Kuluepäselvyyksiä ja pelkoa ”mustasta listasta” – HS selvitti ihmis­kauppa­tutkinnassa kuullun firman taustat

Luonnonmarja-alan ihmiskauppatutkinnassa epäilty thaimaalaisyrittäjä on rekrytoinut vuosien ajan thaipoimijoita suurille marjayrityksille Polaricalle ja Kiantamalle. Aluehallintovirasto on havainnut useita puutteita Kiantaman toiminnassa liittyen poimijoiden olosuhteisiin.

Viranomaiset ovat tehneet viime vuosina useita tarkastuksia kainuulaiseen marjayritykseen.

4.1. 2:00 | Päivitetty 4.1. 9:33

Suomen suurimpiin luonnonmarjayrityksiin lukeutuva Kiantama Oy on ollut viime vuosina työsuojeluviranomaisen toistuvan tarkastelun kohteena liittyen thaimaalaisten marjanpoimijoiden oloihin, selviää aluehallintoviraston (avi) tarkastuskertomuksista.

Työsuojeluviranomaisen tarkastuksissaan saamien tietojen mukaan osa Kiantaman thaipoimijoista ei olisi esimerkiksi ollut Suomeen tullessaan tietoisia kaikista poimijoilta veloitettavista kuluista, ja osalle kerääjistä olisi ilmoitettu Thaimaassa korkeampi marjojen sisäänostohinta, kuin mitä se todellisuudessa Suomessa oli. Jotkut kerääjistä pelkäsivät päätyvänsä ”mustalle listalle" ja ilman jo ansaitsemiaan rahoja, mikäli myisivät marjoja toisille yrityksille.

Kiantama kiistää aluehallintovirastolle antamissaan kommenteissa nämä tarkastusraporteissa esitetyt väitteet.

Marjanpoiminta-alan ihmiskauppatutkinnassa törkeästä ihmiskaupasta epäilty thaimaalaisyrittäjä on HS:n tietojen mukaan rekrytoinut useiden vuosien ajan marjanpoimijoita kahdelle Suomen suurimpiin lukeutuvista marjayrityksistä, Polaricalle ja Kiantamalle.

Myös Yle kertoi maanantaina jutussaan, että sama koordinaattori on rekrytoinut thaipoimijoita sekä Polaricalle että Kiantamalle. Kiantaman toimitusjohtaja Vernu Vasunta vahvisti Ylelle heidän käyttäneen samaa koordinaattoria kuin Polarica, muttei muuten kommentoinut asiaa.

Helsingin Sanomat uutisoi kaksi viikkoa sitten, että suomalaiseen luonnonmarja-alaan kytkeytyvä ihmiskauppatutkinta on laajentunut uusilla epäilyillä törkeästä ihmiskaupasta.

Poliisin mukaan esitutkinnan keskiössä on tällä hetkellä kaksi Suomessa toimivaa marja-alan yritystä sekä thaimaalainen yritys, joka rekrytoi marjanpoimijoita Suomeen. Poliisi ei ole vahvistanut marjayritysten nimiä, mutta aiemmin mediassa on uutisoitu, että toinen yrityksistä on pohjoissuomalainen Polarica marjahankinta oy.

Poliisi ei ole kommentoinut HS:lle, minkä toisen yrityksen toimintaa rikosepäilyt koskevat.

Kytky thaimaalaisyritykseen herättää kysymyksen siitä, onko toinen yrityksistä Kiantama.

Sen toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja eivät ole vastanneet Helsingin Sanomien lukuisiin soittoihin ja kommenttipyyntöihin. Kiantaman toimitusjohtaja Vasunta on lähettänyt HS:lle sähköpostitse lyhyen vastauksen, jossa yritys ei kiistä eikä vahvista sitä, epäilläänkö yritystä rikoksista.

”Olen Kiantama Oy:n toimitusjohtajana ollut poimijoihin liittyvässä tutkinnassa poliisin kuultavana. Omasta puolestani voin sanoa, että olemme kaikessa toiminnassamme noudattaneet Suomen lainsäädäntöä sekä marjanpoiminta-alaa koskevia viranomaisohjeita. Emme kommentoi keskeneräistä tutkintaa tässä vaiheessa enempää”, Vasunta sanoo sähköpostissa.

Kyseisen kommentin jälkeen Vasunta ei enää vastannut HS:n lähettämiin tarkentaviin kysymyksiin.

16. joulukuuta Vasunta oli sanonut STT:lle ”ettei hänen tiedossaan ollut, että rikosepäily kohdistuisi Kiantamaan”.

HS teki soittokierroksen useille suomalaisille luonnonmarja-alan toimijoille. Ne kiistivät liittyvänsä poliisin rikosepäilyihin ihmiskauppatutkinnassa.

Aluehallintovirasto on tehnyt vuosien 2021 ja 2022 aikana kahdeksan työsuojeluviranomaisen tarkastuskäyntiä kohdistuen Kiantamaan ja sille marjoja keräävien poimijoiden olosuhteisiin. Tarkastuksia on tehty kerääjien tukikohtiin eri puolilla Suomea.

Avin tarkastuskertomusten perusteella neljässä tilanteista mukana oli poliisi, kahdessa lisäksi maahanmuuttoviraston virkamies ja rikosuhripäivystyksen työntekijä.

Heinä–lokakuussa 2022 tarkastuksia tehtiin kuusi, viiteen eri tukikohtaan. Tarkastuksilla havaittiin useita puutteita Kiantaman toiminnassa liittyen poimijoiden olosuhteisiin.

Esimerkiksi tämän vuoden syyskuussa tehdyssä tarkastuksessa kävi ilmi, ettei yritys ollut kaikilta osin perehdyttänyt poimijoita lain edellyttämällä tavalla. Perehdytyksessä poimijoita ei ollut ohjeistettu Suomen neuvovista ja oikeusturvaa antavista tahoista. Myös kerääjille näkyvillä olleissa viranomaistiedoissa oli puutteita, kuten virheellinen puhelinnumero.

Kerääjille annetussa kirjallisessa perehdytysmateriaalissa ohjeistettiin lisäksi, että poimijoilla tulisi olla keruuseen omat välineet ja varusteet. Tarkastaja totesi, että toimijan tulee tarjota kerääjälle keruuvälineet ja -varusteet.

Useita puutteita liittyen poimijoiden olosuhteisiin havaittiin muun muassa lokakuussa 2022 kerääjien tukikohtaan tehdyssä tarkastuksessa.

Avin tarkastajan saamien tietojen mukaan poimijoita oli kielletty myymästä marjoja muualle kuin Kiantamalle. Tarkastuksella saadun tiedon perusteella Thaimaassa pidetyssä perehdytystilaisuudessa poimijoille olisi kerrottu, että marjoja saa myydä kenelle haluaa, mutta Suomessa tämä olisi kielletty. Poimijoilla oli käsitys, että mikäli he myyvät marjoja muualle, joutuvat he ”mustalle listalle”, eivätkä saa jo ansaittuja rahoja itselleen tai pääse enää seuraavana vuonna keräämään marjoja.

Kiantaman vastauksen mukaan poimijoille olisi kerrottu selvästi, että marjat saa myydä kenelle haluaa, ja kaikki poimijat olisivat myös saaneet rahansa.

Tarkastuskertomuksessa todettiin lisäksi, että kerääjiä oli perehdytetty, mutta osalle kerääjistä oli kerrottu Suomen viranomaisista negatiivisella tavalla. Tämä tarkastajan käsityksen mukaan heikensi poimijoiden käsitystä omista oikeuksistaan Suomessa.

Tarkastajan havaintojen perusteella osalle kerääjistä ei myöskään ollut kerrottu, mistä marjoja ylipäänsä löytää. Joinain päivinä kerääjät olivat joutuneet ajamaan pitkiäkin matkoja etsiäkseen itse marjapaikkoja.

Lokakuun 2022 tarkastuskäynnillä tarkastaja havaitsi myös, että kaikki kerääjät eivät Suomeen tullessaan tienneet kaikkia heiltä veloitettavia kuluja. Osalle poimijoista majoituksesta, ruoasta ja vuokra-autosta veloitettavat kulut olivat selvinneet kokonaisuudessaan vasta ensimmäisestä kulujen vähennyksestä.

Tarkastuksen perusteella osalle kerääjistä olisi myös kerrottu lähtömaassa marjoista korkeampi sisäänostohinta, kuin mitä se todellisuudessa Suomessa oli ollut.

Kiantaman vastauksen mukaan poimijoille olisi Thaimaassa esitetty perehdytysmateriaalissa päivittäiset kulut ja marjojen ostohinnan hintahaarukka.

”Kukaan ei pysty tarkkaan sanomaan etukäteen marjan ostohintaa, koska tarkkaa sadon määrää tai markkinatilannetta ei tiedetä ennen kuin satokausi alkaa”, Kiantama kommentoi tarkastajalle.

Kiantaman toista kerääjien tukikohtaa koskevassa tarkastuskertomuksessa syyskuulta 2022 kerrotaan, että kerääjät eivät käsityksensä mukaan saaneet vaihtaa majoituspaikkaa ja ruokahuoltoa. Tarkastajan saaman tiedon perusteella ainakin jotkut poimijat olisivat myös allekirjoittaneet Thaimaassa sopimuksen, joka kielsi marjojen myynnin muille kuin Kiantamalle.

Kiantaman mukaan Thaimaan sopimuksessa ei ollut mainintaa myyntioikeuden rajoittamisesta, vaan poimijoille olisi kerrottu, että marjat saa myydä kenelle haluaa.

Avin tarkastajien havaitsemista puutteista annettiin Kiantamalle toimintaohjeet saattaa havaitut seikat kuntoon.

Yleisellä tasolla avi voisi tehdä havaitsemistaan puutteista poliisille esitutkintailmoituksen. Avista ei kuitenkaan kommentoida HS:lle, onko avi tehnyt kyseisistä puutteista ilmoitusta poliisille.

Asiakastiedon mukaan Kiantama oy:n liikevaihto vuonna 2022 oli 17 miljoonaa euroa nousten 20,3 prosenttia. Liiketoiminnan voitto oli 195 000 euroa.

Kiantaman verkkosivuilla yritystä kuvaillaan Kainuussa toimivaksi perheyritykseksi, joka on perustettu vuonna 1973.

Helsingin Sanomat kertoi heinäkuussa 2020, että Kiantama oli esimerkiksi vuonna 2020 tuomassa Suomeen Thaimaasta nelisensataa poimijaa noin kahdeksi kuukaudeksi.

Toukokuussa 2022 Kiantaman toimitusjohtaja Vasunta sanoi Ylen jutussa odottavansa tuon vuoden syksylle tuhatta poimijaa.

Aiemmin on uutisoitu, että esitutkinnassa törkeästä ihmiskaupasta epäillään Polarican entistä toimitusjohtajaa Jukka Kristoa ja yritykselle thaimaalaisia poimijoita kausityöläisiksi rekrytoinutta thaimaalaisyrittäjää. Polarica tiedotti Kristoon kohdistuvasta rikosepäilystä jo lokakuussa omassa tiedotteessaan.

Tapauksen tutkinnanjohtaja keskusrikospoliisista kertoi HS:lle joulukuussa, että tuolloin törkeästä ihmiskaupasta epäiltyjä henkilöitä oli tapauksessa kaikkiaan ”puolenkymmentä”.

Tutkinnanjohtajan mukaan kaikki epäillyt ovat kiistäneet rikosepäilyn. Myös Polarica ja sen johto ovat tiedotteessaan torjuneet epäilyt lainvastaisesta toiminnasta.

Keskusrikospoliisin ja rajavartiolaitoksen tutkinnassa on kyse siitä, että ainakin kymmenien Suomessa työskennelleiden thaimaalaisten marjanpoimijoiden epäillään joutuneen ihmiskaupan uhriksi vuosina 2020–2022.

Tutkinnanjohtajan mukaan epäillyn ihmiskaupan uhriksi joutuneiden thaipoimijoiden määrä on ”huomattavan suuri”.

Poliisin epäilyjen mukaan ihmiskauppaa olisi tapahtunut muun muassa erehdyttämällä, riistämällä ja teetättämällä thaimaalaisilla marjanpoimijoilla pakkotyönomaista työtä.

Tämän lisäksi marjanpoimijoita on poliisin mukaan muun muassa majoitettu heikoissa oloissa.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat