Paloa tutkitaan törkeänä tuhotyönä – Kirkossa ollut mies kertoo repineensä oven edessä ollutta narua: ”Ei aiheuttanut vaara­tilannetta”

Kirkossa oli palon syttymishetkellä jumalanpalveluksessa noin 30 ihmistä. Kukaan ei loukkaantunut.

25.12.2022 9:26 | Päivitetty 25.12.2022 15:42

Rautjärven kirkon tulipaloa tutkitaan törkeänä tuhotyönä, kertoo Kaakkois-Suomen poliisilaitos tiedotteessaan.

Poliisin mukaan paikalta on löytynyt viitteitä mahdollisesta rikoksesta. Rikosnimikkeet voivat vielä tarkentua tutkinnan edetessä.

”Tapauksen tutkinta Rautjärvellä on vasta alkuvaiheessa, mutta poliisi tulee käynnistämään esitutkinnan tulipaloon liittyen”, sanoo Kaakkois-Suomen poliisin yleisjohtaja Harri Horttanainen tiedotteessa.

Poliisi kertoo tutkivansa palon syttymissyyttä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa.

Rautjärven kirkko Etelä-Karjalassa tuhoutui täysin joulupäivän aamuna syttyneessä tulipalossa. Hätäkeskus sai tulipalosta ilmoituksen noin puoli yhdeksän aikaan sunnuntaiaamuna.

Palopaikalle lähetettiin pelastushenkilöstöä useilta paloasemilta ja vapaapalokunnista. Paikalla on edelleen pelastuslaitoksen yksiköitä tekemässä jälkisammutustöitä.

Palo syttyi kesken jumalanpalveluksen, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.

Kirkossa palon syttymishetkellä ollut, eläkkeellä oleva kirkkoherra Kari Luumi kertoo HS:lle papin ilmoittaneen saarnan noin puolivälissä, että kirkko palaa ja kaikkien täytyy poistua sivuovista.

”Silloin lähdimme ja kun tulimme ulos kirkosta, torni oli jo pahasti liekeissä ja totesimme, ettei mitään voida tehdä. Meitä oli siellä noin 30 ihmistä”, Luumi kertoo.

Merkittävän ja rakkaan rakennuksen tuhoutuminen on Luumin mukaan suuren surun paikka ihmisille. Menetyksen käsittelyssä menee hänen mukaansa varmastikin oma aikansa. Onneksi tilanteessa ei kuitenkaan käynyt pahemmin ja muun muassa diakonissa oli Luumin mukaan heti tarjoamassa apua sitä tarvitseville.

Luumin mukaan kirkon ovien eteen niiden ulkopuolelle oli asetettu naruja estämään ihmisten ulostulo.

”On poliisiasia tutkia tämä, mutta kahden oven eteen oli viritetty narut sulkemaan poispääsy. Sekä sakariston oven eteen että sivulle, jossa on invaliuska, ovien eteen oli vedetty narut ettei pääse ulos.”

”Narut olivat ulkopuolella. Tämä on nyt se, mikä tekee tästä kaksinverroin pahemman, että mielestäni se on murhapoltto tai murhapolton yritys”, Luumi kommentoi tietoja.

Narut eivät hänen mukaansa myöskään olleet paikalla esimerkiksi rakennustöiden takia.

”Suntio juuri tätä kauhisteli ja hän tietää, mitä naruja on vedetty ja mitä ei ole.”

Jumalanpalvelukseen osallistunut Sauli Varis havaitsi yhden kirkon ovella olleen narun omakohtaisesti. Naru oli kiinnitetty sivuovelle, jonka kautta Varis poistui kirkosta tulipalon sytyttyä.

Varis kertoo ottaneensa narusta myös kuvan ja toimittaneensa sen poliisille.

”Se oli hyvin ohut naru, mutta niin tiukalla, että seurakuntamestarin kanssa yritimme repiä sitä irti. Emme saaneet kuin löysytettyä sitä”, Varis sanoo.

Variksen mukaan naru ei kuitenkaan estänyt ulospääsyä kirkosta.

”Narun alta pääsi ulos huonosti liikkuvia vanhuksiakin. Naru ei aiheuttanut vaaratilannetta”, hän sanoo.

Varis ei tiedä, oliko naru ovella jo ennen jumalanpalveluksen alkua, sillä hän meni sisään kirkkoon sen pääovista.

Variksen mukaan samasta ovesta poistui noin 10–15 ihmistä. Osa kirkossa olijoista taas poistui toisesta sivuovesta.

Varis kuvailee kirkosta poistumisen sujuneen rauhallisesti ja sujuvasti.

”Ei tullut paniikkia ja aikaa oli hyvin. Ihmiset menivät parkkipaikalle, mikä oli vaaraetäisyyden ulkopuolella. En koe, että vaaraa olisi ollut”, hän sanoo.

Myös Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen päivystävä palomestarin Petri Pätilän mukaan kirkon sivuovilla on ollut jonkinlaisia köysiä. Pätilä kertoo kuulleensa köysistä paikalla olijoilta, eikä hän itse havainnut niitä.

”Ihan uskottavasti he köysistä kertoivat, mutta köysien funktio ei ole selvillä”, Pätilä sanoo HS:lle.

Pelastuslaitoksella ei ole tiedossa, mistä tulipalo on tarkalleen ottaen saanut alkunsa.

”Kun ensimmäinen pelastuslaitoksen yksikkö tuli paikalle, kirkko oli täysin tulessa. Palo oli voimakkaimmillaan pääsisäänkäynnin ja kellotapulin kohdalla”, Pätilä sanoo.

Ruokolahden seurakunnan kirkkoherra Leena Haakana ei ota kantaa siihen, oliko kirkon ovilla naruja.

”En kommentoi asiaa, sillä tapaus on poliisin tutkittavana”, hän sanoo HS:lle.

Kari Luumi kiittää viranomaisia rivakasta toiminnasta ja siitä, ettei ihmishenkiä menetetty palossa.

”Se on tärkein asia. Seurakunnalle palo on todella, todella ikävä asia, varsinkin kun tietää nykyisen taloudellisen tilanteen seurakunnilla, tämä voi olla seurakuntamme viimeinen kirkko tällä paikkakunnalla. Tämä tuntuu pahalta. Toivottavasti olen väärässä, mutta pahoin pelkään tätä.”

Kirkon lähettyvillä, noin puolen kilometrin päässä asuva Simo Luumi kertoo HS:lle, että hänen vaimonsa huomasi aamulla kirkon palavan.

”Tässähän tuo palaa. Ei mahda mitään. Tornin juuresta se [palo] alkoi”, kirkon lähellä oleva Luumi kertoi HS:lle aamupäivällä.

”Pappi oli sanonut ihmisille, että nyt ulos kaikki ja ilmeisesti sen verran paniikissa, ettei ehtoollisvälineitä saatu mukaan, mikä toki on pieni asia verrattuna.”

Rautjärven puurakenteinen kirkko on liekeissä. Oikealla kirkko kesäkuussa.

Ruokolahden seurakunnan kappalainen Timo Kälviäinen oli pitämässä jumalanpalvelusta tulipalon syttymisen aikaan.

”Palohälytin alkoi soida. Sen jälkeen aika pian havaittiin, etät pääovien luona eteisessä oli savua”, Kälviäinen sanoo.

Sen jälkeen Kälviäinen ja paikalla ollut seurakuntamestari alkoivat ohjata ihmisiä poistumaan kirkosta sivuovien kautta. Myös urkuparvella ollut kanttori avusti ihmisten ohjaamisessa ulos, Kälviäinen kertoo.

”Poistuminen tapahtui ihan sujuvasti ja rauhallisesti.”

Kälviäinen ei kommentoi tietoja mahdollisista kirkon ovilla olleista naruista.

”Minulla ei ole naruista henkilökohtaista havaintoa, joten en ota kantaa.”

Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila kuvailee kirkon olevan todella suuri symboli paikkakunnalle.

”Se on ollut osa paikkakuntaa ja 50 vuotta sitten [kuntaliitoksen myötä] oman seurakunnan merkitys eteläpään asukkaille kasvoi. Kirkko on ollut suuri symboli alueelle ja se on toiminut kokoontumispaikkana sekä merkittävänä asiana asukkaille.”

Kirkkoherra Leena Haakana kertoo, että Rautjärven kirkossa on järjestetty jumalanpalveluksia noin kerran kuussa sekä tärkeimpinä pyhäpäivinä.

”Jumalanpalvelukset eivät kerää hirveän suuria joukkoja, mutta alueen ihmisille kirkolla on suuri merkitys, ja se on tunnetasolla todella tärkeä paikka. Täällä ovat monet menneet naimisiin ja suurin osa hautaan siunauksista tapahtuu tässä kirkossa”, hän sanoo.

Haakana kertoi aiemmin uutistoimisto STT:lle, että palohälytys kirkkoon tuli hänen tietojensa mukaan käynnissä olleen sanajumalanpalveluksen aikana. Rautjärven kirkko kuuluu Ruokolahden seurakunnalle.

"Olen puhunut ainoastaan meidän kappalaisemme kanssa, joka oli juuri tänä aamuna jumalanpalvelusvuorossa. Olen saanut häneltä lyhyen referaatin, mutta en osaa vielä sanoa, miltä [kirkolla] näyttää”, Haakana kertoo STT:lle puhelimitse.

Kaakkois-Suomen poliisi pyysi aamulla Twitterissä välttämään turhaa liikkumista alueella.

Rautjärven kirkko on puurakenteinen ja Museoviraston mukaan se on valmistunut vuonna 1881. Päätytornillinen ristikirkko on suojeltu. Paikalla sijainnut edellinen kirkko paloi viraston mukaan vuonna 1872.

Kirkon lähellä sijaitsee vuonna 1905 rakennettu pitäjäntupa. Rautjärven seurakunta liitettiin vuoden 2019 alussa Ruokolahden seurakuntaan.

Pelastuslaitos sai hälytyksen tulipalosta noin puoli yhdeksän aikaan aamulla.

Paikalle on lähetetty pelastushenkilöstöä useilta paloasemilta ja vapaapalokunnista.

Pelastushenkilöstö sammuttamassa kirkon paloa.

Kirkosta jäi palosta jäljelle vain rauniot.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat