Suru valtasi Rautjärven tuhoisien palojen jälkeen – ”En olisi uskonut”, sanoo erakoituneen tuttavansa kuolemasta järkyttynyt Vilho Joro

HS vieraili Rautjärvellä, jossa kirkosta ovat jäljellä enää vain kivijalka ja kirkkoon johtaneet kiviportaat. Innokkaimmat ovat jo valmiita rakentamaan kirkon tilalle rukoushuoneen.

26.12.2022 20:08 | Päivitetty 28.12.2022 15:52

Pelastajat nostavat suuren rautaristin pystyyn kirkon kiviaitaa vastaan.

On tapaninpäivän aamu, ja taustalla savuavat joulupäivän aamuna tulipalossa tuhoutuneen, vuonna 1881 valmistuneen Rautjärven kirkon rauniot.

Kirkosta ovat jäljellä enää lähinnä vain kivijalka ja kirkkoon johtaneet kiviportaat.

Rautaristi on peräisin palaneen kirkon kupolista. Vielä suuremman, kirkon tornissa olleen ristin kohtalo on hämärän peitossa.

Jussi Rintala (vas.), Kalevi Nupponen ja Ville Ulvinen kantavat kirkon pääkupolin ristiä.

Kalevi Nupponen (vas.), Veikka Vesikko ja Jussi Rintala asettivat ristin kirkon aitaa vasten.

”Voi olla, että se on sulanut kuumuudessa”, arvelee Rautjärven entinen kirkkoherra Kari Luumi.

Kirkon naapurissa asuva Luumi on tullut katsomaan vuosikymmenien aikana hyvin tutuksi tulleen kirkon savuavia raunioita. Hän pelastui palavasta kirkosta yhdessä noin 30 muun jumalanpalveluksessa olleen kanssa.

Luumi kertoo nukkuneensa palon jälkeisenä yönä hyvin vähän.

”Ajatukset ovat aika mustia. Mikä meissä kristityissä on niin pahaa, että meitä ajetaan nurkkaan ja jopa yritetään surmata kirkon sisällä jumalanpalveluksen aikana?”

Rautjärven entinen kirkkoherra Kari Luumi on tullut katsomaan kirkon savuavia raunioita.

Raunioissa tekee töitä kymmenkunta Rautjärven vapaapalokuntalaista.

”Raivaamme paikkoja kello 15:n rukoushetkeä varten”, kertoo vapaapalokunnan vastaava ryhmäjohtaja Kalevi Nupponen.

Kyteviä kekäleitä on paksu kerros, ja niiden savuaminen saadaan loppumaan kaivinkoneen möyhittyä kytevät kasat auki.

Lähellä asuva Nupponen tuli palopaikalle vain viisi minuuttia hälytyksen jälkeen, mutta jo silloin kirkon torni paloi kuin soihtu.

”Vaikka kirkko oli melko nuori, se oli hieno. Jouluaattoiltana se oli valaistu noilla valonheittäjillä”, hän sanoo haikeana.

Tulen voima on ollut valtava. Nupponen kertoo, että kuumuus on irrottanut kirkon vieressä olevasta sankarivainajien muistomerkistä paloja, ja noin 70 metrin päässä kirkosta olevan huoltorakennuksen muoviset sähkölukot ovat sulaneet.

Kirkon raunioissa tekee töitä kymmenkunta Rautjärven vapaapalokuntalaista.

Kirkon luona käy jatkuva liikenne, kun ihmiset käyvät omin silmin toteamassa tapahtuneen.

Lähellä asuva Simo Luumi menetti palossa vihkikirkkonsa. Luumi vihittiin Rautjärven kirkossa vuonna 1974.

”Siellä piti pitää se vaikea puhe, jossa oli vain yksi sana”, hän jaksaa vitsailla.

Talvisodan aikana Simo Luumin isä kaivoi kirkon vieressä hautoja kaatuneille sotilaille, ja hän on itsekin nuorena ollut Rautjärven hautausmaalla haudankaivajana.

Kirkkoa lähellä asuva Simo Luumi menetti tulipalossa vihkikirkkonsa.

Rautjärven kunnallispolitiikassa aikoinaan pitkään vaikuttanut Hannu Viisainen asui lapsena aivan kirkon vieressä.

”Olin kuusivuotias, kun muutin pois”, 91-vuotias Viisainen sanoo.

Miltä kirkon tuhoutuminen tuntuu? Vastaukseksi Viisaisen silmistä alkavat valua kyyneleet.

Tohmajärven kirkkoherra Mikko Lappalainen ja hänen puolisonsa Eila Lappalainen seisovat mietteissään Rautjärven kirkon raunioiden luona. He ovat pysähtyneet Rautjärvellä matkalla pääkaupunkiseudulle lasten luokse.

Rautjärven kirkko oli heille tuttu, sillä sattumoisin vasta lokakuussa Lappalaiset olivat matkallaan pysähtyneet Rautjärvellä ja käyneet katsomassa ja valokuvaamassa kirkkoa.

”Hämmästelen sitä, että miksi kirkkoja poltetaan”, sanoo Mikko Lappalainen.

Lappalaisen johtaman Tohmajärven seurakunnan kirkko on valmistunut 1756, ja se on Pohjois-Karjalan vanhin kirkko. Tuhopolttaja poltti lähellä olevan, Joensuun seura­kuntaan kuuluneen Kiihtelysvaaran kirkon vuonna 2018.

”Kirkkoherrana on vähän pelko oman kirkon puolesta”, sanoo Mikko Lappalainen.

Tohmajärven kirkkoherra Mikko Lappalainen ja hänen puolisonsa Eila Lappalainen ovat pysähtyneet Rautjärvellä matkalla pääkaupunkiseudulle.

Jumalanpalveluksessa olleet pelastautuivat palavasta kirkosta kahdesta vastakkaisesta sivuovesta. Kari Luumi kertoo istuneensa vakiopaikallaan kirkon keskivaiheilla ja päässeensä helposti ulos.

”Vaimoni lapsi ja lapsenlapsi olivat ylhäällä urkuparvella, heidän vuokseen vähän hätäiltiin. Mutta he olivat päässeet turvallisesti ulos toisesta sivuovesta, jossa on invaluiska”, hän kertoo.

Hänen käyttämälleen sivuovelle ei ollut asetettu uloskäyntiä estäviä naruja, mutta sen sijaan vaimon lapsen ja lapsenlapsen käyttämällä toisella sivuovella niitä oli.

”Seurakuntamestari nosteli nauhoja, jotta ihmiset pääsivät pujahtamaan niiden alta”, hän kertoo.

Näyttää siltä, että joku oli asettanut nauhat ovelle tarkoituksella, eikä asettaja ollut ainakaan seurakunta.

”On ihan perusopetus, että poistumisteiden on oltava esteettömiä”, sanoo Ruokolahden seurakunnan seurakuntamestari Sonja Hirvonen. Rautjärvi kuuluu nykyisin Ruokolahden seurakuntaan.

Jos joku kirkon sivuovista olisi jostain syystä jouduttu pitämään kiinni, se olisi Hirvosen mukaan erikseen kerrottu kirkossa oleville.

”En olisi koskaan tällaista uskonut.”

Kirkon mukana tuhoutui ainutkertaista esineistöä kuten itärajan taakse sotien jälkeen jääneen ja Rautjärven pitäjään kuuluneen Ilmeen kirkon kattokruunu.

Jotain pientä on kuitenkin jäljellä. Kari Luumi kertoo, että hän on vienyt kirkosta vieressä olevaan pitäjätupaan yhden papin messupaidan eli alban ja kaksi alban päälle puettavaa stola-nauhaa.

Niitä on käytetty pitäjäntuvassa pidetyissä maakirkkopalveluksissa. Rautjärven kirkossa pidettiin jumalanpalveluksia vain noin kerran kuussa, mikä Kari Luumista oli liian harvoin. Sen vuoksi hän piti maakirkkoja pitäjäntuvassa.

”Ostin alban ja stolat joskus 1980- tai 1990-luvulla Israelista”, hän sanoo.

Lisäksi tallella on kaksi virsikirjaa, jotka jäivät Kari Luumin ja hänen vaimonsa käteen, kun he pakenivat palavasta kirkosta.

Vain alle kaksi tuntia sen jälkeen, kun pelastuslaitos joulupäivänä sai hälytyksen Rautjärven kirkolle, syttyi uusi tulipalo noin 30 kilometrin päässä Rautjärven Torsan­salossa sijainneella tilalla.

Poliisi löysi paikalta vainajan, jonka kuolemaan ei epäillä liittyvän rikosta. Poliisi piti maanantaina tiedotustilaisuuden Rautjärvellä tapahtuneista kahdesta tuhoisasta tulipalosta.

Lue lisää: Poliisi julkaisi tarkemmat tunto­merkit miehestä, josta se pyytää havaintoja Raut­järven paloihin liittyen

Poliisin mukaan Rautjärven tulipalot saattavat liittyä toisiinsa, ja poliisi on pyytänyt havaintoja viininpunaisen vuoden 2020 mallin viistoperäisen Opel Astran liikkeistä.

Torsansalon palopaikalle johtaa kapea, mäkinen ja mutkainen kylätie, jonka varrella taloja on vain harvakseltaan. Palanut talo sijaitsee lähellä järveä mäen päällä.

Pihapiiriin johtavan tien risteyksessä on tapaninpäivänä puolen päivän jälkeen juuri pois lähdössä olevia palokunnan autoja. Palokunnan väki kertoo olleensa paikalla jälki­sammutus­töissä.

Pihapiiri on eristetty sulkemalla sinne johtava tie viranomaisten pääsy kielletty -nauhoilla.

Drone-kuvan perusteella tulipalo on tuhonnut päärakennuksen lisäksi myös muut pihapiirin rakennukset. Pihalla on myös palanut auto, joka rakenteeltaan muistuttaa Opel Astraa.

Myös Torsansalossa käy ihmisiä katsomassa palopaikkaa.

Paikalle tulee myös imatralainen Vilho Joro, joka on kotoisin Torsansalosta ja kävi vainajan kanssa yhtä aikaa aikoinaan kyläkoulua.

”Hän oli syntynyt vuonna 1945, ja minä olen kolme vuotta nuorempi”, kertoo Joro.

77-vuotiaana menehtynyt mies omisti runsaasti metsiä, joita hän hoiti ja vuokrasi.

Joron mukaan mies oli kouluiässä ja nuorena kuin kuka tahansa. Vasta aikuisiällä hän erakoitui niin, ettei edes aivan lähellä vanhassa kotipaikassaan kesiä viettänyt Joro nähnyt häntä vuosikausiin.

”Häntä ei nähnyt kukaan. Siitä on monta vuotta, kun näin hänet postilaatikolla ja vaihdoin muutaman sanan.”

Vilho Joro on järkyttynyt tuttavansa kohtalosta ja mahdollisuudesta, että tällä voisi olla mahdollisesti tekemistä myös kirkon tulipalon kanssa.

”En olisi koskaan tällaista uskonut”, hän sanoo.

Poliisi ei ole kertonut, epäilläänkö Torsansalossa kuollutta miestä kirkon tulipalosta.

Torsansalossa tulipalo on tuhonnut päärakennuksen lisäksi myös muut pihapiirin rakennukset drone-kuvan perusteella. Pihalla on myös palanut auto, joka muistuttaa Opel Astraa.

Iltapäivällä kello kolmelta Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen puhuu rukoushetkessä tuhoutuneen kirkon luona. Paikalla on runsaasti väkeä, kirkkoherra Leena Haakanan mukaan noin 300 ihmistä.

Häkkinen luonnehtii kirkon tuhoutumista järkytykseksi, jota on vaikea uskoa todeksi. Tulipalon ajankohta jouluaamuna ja jumalanpalveluksen aikaan tekee Häkkisen mukaan asiasta vielä syvemmin koskettavan.

”Meitä edeltäneet sukupolvet ovat Rautjärvellä kokeneet kirkon tuhoutumisen tuli­palossa”, hän muistuttaa.

150 vuotta sitten Rautjärvellä samalla paikalla sijainnut kirkko paloi maan tasalle.

”Jumalan rakkauden ja huolenpidon turvin seurakunta on jaksanut eteenpäin, ja samassa huolenpidossa ja rakkaudessa on meidänkin toivomme”, Häkkinen sanoo.

Leena Haakana sanoo, että seurakuntavaltuusto saa tehtäväkseen miettiä, mihin toimiin kirkon tuhoutuminen johtaa.

”Onneksi emme jääneet tyhjän päälle, sillä meillä on kunnassa Simpeleen kirkko. Myös pitäjäntuvassa voi pitää jumalanpalveluksia”, hän sanoo.

”Jatkosta ei voi päättää kriisissä, vaan tarkkaan harkiten.”

Rautjärven kirkosta ovat jäljellä enää vain kivijalka ja kirkkoon johtaneet kiviportaat.

Kirkon luona innokkaimmat olisivat jo valmiita jos ei uuden kirkon, niin ainakin uuden rukoushuoneen rakentamiseen.

Kari Luumin mukaan Imatran kaupunginteatterista eläköitynyt näyttelijä Pekka Räty on jo luvannut konsertoida uuden pyhätön hyväksi – onhan Räty aikoinaan itse laulanut palaneessa kirkossa.

Kirkon naapurustossa asuva Jari Vuorela ilmoittautuu vapaaehtoiseksi rakentajaksi. Hänen mukaansa eväitä uudisrakennuksen rakentamiseksi olisi olemassa.

”Minulla on saha, appiukolla on metsää ja Facebook-ryhmässä on jo talkooporukka.”

Leena Haakana toppuuttelee.

”Ihmisten aktiivisuus kuvaa yhdessä tekemisen henkeä. Jatkosta ei kuitenkaan voi päättää kriisissä, vaan tarkkaan harkiten.”

Pelastajat nostivat sivuun rautaristin, joka on peräisin palaneen kirkon kupolista. Vielä suuremman, kirkon tornissa olleen ristin kohtalo on hämärän peitossa.

Oikaisu 28.12. klo 15.52: Korjattu Kari Luumin sitaattia, jossa hän puhuu lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Todellisuudessa parvella olivat hänen vaimonsa lapsi ja lapsenlapsi. Korjattu lisäksi termi vapaapalokunnan pelastaja vapaapalokuntalaiseksi.

Oikaisu 27.12. kello 15.56: Toisin kuin jutussa virheellisesti kirjoitettiin, Torsansalon tilalta kuolleena löytynyt mies ei ollut 79-vuotias vaan 77-vuotias.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat