Amina, 25, eli vuosia huume­maailmassa ”yhtenä jätkistä” – Nyt hän kertoo, mikä on naisen kohtalo päihde­piireissä

Huumepiireissä saa arvostusta väkivaltaa käyttämällä, sanoo päihteet jättänyt ja kokemusasiantuntijaksi kouluttautuva Amina. Hänen mukaansa nainen voi välttyä uhriksi joutumiselta muuttumalla ”ikään kuin mieheksi”. Nyt Amina haluaa tuoda naisten ongelmia päivänvaloon.

Kokemusasiantuntijaksi kouluttautuvan Aminan mukaan on tärkeää, että päihdemaailmassa eläville naisille on paikkoja, joista he voivat hakea apua ja vertaistukea toisilta huumemaailmaa tuntevilta naisilta.

15.1. 2:00 | Päivitetty 15.1. 8:30

Kun Amina oli noin 17-vuotias, hän käytti huumeita jopa päivittäin.

Ensin kyse oli pääasiassa kannabiksesta ja amfetamiinista. Myöhemmin mukaan tulivat bentsot eli lääkkeeksi tarkoitetut mutta yleisesti väärin käytetyt bentsodiatsepiinit.

Alkoholi- ja huumekokeilut kavereiden kanssa olivat alkaneet muutamia vuosia aiemmin.

”Tarkoitukseni oli koko ajan vain pitää hauskaa. Loppujen lopuksi se oli kuitenkin sitä, että etsin huumeita. Ja kun niitä oli, mietin vain, mitä voisin ottaa seuraavalla kerralla.”

Amina esiintyy asian arkaluonteisuuden vuoksi jutussa vain etunimellään.

Elämää päihdemaailmassa kesti useita vuosia. Lopulta Amina haki päihdepalveluista apua, ja runsas vuosi sitten hän onnistui jättämään päihteet.

Nyt 25-vuotias Amina toimi raitistuttuaan vapaaehtoisena Huudikoutsi-hankkeessa, jossa jalkaudutaan pääkaupunkiseudulla päihdeongelmaisten pariin tarjoamaan vertaistukea ja tietoja päihdepalveluista. Huudikoutsiksi koulutetuilla on taustaa päihteiden tai rikosten parissa ja kokemusta niistä irtautumisesta.

Tällä hetkellä Amina opiskelee kokemusasiantuntijaksi päihde- ja rikostaustaisten työllistymistä tukevassa koulutuksessa.

Silloin kun pääkaupunkiseutulainen Amina vielä eli päihdepiireissä, hän vietti aikaa enimmäkseen miesten kanssa.

Aminan käsityksen mukaan päihdemaailmassa elää varsin paljon naisia mutta he kääntyvät usein toisiaan vastaan.

”Yksi syy on se, että mieheltä luultavasti saa päihteitä ja porukkaan tulevan uuden naisen pelätään vievän miehen ja mahdollisuudet päihteisiin.”

Vuosien kokemuksen perusteella Amina arvioi, että naisilla on päihdemaailmassa kärjistettynä kaksi tyypillistä roolia: käyttäytyä itse toksisen miehisesti tai tulla miehen alistamaksi.

”Itse olin yksi jätkistä ja vältyin sen takia enimmäkseen väkivallalta.”

Miehen tehtävänä taas on Aminan näkemän mukaan usein hankkia rahaa ja päihteitä sekä toimia kanssaan olevan naisen ”turvana”, jotta nainen ei joutuisi esimerkiksi muiden miesten väkivallan tai seksuaalirikosten uhriksi.

”Naisten rooli on oikeastaan joko tyydyttää miesten halut ja tehdä mitä mies haluaa tai olla ikään kuin yksi jätkistä. Itse olin yksi jätkistä ja vältyin sen takia enimmäkseen väkivallalta.”

Amina kertoo käyttäneensä päihdevuosinaan väkivaltaa joskus itsekin, vaikka se ei ollut hänestä oikein. Hän tappeli kertomansa mukaan enimmäkseen miesten kanssa.

”Jos käyttää huumepiireissä väkivaltaa, saa arvostusta. Pitää muuttua ikään kuin mieheksi, että tuossa maailmassa pärjää paremmin ja saattaa välttyä väkivallan kohteeksi joutumiselta.”

Amina tietää kuitenkin paljon päihteidenkäyttäjiä, jotka eivät ole joko halunneet tai voineet puolustaa itseään väkivalloin. Hänen mukaansa he joutuvat kokemaan hyväksikäyttöä ja väkivaltaa muita useammin.

”Tässä maailmassa käytetään eri tavoin hyväksi niitä, jotka ovat itseä heikompia. Minäkin olen manipuloinut ihmisiä saadakseni huumeita. Hyväksikäyttö on itsestään selvä osa päihdemaailmaa.”

Amina arvioi myös seksuaalirikosten olevan päihdepiireissä yleisiä. Hän kertoo itsekin joutuneensa seksuaalisesti hyväksikäytetyksi.

”Moni ei edes tajua joutuneensa seksuaalirikoksen uhriksi. Syynä on varmaan usein huono itsetunto ja se, että nainen ei arvosta itseään. Etenkin jos tuohon maailmaan on ajautunut nuorena, omat rajat helposti hämärtyvät.”

Fyysisen väkivallan lisäksi naisiin voidaan kohdistaa henkistä ja taloudellista väkivaltaa. Mies saattaa esimerkiksi määrätä rahankäytöstä tai käyttää naisen rahoja.

”Olen kuullut, että naiselta on viety passi, pankkikortit ja pankkitunnukset. Jos mies hallitsee täysin naisen raha-asioita ja pitää hallussaan esimerkiksi henkkareita, on vaikea hakea mistään apua.”

Amina korostaa naisiin kohdistuvan erityis­työn tärkeyttä päihde- ja sosiaalityössä.

Toisaalta Amina haluaa tuoda esiin, etteivät kaikki päihdepiirien naiset ole automaattisesti uhreja. Moni tekee erilaisia rikoksia.

Hän tietää monen naisen myös itse käyttävän väkivaltaa.

”Tuntuu, että siitä ei puhuta tai kysytä, eikä siihen saa helposti apua. Väkivalta ei ole oikein, mutta ei pitäisi joutua häpeämään, että haluaa hakea siihen apua.”

Amina korostaa naisiin kohdistuvan erityistyön tärkeyttä päihde- ja sosiaalityössä. Hän sanoo pitäneensä itseään toivottomana tapauksena. Lopulta hän päätti tosissaan hakea apua ja alkoi myös ottaa sitä vastaan.

”On tosi tärkeää, että päihdemaailmassa eläville naisille on paikkoja, mistä he voivat hakea apua ja vertaistukea naisilta, jotka ovat itse eläneet siinä maailmassa tai työskennelleet sen parissa. Koska se on hyvin erilainen kokemus kuin miehillä.”

Diakonissalaitoksen Tukialus-projektin kohderyhmässä naisten asema on yleensä heikompi kuin miesten, sanoo projektipäällikkö Robert Koski.

Tukialuksen jalkautuvan päihdetyön kohderyhmää ovat kadulla aikaansa viettävät päihdeongelmista kärsivät ihmiset. Kyseessä on pieni mutta näkyvä osa huumeita käyttävistä henkilöistä.

Kosken mukaan kyseessä on erittäin miesjohtoinen kulttuuri, mutta jokaisen asema ja tarina on toisaalta yksilöllinen. Naisen asema voi vaihdella kulttuurin sisällä paljonkin.

”Riski joutua fyysisen ja taloudellisen hyväksikäytön kohteeksi on naisilla jokseenkin suurempi, etenkin jos on nuori nainen ja tulee tähän katukulttuuriin uutena. Usein näemme katuympäristössä nuorempia naisia vanhempien miesten kanssa, se on yleistä.”

Amina haluaa puhua kokemuksistaan avoimesti, jotta päihdemaailmassa elävien naisten ongelmat tulisivat näkyviksi. Hänet kuvattiin Vaasankadulla Harjussa.

Osa jalkautuvassa päihdetyössä kohdatuista naisista pitää kuitenkin leimaavana mielikuvaa, jossa naisten asema päihdepiireissä nähdään usein heikompana ja uhrin roolina.

”Aina se ei ole niin, vaan naisen asema huumepiireissä voi olla myös vahva. Niitäkin naisia on, jotka tarpeen tullen käyttävät itse väkivaltaa matalalla kynnyksellä.”

Myös Irti huumeista ry:n toiminnanjohtajan Mirka Vainikan mukaan huumemaailma on todella miesvaltainen ja naisten asema monesti alisteisempi. Toisaalta naisten määrä huumeiden käyttäjinä on kasvanut viime vuosina.

”Huumemaailmaan vielä tänä päivänä kuuluu tietty vanhoillinen maskuliinisuus. Siinä mielessä huumemaailma on muuttumassa, että naisten osuus huumeita käyttävissä on ollut kasvussa.”

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 naisia oli kaikkien selvitettyjen huumerikosten epäillyistä 5 242, vuonna 2021 puolestaan 4 381. Vuonna 2017 luku oli 3 291.

Vertailun vuoksi: miesten sama luku vuonna 2021 oli 25 197.

Perusmuotoisesta huumausainerikoksesta epäiltyinä oli vuonna 2021 selvitetyissä rikoksissa 1 240 naista, törkeästä huumausainerikoksesta epäiltyinä 224 naista ja huumausaineen käyttörikoksesta 2 906 naista.

Väkivalta on huumemaailmassa yleistä, ja sitä kokevat sekä naiset että miehet. Vainikan mukaan naisten kokema väkivalta on hieman erityyppistä kuin miehillä. Tyypillistä on joutua eri tavoin hyväksikäytön uhriksi.

Naisiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa tulee Tukialus-projektin kohderyhmässä vastaan viikoittainkin, Robert Koski kertoo. Sitä ja muuta seksuaalista hyväksikäyttöä kohdistuu päihdepiireissä toisaalta myös miehiin, mutta tästä puhutaan vielä vähemmän.

”Miehiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on todella iso tabu tämän kulttuurin sisällä samalla tavalla kuin yhteiskunnassa muutenkin. Siitä ei puhuta, vaikka tiedetään kyllä, että sitäkin tapahtuu.”

”Pitäisi olla olemassa turvakoti myös päihteiden­käyttäjille, jotka asuvat turvattomassa ympäristössä.”

Yleistä on, että huumeita käytetään ja myös väkivaltaa koetaan parisuhteessa. Mirka Vainikka sanoo, että huumemaailman lähisuhdeväkivallassa nainen joutuu usein alistetumpaan asemaan fyysisten ominaisuuksien vuoksi.

”Mutta ei voi sanoa, etteivätkö myös naiset olisi joskus väkivaltaisia kumppaniaan tai muita ihmisiä kohtaan.”

Tukialus-projektin Koski kuvailee monen kannalta todella isoksi ongelmaksi sitä, että esimerkiksi lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitetut turvakodit ovat päihteettömiä eikä väkivaltaa pakenevilla päihteidenkäyttäjillä ole paikkaa, mihin mennä.

Tällöin vaihtoehdoiksi jäävät lähinnä hätämajoitukset, toinen turvaton paikka tai katu. Jos on asunnoton, toisen asuntoon yöksi pääseminen voi olla vastikkeellista tavalla tai toisella.

”Meillä on ollut hyvin nuoriakin naisia, jotka olisivat tarvinneet turvakotipaikkaa mutta ovat päihteidenkäyttäjiä. Pitäisi olla olemassa turvakoti myös päihteidenkäyttäjille, jotka asuvat turvattomassa ympäristössä”, Koski sanoo.

Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Saara Pihlaja näkee työssään naisia, joiden elämään päihdemaailmassa liittyy usein vakavaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa.

Päihdepiireistä Rikosuhripäivystykseen hakeutuvien naisten kokemuksissa toistuvat tyypillisimmin esimerkiksi seksuaalirikosten uhriksi joutuminen ja se, että heitä on painostettu seksin myymiseen tai rikosten tekoon.

Näissä tapauksissa naisten kokeman väkivallan taustalla on usein riippuvuussuhde tekijään tai väkivallantekijän valta-asema. Puoliso tai joku muu on esimerkiksi saattanut painostaa myymään seksiä, eikä nainen ole myöskään saanut määritellä ostajien määrää tai omia rajojaan.

”Näiden naisten rajoja on usein hyvin monella tapaa rikottu. Heillä ei ole välttämättä edes ajatusta siitä, missä omat rajat kulkevat ja mikä on ok sekä fyysisesti että henkisesti”, Pihlaja kertoo.

Seksuaaliväkivallan tai seksiin pakottamisen kanssa esiintyy hänen mukaansa melko usein myös rikolliseen toimintaan pakottamista. Naista saatetaan painostaa esimerkiksi myymään huumeita.

Hyväksikäyttö voi vakavimmillaan olla ihmiskauppaa. Pihlaja muistuttaa, että rikoslaissa ihmiskaupparikollisuuden alle voi mennä esimerkiksi toiminta, jossa henkilö painostetaan tai pakotetaan myymään seksiä tai tekemään rikoksia.

”Huumepiireissä tämä vaikuttaa kuitenkin olevan niin normaali osa ilmiötä, ettei sitä nähdä todella vakavana rikoksena, jollainen ihmiskauppa on.”

Tyypillinen piirre Pihlajan tietoon tulleissa tapauksissa on, että naisilla on usein ollut jonkinlaisia rikoksen uhriksi joutumisen kokemuksia jo aiemmin elämässä. Tilanteissa näkyy uhriutuminen uudelleen.

”Nämä henkilöt harvoin itse tiedostavat tulleensa hyväksikäytetyksi. Se on heillä ikään kuin osa sitä elämäntapaa, johon on ajautunut huumepiireissä: saadakseen päihteitä, majapaikan tai ruokaa joutuu tekemään erilaisia tekoja.”

Amina uskoo, että vain harva päihde­maailmassa tapahtunut seksuaali­rikos päätyy koskaan poliisin tietoon.

Mirka Vainikan mukaan huumekuvioiden ammattimaisissa rikoksissa miehet ovat vahvasti edustettuina tekijöissä. Samoilla linjoilla on Toni Uusikivi Helsingin poliisista.

”Valistunut arvaus on se, että kun huumerikollisuuden organisaatioissa mennään ylemmäs, naisten määrä vähenee selkeästi”, Uusikivi arvioi.

”Yläpään rikollistoimijoiden kohdalla naiset näyttäytyvät esimerkiksi rahanpesuasioissa tai kuriireina käteisen toimittamisessa ulkomaille.”

Vainikan käsitys on, että naisia näkyy ani harvoin esimerkiksi velanperintähommissa, joihin voi liittyä rajua ja systemaattista väkivaltaa. Naisten käyttämä väkivalta liittyy useammin heidän kokemaansa pelkoon.

”On esimerkiksi väkivaltatilanteita, joissa koetaan uhkaa tai jokin trauma aktivoituu ja nainen puolustautuu harkitsematta todella voimakkaasti väkivallalla”, Vainikka kuvailee.

Päihdepiirien sisällä tapahtuvista rikoksista ei ole olemassa tarkkoja ja luotettavia lukuja, Uusikivi kertoo. Esimerkiksi päihdepiireissä tapahtuvat omaisuus-, väkivalta- ja seksuaalirikokset eivät yleensä tule poliisin tietoon.

Rikosuhripäivystyksen Pihlajan mukaan uhrit puhuvat vain harvoin viranomaisille päihdemaailmassa kokemistaan rikoksista, koska käyttävät usein itsekin päihteitä ja ovat saattaneet syyllistyä rikoksiin. Toisaalta ”vasikointia” paheksutaan.

Jos naisella on lähipiirissään väkivaltainen tai vainoava henkilö, taustalla voi olla myös todellinen uhka.

”Voi olla, että irtautuakseen joistain päihdepiirien henkilöistä joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle ja tekemään turvakiellon, ikään kuin menemään maan alle.”

Myös Amina uskoo, että vain harva päihdemaailmassa tapahtunut seksuaalirikos päätyy koskaan poliisin tietoon.

”Yleensä nainen on ollut itsekin tilanteessa päihtyneenä. Hän saattaa ajatella, ettei kukaan uskoisi ja häntä vain syyllistettäisiin.”

Amina sanoo haluavansa puhua kokemuksistaan avoimesti tuodakseen päihdemaailmassa elävien naisten ongelmat päivänvaloon.

”Kukaan ei ole asioidensa kanssa yksin, vaan vertaistukea ja apua löytyy. Aina on joku muukin, joka on kokenut tai tehnyt saman asian kuin sinä.”

Fakta

Täältä saat apua

  • Jos sinulla on ongelmia päihteidenkäytön kanssa ja tarvitset apua lopettamiseen, ota yhteyttä kotikuntasi terveyskeskukseen tai sosiaalitoimeen, työterveyshuoltoosi tai alueesi A-klinikkaan.

  • Terveysneuvontapisteillä tarjotaan muun muassa suonensisäisesti huumausaineita käyttävien sosiaali- ja terveysneuvontaa. Yhteystiedot ovat osoitteessa vinkki.info/terveysneuvontapisteet.

  • Kiireettömissä tilanteissa anonyymia nettineuvontaa saa esimerkiksi A-klinikkasäätiön tuottamasta Päihdelinkin neuvontapalvelusta.

  • Puhelimitse keskusteluapua, tukea ja tietoa saa esimerkiksi Irti huumeista ry:n auttavasta puhelimesta 0800 980 66 arkipäivisin klo 9–15 ja ilta-aikaan maanantaista torstaihin 18–21. Palvelu on maksuton, ja numeroon voi soittaa nimettömänä.

  • Ehyt ry:n päihdeneuvonnan numerosta 0800 900 45 saa apua päihdetyön ammattilaisilta ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Palvelu on maksuton, ja numeroon voi soittaa nimettömänä.

  • Rikoksen uhriksi joutuneelle tuki- ja neuvontapalveluita sekä keskusteluapua tarjoaa Rikosuhripäivystyksen puhelinpalvelu numerossa 116 006. Rikosuhripäivystys palvelee suomeksi arkisin klo 9–20 ja ruotsiksi 12–14. Soittaminen on maksutonta, ja soittaa voi myös nimettömänä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat