Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kannattaa ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytyvien eli totaalikieltäytyjien rangaistusten lieventämistä. Hänen mielestään totaalikieltäytyjille sopiva rangaistus olisi nykyisten vankeustuomioiden sijasta sakot.
”Tekoon suhteutettuna nykyisin määrättävät vapausrangaistukset ovat aika kovia. Osalla totaalikieltäytyjistä kieltäytymisen syynä on vakaumus, joka liittyy aika monella uskontoon. He eivät halua olla yhteydessä tappamiseen liittyvien asioiden kanssa ja katsovat siviilipalveluksen olevan osa militaristista järjestelmää”, Reijonen sanoo.
Reijonen on aiemminkin todennut julkisuudessa, ettei pidä kohtuullisena uskonnollisen, pasifistisen tai mun vastaavan syvän vakaumuksen perusteella palveluksesta kieltäytyvien tuomitsemista vankeuteen. Heidät pitäisi Reijosen mielestä vapauttaa palveluksesta.
Nyt hän kertoo pitävänsä toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona nykyiselle rangaistuskäytännölle sitä, että palveluksesta vapautettaville määrättäisiin sakkorangaistus.
Siviilipalvelusjohtaja toivoo, että Suomessa syntyisi julkista keskustelua siitä, onko totaalikieltäytyjien tuomitseminen vankeuteen kohtuullista ja yhteiskunnan resurssien käytön kannalta järkevää.
Hän kertoo tiedostavansa, että aihe on yhteiskunnallisesti herkkä ja herättää vahvoja tunteita erityisesti nyt Venäjän sotatoimien vuoksi.
Nykyisin kaikille totaalikieltäytyjille määrätään oikeudessa vankeusrangaistus. Se on pituudeltaan puolet jäljellä olevasta ase- tai siviilipalvelusajasta.
Rangaistus kestää 173 päivää, jos henkilö ei ole suorittanut yhtään päivää ase- tai siviilipalvelusta.
Selvä valtaosa totaalikieltäytyjistä voi suorittaa vankeusrangaistuksensa vankilan sijasta valvontarangaistuksena eli eräänlaisena sähköisesti valvottuna kotiarestina.
Reijonen huomauttaa, että järjestelmä kuormittaa monia viranomaisia.
”Valvontarangaistukseen kuuluu jatkuva sähköinen valvonta ja valvojien tarkastuskäyntejä kotona, työpaikalla tai muualla. Ennen sitä siviilipalveluskeskus käsittelee asian osaltaan ja tekee rikosilmoituksen, poliisi suorittaa esitutkinnan, syyttäjä nostaa syytteen ja tuomioistuin käsittelee syytteen. Rikosseuraamuslaitos puolestaan selvittää, onko kullakin henkilöllä edellytykset suorittaa vankeusrangaistus vankilan sijasta valvontarangaistuksena”, Reijonen luettelee.
Reijosen mukaan on vaikea arvioida, lisääntyisikö totaalikieltäytyjien määrä, jos vankeustuomiot korvattaisiin sakoilla.
”Se olisi tietyllä tavalla eriarvoistavaa, että osa pääsisi palvelusvelvollisuudesta eroon maksamalla sakon. En kuitenkaan usko, että se lisäisi kauhean paljon totaalikieltäytyjien määrää. Jos joku haluaa välttää palveluksen kokonaan, yleisesti tunnettua on, että vapautuksen saa varsin helposti.”
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei näytä lisänneen totaalikieltäytyjien määrää. Vuonna 2022 siviilipalveluskeskus teki rikosilmoituksen 33 totaalikieltäytyjästä. Se on tavanomainen määrä.
Sen sijaan Venäjän sotatoimet ovat lisänneet merkittävästi Puolustusvoimien reservistä eronneiden määrää.
Reservistä eroamisella tarkoitetaan sitä, että varusmiespalveluksen käynyt henkilö siirtyy Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen.
Siirtyminen tapahtuu hakemuksella, jossa pyydetään siirtoa siviilipalvelusvelvolliseksi, koska vakaumukseen perustuvat syyt estävät aseellisen palveluksen. Hyväksytyn hakemuksen jälkeen hänet poistetaan Puolustusvoimien reservistä.
Hakijan on suoritettava viisi päivää kestävä täydennyspalvelus. Se sisältää varautumiseen ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyvää koulutusta.
”Täydennyspalvelukseen hakevien määrät kasvoivat heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen todella paljon. Määrät ovat edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen Venäjän hyökkäystä”, Reijonen sanoo.
Lue lisää: Ällistyttävän moni asevelvollinen eroaa nyt reservistä