Tuhansien opiskelijoiden maahantulo tyssäsi Suomen lähetystöjen ruuhkiin

Paikoin lähes puolet ulkomaalaisista ammattikorkeakouluopiskelijoista odottaa edelleen maahanpääsyä, vaikka opinnot alkoivat jo syksyllä. Korkeakoulut muistuttavat, että hidasteet ovat ristiriidassa Suomen edun ja annettujen tavoitteiden kanssa.

Monilla ulkomaalaisilla opiskelijoilla on ollut hankaluuksia päästä Suomeen, vaikka opinnot alkoivat jo syksyllä. Kuvassa LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoita syksyllä 2019.

3.1. 11:11

Ammattikorkeakoulut kertovat ulkomaalaisten opiskelijoiden merkittävistä vaikeuksista päästä maahan. Jopa lähes puolet ulkomailta Suomeen hyväksytyistä opiskelijoista ei ollut joulukuun alkuun mennessä päässyt maahan, vaikka opinnot alkoivat jo syksyllä. Luvut selviävät ammattikorkeakouluille tehdystä kyselystä.

Ammattikorkeakouluilla on selkeä näkemys siitä, missä on tämän hetken vaikein pullonkaula: oleskelulupahakemus edellyttää tunnistautumista Suomen lähetystössä lähtömaassa tai lähimmässä maassa, jossa lähetystö sijaitsee. Nämä tunnistautumispalvelut ovat ruuhkautuneet, ja osa opiskelijoista on koulujen mukaan joutunut odottamaan tunnistautumiseen pääsyä jopa puoli vuotta.

Ammattikorkeakoulujen edustajat muistuttavat, että kyseessä on iso kansallinen kysymys, jossa näkyy nyt räikeä ristiriita. Suomeen halutaan maahanmuuttajia takaamaan työvoiman saatavuus. Korkeakouluille on annettu tavoite lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kolminkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä.

”Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että saamme valitut opiskelijat Suomeen ajallaan”, sanoo ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Arenen toteuttamaan kyselyyn vastanneista 17 ammattikorkeakoulusta yhdessä vain noin kolmannes opiskelijoista on päässyt Suomeen. Yksi vastasi, että puolet opiskelijoista on päässyt maahan. Loppujen vastausten perusteella maahanpääsy vaihteli 60 prosentin ja suurimman osan välillä. Kolme korkeakoulua ilmoitti, ettei pysty vielä arvioimaan maahan tulleiden osuutta.

Korkeakoulujen mukaan suurimmat haasteet liittyvät Etelä-Aasian maista kuten Intiasta, Pakistanista ja Nepalista tai Afrikan maista tulevien opiskelijoiden tunnistautumiseen.

Ulkoministeriön konsulipalveluissa maahantuloprosesseista vastaava Riina Keskinen myöntää, että hakijoiden tunnistamiseen varattavien aikojen saatavuus on paikoin ruuhkaista. Tunnistautumisaikojen kestoa seurataan hänen mukaansa ministeriössä viikkotasolla.

Keskisen mukaan pisimmät tunnistautumisajat ovat Intiassa ja Nigeriassa. Molemmissa opiskelija saa tällä hetkellä odottaa aikaa noin kuukauden.

Kesäkuussa Suomessa otettiin käyttöön pitkäaikainen eli niin sanottu kansallinen D-viisumi. Se laajenee koskemaan opiskelijoita ja tutkijoita tämän vuoden huhtikuussa, mutta se nopeuttaa maahantuloa oleskeluluvan saamisen jälkeen. Tunnistautumisen pullonkaulaa se ei ratkaise.

Tulosalueen johtaja Anu Tarén Maahanmuuttovirastosta kertoo, että virasto pyrkii yhdessä ulkoministeriön kanssa sujuvoittamaan myös lupaprosessin alkua muun muassa karsimalla toiminnoista turhia vaiheita.

”Edelleen tavalla tai toisella hakijan täytyy tunnistautua henkilökohtaisesti. Kehitämme prosessia niin, että pystyisimme entistä enemmän aloittamaan hakemuksen käsittelyä jo ennen kuin henkilö käy tunnistautumassa.”

Tarén kertoo, että kevään aikana tulee käyttöön niin sanottu automaattinen vireillepano. Jos hakemus on maksettu sähköisessä asiointipalvelussa, se siirtyy asiainkäsittelyjärjestelmään jo ennen kuin tunnistautumiskäynti edustustossa tai palveluntarjoajan luona on tehty. Tämä nopeuttaisi erityisesti niitä hakemuksia, joissa käsittelyaika on keskimääräistä pidempi esimerkiksi hakijan toimeentulon selvittämisen vuoksi.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat