Nainen sai uima­hallista vaarallisen bakteerin – Tällainen on legionella, jonka voi saada koti­suihkusta

Legionellabakteeri voi lisääntyä, jos vesijärjestelmän lämpötila on otollinen.

Lämpimän veden järjestelmät ovat otollisia legionellan kasvupaikkoja. Ihminen altistuu legionellalle hengitysilman kautta.

3.1. 18:54

Terveysviranomaiset ovat varoitelleet, ettei sähkön säästöinnossa tule muuttaa liiaksi käyttöveden lämpötilaa. Vääränlaisessa lämpötilassa piilee legionellariski.

Legionellan vaaroista saatiin muistutus taas tällä viikolla, kun Yle kertoi legioonalaistautiin eli legionelloosiin sairastuneesta pieksämäkeläisestä perheenäidistä.

Nainen sairastui keuhkokuumeeseen viime syksynä syysloman jälkeen. Hänen tilansa huononi lopulta niin, että naista hoidettiin lopulta tehohoidossa hengityskoneessa.

Taudin syyksi selvisi lopulta legionellabakteeri.

Se aiheuttaa legionelloosia, jonka tyypillisiä oireita ovat kuume, kuiva yskä, päänsärky, lihaskipu ja hengenahdistus.

Tartuntalähdettä etsittiin ensin naisen kotoa. Myöhemmin näytteitä otettiin myös Pieksämäen uimahallista ja Vesileppis-kylpylästä Leppävirralta, joissa nainen oli vieraillut syyslomalla.

Joulukuussa testituloksista varmistui, että molemmissa paikoissa legionellan raja-arvot ylittyivät. Leppävirran kylpylässä raja-arvo ylittyi hieman, mutta Pieksämäen uimahallissa legionellabakteeria oli jopa yli kolminkertainen määrä sallittua enemmän.

Mikä legionella oikein on ja mikä tekee siitä niin vaarallisen?

Legionellabakteeria esiintyy yleisesti ympäristössä, luonnon makeissa vesissä ja maaperässä. Niitä voi esiintyä pieniä määriä myös ihmisen rakentamissa vesijärjestelmissä.

Ihminen voi saada tartunnan hengittäessään legionellabakteereja sisältäviä aerosoleja esimerkiksi suihkussa ollessaan. Legionella ei tartu vedestä juomalla eikä se tartu ihmisestä toiseen.

”Legionellaa saa olla pieniä määriä talousvedessäkin, mutta jos se pääsee lisääntymään, pitoisuudet nousevat liian suuriksi ja raja-arvot ylittyvät. Se muodostuu ongelmaksi, jos se aerosolisoituu hengitysilmaan. Se voi aiheuttaa taudin. Sitä [aerosolisoitumista] ei tapahdu niinkään seisovasta vedestä, vaan esimerkiksi porealtaiden, suihkunpäiden tai ilmastointilaitteiden välityksellä”, sanoo asiantuntijalääkäri Leif Lakoma Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan vuosittain noin 30–50 legionellatapausta. Esimerkiksi viime vuonna tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 46 legionellatapausta ja sitä edellisenä vuonna 34 tapausta.

Legionellan voi saada myös esimerkiksi pöllyävästä kompostoidusta mullasta. Tapauksia on yhdistetty myös esimerkiksi uniapnealaitteeseen tai puutarhaletkuun. Useimmiten tartunnat liittyvät kuitenkin käyttöveden lämpötilaan tai vesilaitteen vähäiseen käyttöön.

Joukkosairastumiset ovat usein liittyneet hotellien, risteilyalusten ja yleisötapahtumien vesi- ja ilmastointijärjestelmiin.

Lakoman mukaan sairastumista ja vakavan taudin riskiä lisäävät perussairaudet, korkea ikä ja tupakointi.

Legionelloosia hoidetaan antibiootein. Lakoman mukaan siihen tepsivät hieman eri antibiootit kuin useimpien muiden bakteerien aiheuttamiin keuhkokuumeisiin. Terveydenhuollossa legionellaepäily herääkin usein silloin, kun tavalliset antibiootit eivät pure keuhkokuumeeseen.

Sähkön hinnan noustua ihmiset etsivät sähkönsäästökohteita kotoaan ja houkutuksena saattaa olla myös lämminvesivaraajan säätäminen pienemmälle lämpötilalle.

Oulun kaupungin terveystarkastaja Pauliina Lepistö muistuttaa kuitenkin riskeistä ja kehottaa pysymään suosituslämpötiloissa.

Lepistön mukaan kylmän veden tulisi olla alle 20 asteista ja lämpimän veden 55–65 asteista hanasta mitattuna. Ennen vuotta 2007 rakennetuissa tai remontoiduissa käyttövesijärjestelmissä lämpimän veden raja-arvona on pidetty 50 astetta.

”Edelleen pitäisi noudattaa käyttöveden lämpötilarajoja. Se pienentää hyvin legionellariskiä”, Lepistö sanoo.

Hän muistuttaa myös, että legionellabakteeria voi olla hankala saada pois järjestelmästä, jos sitä sinne pääsee, ja se pääsee lisääntymään.

”Esimerkiksi allasveden kloorin pitäisi tavallisesti tuhota legionelloja. Myös talousvesiverkostoista legionelloja on saatu tuhottua klooraamalla korkeilla pitoisuuksilla, mutta ei kaikissa tapauksissa. Legionella voi olla hyvinkin haastava saada pois järjestelmästä. Uimahalleissa suihkuvesi tulee talousvesiverkostosta”, Lepisto sanoo.

Jatkossa terveydensuojeluviranomaiset kiinnittävät legionellan valvontaan enemmän huomiota. Siihen velvoittaa EU:n uuden juomavesidirektiivin mukainen talousvesiasetus.

Tähän saakka terveydensuojeluviranomainen on tutkinut legionellaa lähinnä tartuntojen tai tartuntaepäilyjen myötä. Nyt sen on valvottava säännöllisesti mahdollisia riskikohteita, joissa iso joukko ihmisiä voi altistua legionellalle.

Esimerkiksi uimahalleissa, kylpylöissä, majoituspaikoissa, sairaaloissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä tehdään riskienarviointia. Jos terveystarkastaja näkee legionellariskin suurentuneen, käyttöveden lämpötiloja on seurattava ja otettava legionellanäytteitä.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat