”Absurdia” – Veronmaksaja maksaa vuokrahoitajasta tuplasti omaan työntekijään verrattuna

Tampereen kaupunki käyttää hoitoalan vuokratyöhön lähes kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Ulkopuolinen työvoima on osittain myös välttämätöntä. Treilin toimitusjohtaja Leena Lehtonen haluaa nostaa keskusteluun vuokratyövoiman vaikutukset työelämän laatuun.

Treili oy:n toimitusjohtaja Leena Lehtonen sanoo, että talous on vain yksi näkökulma vuokratyövoiman käyttöön. Lisäksi pitää keskustella vaikutuksista työelämän laatuun.

3.1. 14:49

Toimitusjohtaja Leena Lehtonen laskee, että vuokratyön hinta on jopa 2,6-kertainen verrattuna siihen, että työntekijä on omalla palkkalistalla. Lehtonen on perhepalveluja sekä ikäihmisten, vammaisten ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluja tuottavan Treili oy:n toimitusjohtaja.

Vuokratyön käyttö on kuitenkin yhä yleisempää, sillä hoitoalan osaajapulassa työvoimaa on otettava sieltä, mistä sitä saa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Taina Niiranen sanoo, että eniten vuokratyövoimaa tarvitaan lähihoitajien, hammaslääkärien ja lääkäreiden sijaisuuksiin. Niirasen mukaan esimerkiksi Tampereen kaupungin ostot ovat olleet noin 9,6 miljoonaa euroa vuodessa.

”Meillä ei valitettavasti ole ihan tarkkoja tietoja vielä siitä, paljonko vuokratyövoimaa Pirkanmaan kunnat ovat käyttäneet, mutta varovasti arvioiden noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuokratyövoiman käyttö on ollut vähäistä, koska siellä on panostettu omiin vakituisiin sijaisiin ja lähinnä ostettu lääkäreiden työpanosta.”

Niiranen sanoo, että ulkopuolinen työvoima on osittain välttämätöntä:

”Perusperiaate on, että henkilöstö olisi vakituista, myös sijaiset. Kuitenkin aina on yllättäviä tilanteita, eikä sellaisen reservin ylläpitäminen ole mahdollista.”

Samaan aikaan osaajapulan kanssa keskustellaan julkisen talouden säästöpaineista ja hoivatyön kuormittavuudesta. Niiranen sanoo, että nykyisessä työvoimapulan tilanteessa tarvitaan kaikkia osaajia. Siksi vuokratyövoimalla voidaan saada joustavasti työmarkkinoille esimerkiksi alan opiskelijoiden työpanos.

Työntekijän näkökulmasta keikkatyö voi olla taloudellisesti ja työn hallinnan näkökulmasta houkutteleva vaihtoehto.

Treilin Leena Lehtonen kertoo, että työehtosopimuksen mukainen lähihoitajan kuukausipalkka työnantajamaksuineen ja lomakorvauksineen on 2 800–3 100 euroa ilman vuorolisiä. Vuokratyövoiman hinta on 4 500–5 800 euroa ja arvonlisäverollisena 5 500–7 200 euroa.

Vaikka sosiaalipalvelujen myynti on arvonlisäverotonta, palvelun pyörittämiseen tarvittavat ostot ovat yksityisellä sosiaalipalvelun tuottajalla arvonlisäverollisia. Työehtosopimuksen mukainen tuntipalkka on 13,15–17,12 euroa kokemusvuosien mukaan.

Henkilöstöpalveluyritys Barona oy:n sosiaali- ja terveysalan toimialajohtaja Simo Lohi sanoo, että korkeampi kustannus johtuu hoitajien markkinahinnoista. Niissä näkyy erityisesti koronapandemia, jolloin hinnat nousivat selvästi. Lohen mukaan keikkatyötä tekevän lähihoitajan tuntipalkka on 16–19 euroa, minkä lisäksi tulevat lisät ja lomakorvaus.

”Lähtökohta on, millä hinnalla hoitajat suostuvat tekemään töitä. Siihen päälle tulee meidän katteemme. Hoitaja menee työhön, mistä saa mielekästä työtä mielekkäällä korvauksella. Pahenevassa osaajapulassa on hoitajan markkinat, ja tuntihintavaade nousee koko ajan.”

Lehtonen pohtii asiaa julkisen talouden säästöpaineiden näkökulmasta.

”Onhan tämä hivenen absurdia. Maksamme karkeasti kaksinkertaisen hinnan heikommalla vaikuttavuudella ja tuottavuudella.”

Hän kysyy, voisiko vuokrausfirmaan käytettävän rahan käyttää palkkauksen ja alan kehittämiseen.

”Olemme valmiit maksamaan vuokratyöstä, mutta emme laittamaan sitä samaa rahaa suoraan työntekijälle.”

Lehtonen huomauttaa, että talous on vain yksi näkökulma. Yhtä tärkeitä, ellei tärkeämpiä ovat vaikutukset palveluihin, työelämän laatuun ja työhyvinvointiin.

Lehtonen korostaa, ettei tarkoita vuokratyöntekijöiden tekevän työtään huonosti, vaan kysymys on työntekijöiden vaihtuvuudesta ja työsuhteiden pituudesta alalla, jossa asiakassuhteet voivat olla jopa elämänmittaisia.

”Laadukkaassa palvelussa ei ole kyse työvuoroista vaan asiakkaan ja asukkaan tuntemisesta ja mukana kulkemisesta.”

Lehtonen nostaa esille myös muiden työntekijöiden kuormittumisen, jos vuokratyövoimaa käytetään paljon. Tällöin vastuutehtävät, kuten asiakkaan omahoitajuus tai yksikön hygienia-, palopelastus- tai ympäristövastaavan tehtävät jäävät jaettavaksi pienemmälle joukolle. Myös työelämän laadun kehittäminen henkilöstön kanssa vaatii sitoutunutta henkilökuntaa.

Baronan toimialajohtaja Simo Lohi sanoo, että vuokratyön houkutusta lisää se, että työntekijällä on mahdollisuus valita, miten paljon ja milloin työtä tekee.

Lohi tunnistaa Lehtosen esiin tuomat asiat. Hän kuitenkin sanoo, että kuormitus kasvaa vielä isommaksi, jos henkilökuntaa ei ole. Kuormituksen lisääntyessä, keikkatyön houkutus kasvaa, koska palkka on parempi ja voi valita, kuinka paljon, missä ja milloin työtä tekee.

Lohi muistuttaa, että kun päällä on resurssivaje, kolmivuorotyö kuormittaa tavallistakin enemmänkin. Henkilökunta venyy, jotta kaikki saadaan tehdyksi.

Lohen mukaan siksi on mietittävä, mitä muutoksia tarvitaan, jotta myös vuokratyövoimaa voidaan käyttää jakamaan kuormaa tasaisemmin.

”On aivan varmaan pakko muuttaa käytänteitä niin, että vuokratyösuhteet ovat pidempiä ja että vuokratyöntekijöitä vastuutetaan.”

Hän lisää, että esihenkilön on vaikea huolehtia työhyvinvoinnista, jos kaikki energia kuluu siihen, että välttämättömillä tehtävillä on tekijä myös huomenna. Lohi uskoo, että jos henkilökuntaa on riittävästi, työskentelyolosuhteet ja työhyvinvointi paranevat, jolloin myös palkan merkitys voi vähentyä.

Lehtosen mukaan yksi vastaus kireään työvoimatilanteeseen on ennakoivassa suunnittelussa.

Treilillä on yhteensä 283 asiakaspaikkaa yhdeksässä kuntoutus- ja hoivayksikössä. Työntekijöitä on noin 200, joista pääosa lähihoitajia. Kolme yksikköä on ikäihmisten hoivakoteja, kuusi tuottaa asumispalvelua mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.

Lehtosen mukaan Treilillä työvoimaa suunnitellaan aina hieman yli vaaditun mitoituksen. Kun esimerkiksi ikäihmisten hoivamitoitus on vanhuspalvelulain mukaan 0,6 hoitajaa asukasta kohden, Treilissä suunniteltu mitoitus on 0,65–0,7. Näin äkillisissä poissaoloissa ei välttämättä tarvita heti ulkopuolista sijaista ja henkilöstö voi myös siirtyä yksiköstä toiseen.

”Minimillä jos suunnittelee, on joka päivä lirissä”, Lehtonen kiteyttää.

Treilillä sijaiset tulevat pääsääntöisesti listoilla olevista tarvittaessa töihin tulevasta 20–30 sijaisesta. He ovat esimerkiksi yrityksen entisiä eläköityneitä työntekijöitä. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yksikössä vuokratyövoimaa käytetään noin viisi vuoroa kuukaudessa.

Koronapandemiaan varauduttiin tekemällä neljä sopimusta henkilöstövuokrausfirmojen kanssa, mutta sieltä ei tarpeen tullen löytynyt tekijöitä. Sopimukset ovat yhä olemassa, mutta käyttöä ei juurikaan ole.

Lohi muistuttaa, että kun hoitaja siirtyy henkilöstöpalvelufirmaan, resurssi siirtyy taskusta toiseen, mutta ei kasva. Siksi kyse on siitä, miten alalle saadaan ylipäätään lisää työntekijöitä. Hän sanoo, että alalla on pulmia sekä palkkauksessa että työn joustavuudessa.

Työnantajan näkökulmasta Lehtonen näkee ratkaisuna työelämän laadun kehittämisen yhä paremmaksi: Tarvitaan säännöllistä työelämän laadun seurantaa, hyvää esihenkilötyötä ja hallintoa. Lehtonen listaa vielä mukaan jatkuvan työelämän ja työn kehittämisen henkilöstön kanssa sekä esimerkiksi työterveyden ja muut tavat tukea henkilöstön jaksamista.

Kaikki nämä osaltaan voivat olla ratkomassa henkilöstön saatavuuteen liittyviä vaikeuksia. Lisäksi tarvitaan koulutuspolitiikkaa ja lainsäädäntöä.

Lohi sanoo, että hoitajapulaan olisi pitänyt reagoida voimakkaammin jo paljon aiemmin.

”Merkittävän hoitajapulan trendi on ollut nähtävissä vuosia, mutta mitä sille on tehty? Ei ole tehty riittävästi. Koronan jälkeen tilanne tuli silmille, koska samaan aikaan on hoitovelka ja työn hinnoittelu lähti käsistä. Entisellä palkalla ei ole saatavissa väkeä, jota tarvittaisiin enemmän”, Lohi sanoo.

Lohi lisää, että väestön ikääntyminen lisää hoitajatarvetta: ”Olemme hyvin lähellä tilannetta, että suunnilleen koko ikäluokka pitäisi kouluttaa sote-alalle, jotta se riittäisi hoidon tarpeen kasvuun. Se ei ole realismia.”

Lohesta välttämätön ratkaisu hoitajapulaan ovat ulkomailta tuotavat hoitajat. Lisäksi tarvitaan esimerkiksi teknologiaa ja muita moderneja ratkaisuja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat