Antti Hartikainen (vas.) otti Mariupolissa selfien 16. päivänä helmikuuta 2022 yhdessä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa. Runsaan viikon päästä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Neuvonantaja sodan keskellä

Entisen rajaeverstin Antti Hartikaisen johtama EU-operaatio opastaa ukrainalaisia palauttamaan ”lain ja järjestyksen” vapautetuille alueille.


9.1. 2:00 | Päivitetty 9.1. 6:40

Hartikaisen Antti Kiovasta, terve!” sanoo tuttu ääni puhelimessa.

Terve vaan, mitä kuuluu?

”Eipä ihmeellistä. On tämä ollut vähän hankalaa, kun on ollut useamman tunnin ilmahälytyksiä yöaikaan. On se aika rankkaa, kun yöllä pitää olla useita tunteja hereillä ja on työpäivä edessä.”

Hartikainen on entinen Rajavartiolaitoksen eversti, joka johtaa Ukrainassa Euroopan unionin EUAM Ukraine -siviilikriisinhallintaoperaatiota (European Union Advisory Mission to Ukraine).

Operaation tavoitteena on auttaa Ukrainaa sen siviiliturvallisuusviranomaisten toiminnan reformissa.

Ukraina uudistaa EUAM:n tukemana useita siviilipuolen turvallisuusviranomaisia, kuten turvallisuuspalvelua, poliisia, rajavartiopalvelua, tullia ja syyttäjälaitosta. Mukana ovat oikeastaan kaikki muut paitsi asevoimat.

Neuvostoliiton hajoamisesta on kulunut jo kolme vuosikymmentä, mutta tekemistä riittää yhä. Operaatiossa työskentelee tällä hetkellä noin kolmisensataa ihmistä, joista puolet on paikallisia ja loput ulkomaalaisia.

EU:n operaatio on nyt joutunut sodan vuoksi sopeutumaan radikaalisti muuttuneisiin oloihin. Se on saanut myös uusia tärkeitä tehtäviä.

Antti Hartikainen on taustaltaan Rajavartiolaitoksen upseeri. Hän on toiminut myös Suomen tullin pääjohtajana.

HS haastatteli Hartikaista viime vuoden tammi–helmikuun vaihteessa, jolloin hän oli käymässä EUAM-operaation paikallistoimistossa Mariupolissa.

Hartikainen kuvasi tuolloin kaupungin tunnelmaa rauhalliseksi ja kertoi, ettei kiristynyt tilanne näkynyt siellä millään lailla.

Kolme viikkoa haastattelun jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hartikaisen johtaman operaation väki ehti juuri ja juuri alta pois ennen hyökkäystä.

Nyt Mariupol on venäläisten täysin tuhoama kaupunki.

Lue lisää: Ukrainalaisten on pakko esiintyä rauhallisina, vaikka Venäjä kokoaa joukkoja rajalle, sanoo tilannetta Mariupolissa seuraava suomalainen rajaeversti: ”Paniikki iskee todella äkkiä”

Hartikainen kertoo olleensa kotona nukkumassa, kun sai tiedon yöllä Venäjän hyökkäyksestä.

”Siinä ei sitten muuta kuin tavarat kasaan ja kävellen toimistolle. Ryhdyttiin kasaamaan porukkaa evakuointia varten”, hän kertoo.

Henkilöstön tarkoitus oli alun perin lähteä Puolaan, mutta liikenne sinne oli ruuhkan takia täysin pysähdyksissä. ”Tilannetta seuratessani totesin, että siellä saattaa olla jopa taisteluja edessä.”

Hartikainen muutti suunnitelmia ja päätti viedä henkilöstön Moldovaan, mikä osoittautui viisaaksi ratkaisuksi.

Operaation väki oli Moldovassa pari kuukautta ja siirtyi sitten Puolaan, josta se alkoi kevään korvilla vähitellen palata Ukrainaan. Vuoden mittaan myös osa henkilöstöstä vaihtui, sillä kaikki eivät ole halunneet jatkaa sotaa käyvässä maassa.

”Emme missään vaiheessa lopettaneet ukrainalaisten tukemista”, Hartikainen korostaa.

Esimerkiksi operaation Ukrainaan jääneitä varusteita luovutettiin sodan alussa niitä tarvitseville ukrainalaisille. Lahjoituksiin kuului muun muassa autoja, suojavarusteita, ensiaputarvikkeita ja taistelumuona-annoksia.

Maaliskuussa operaation asiantuntemusta pyydettiin apuun Ukrainan rajanylityspaikoille, joissa oli ankarat ruuhkat.

Aluksi autettiin sotaa pakenevia ihmisiä. Myöhemmin keskityttiin humanitaarisen avun perille saamiseen.

Kuvaan tulivat mukaan myös muiden kriittisten tarvikkeiden kuten polttoaineiden kuljetukset ja niiden rajanylityksen helpottaminen.

Keväällä EUAM sai tehtäväkseen olla mukana EU:n hankkeessa, jossa edistetään Ukrainan maataloustuotteiden vientiä.

EUAM-operaatio auttoi viime vuonna avaamaan uuden Krasnojilskin ja Vicovu de Susin välisen rajanylityspaikan Ukrainan ja Romanian rajalle. Kuvassa kättelevät Ukrainan pääministeri Denys Šmyhal (vas.) ja Antti Hartikainen.

Huhtikuussa operaatio sai uuden mandaatin.

”Tehtäväksemme tuli toimia neuvonantajana kansainvälisten rikosten eli käytännössä sotarikosten tutkinnassa ja syyttämisessä”, Hartikainen kertoo.

”Siihen olemme panostaneet todella paljon, ja olemme rekrytoimassa siihen lisähenkilöstöä.”

Sotarikosten selvittämisessä on kaksi linjaa: varsinainen sotarikosten tutkiminen ja niistä syyttäminen.

Syytepuolella operaation asiantuntijat ovat neuvoneet syytekohtien valinnassa ja siinä, mitä tapauksia kannattaa priorisoida.

Sotarikosten tutkinnassa ongelmana on tapausten suuri määrä. Jokaista tapausta ei voi tutkia yhtä perusteellisesti. Keskeistä on tärkeysjärjestyksen tekeminen, ja siinä pyritään auttamaan.

Ukrainalaisia on opastettu myös sotarikostutkinnassa käytettävän tekniikan käytössä.

Ukrainassa ei ole ongelmana se, etteivätkö viranomaiset hallitsisi rikostutkintaa. Ongelmana on se, että tutkijoita ja syyttäjiä tarvitaan niin suuri määrä, että heitä joudutaan kouluttamaan lisää.

”Eivät he tällaiseen ole voineet varautua. Osaamisen laajentaminen on tässä se iso juttu.”

Ukrainan viranomaiset tutkivat joukkohautaa Izjumissa viime syksynä.

Hartikaisen mukaan EU-operaatiossa on panostettu paljon myös Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) ja ulkomaan tiedustelupalvelun (SZRU) tukemiseen.

Pyrkimyksenä on ollut edistää SBU:n ja SZRU:n kontakteja vastaavien EU-toimijoiden kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi EU:n tiedustelukeskus ja EU:n satelliittikeskus.

Hartikainen ei halua kertoa aiheesta enempää. ”Se on vähän arka aihe.”

EU ja Ukraina varautuvat myös sodan jälkeisiin turvallisuusongelmiin. Niinpä EUAM neuvoo ukrainalaisia esimerkiksi luvattomien käsiaseiden leviämisen estämisessä.

”Valmistaudumme siihen. Leviämisen riski on suurempi, kun sota on ohi.”

Hartikainen arvioi, että luvattomien aseiden tilanne on kuitenkin ukrainalaisilla hallinnassa.

”Sodan alussa aseita jaettiin, eikä niitä kyetty rekisteröimään, mutta ukrainalaiset ovat olleet jälkeenpäin aktiivisia rekisteröinnissä.”

”Vapautetuilla alueilla pitää saada laki ja järjestys palautettua.”

EUAM pyrkii seuraavaksi käynnistämään toimintaansa uudelleen Ukrainan vapauttamilla alueilla.

”Tällä hetkellä meillä on katse kohti itää todella vahvasti”, Hartikainen sanoo.

Esimerkiksi Dniproon ollaan perustamassa pysyvämpää läsnäoloa. Harkova on liian lähellä rintamaa: siellä voi joutua vielä tykkitulen kohteeksi.

Vaaratonta toiminta ei ole missään. Lokakuussa EUAM:n päämajan viereen osui risteilyohjus. Se tuli onneksi niin aikaisin aamulla, että talo oli lähes tyhjä eikä kukaan loukkaantunut.

Antti Hartikaisen toimiston ulkopuoli sen jälkeen, kun lähelle oli osunut risteilyohjus lokakuussa. Ikkunoihin asennetut räjähdyssuojakalvot estivät sirpaleiden lentämisen sisään.

”On se vähän stressaavaa, kun ei ilmahyökkäyksen aikana tiedä, mitä ympärillä tapahtuu. Ilmatorjuntaa se on ilmeisesti pääosin, mutta ei sitä tiedä siellä ilmasuojassa ollessaan, mistä se pauke lopun perin johtuu”, Hartikainen kertoo.

Hänen mukaansa työpaikalla on ”ihan asialliset pommisuojat”, mutta kotona varsinkin yöaikaan on hankalampaa. Metrotunnelin pommisuojaan meno yöllä on riskialtista, koska öisin on voimassa ulkonaliikkumiskielto.

”Ulkonaliikkumiskiellon aikana ei ole kyllä hirveätä intressiä lähteä kadulle juoksentelemaan.”

Hän sanoo noudattavansa kotona kahden seinän sääntöä eli etsii suojapaikan vähintään kahden seinän takaa ja kaukana ikkunoista. Hyvä paikka on kuulemma ulko-oven edessä.

EUAM-operaation päämaja Kiovassa. Operaatiolla on Kiovassa kolme toimipistettä.

Hartikainen korostaa, että on tärkeää pystyä tukemaan Ukrainan viranomaisia vapautetuilla alueilla.

”Vapautetuilla alueilla pitää saada laki ja järjestys palautettua. Jotkut ihmiset ovat siellä tehneet yhteistyötä pakosta tai omasta halusta venäläisten kanssa. Se aiheuttaa kitkaa”, Hartikainen pohtii.

”Meidän tehtävänämme on tukea sitä, että ihmisten käsittely ja viranomaistoiminta on asianmukaista ja että viranomaiset pitävät tilanteen hallinnassa eikä kukaan ota oikeutta omiin käsiinsä.”

Keskeinen yhteistyökumppani on poliisi, joka on sodan vuoksi erittäin työllistetty.

Poliisi auttaa ihmisten evakuoinneissa, järjestyksen palauttamisessa, ylläpitää liikenteen tarkastuspisteitä, suojaa kohteita ja valvoo ulkonaliikkumiskieltoja.

”Kun tulee onnistumisia, se pitää uskoa yllä.”

EU hyväksyi viime kesänä Ukrainan jäsenyysehdokkuuden. Ukrainalaisilla onkin kova into päästä EU:n jäseneksi, mikä näkyy ukrainalaisten otteissa, sanoo Hartikainen.

”Heillä on sodasta huolimatta kova halu edetä näissä reformeissa.”

Viime vuoden lopulla Ukrainassa laadittiinkin nopealla aikataululla strategia lainvalvontaviranomaisten reformille.

Strategian laadinnassa oli merkittävä rooli EUAM:iin rekrytoidulla suomalaisella Seppo Ruotsalaisella, joka kotimaassa toimi aiemmin Suojelupoliisin apulaispäällikkönä.

Suomalaisia onkin EUAM:ssa poikkeuksellisen paljon, peräti 20.

Minkälainen tunnelma Ukrainassa on nyt?

”Ukrainalaiset tuntuvat uskovan yhä enemmän, että he voittavat tämän sodan. Kyllä he koko ajan pystyvät yllättämään venäläiset”, Hartikainen vastaa.

”Kun tulee onnistumisia, se pitää uskoa yllä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat