Entinen ministeri Matti Saarelaisen paluusta supoon: ”Hän löytyi yllättäen ja hyvinkin nopeasti”

Matti Saarelainen palasi suojelupoliisiin jouduttuaan lähtemään sekä hybridikeskuksen että entisen ministerin mukaan myös Ulkomaalaisviraston johdosta. Supon päällikkö ei avaa entistä työntekijäänsä koskevia selvityksiä.

Matti Saarelainen kuvattuna huhtikuussa 2017.

4.1. 12:59 | Päivitetty 4.1. 18:11

Suojelupoliisissa (supo) ei ollut tietoa siitä, miksi Matti Saarelainen palasi Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta supoon vuonna 2019.

Asiasta kertoo STT:lle supon sisäisten palveluiden osastopäällikkö Teemu Lehti.

Lehti kommentoi asiaa alkuviikosta sen jälkeen, kun STT oli kertonut viikonloppuna Saarelaisen joutuneen väistymään osaamiskeskuksen johtajan tehtävästä epäasiallisen käytöksensä vuoksi.

”Silloin, kun hän on tänne palannut, niin suojelupoliisilla ei ole ollut mitään tietoa, mikä olisi edellyttänyt minkäänlaisia toimenpiteitä. Vasta viime päivinä olen mediasta lukenut, minkälaisesta asiasta on silloin ollut kyse”, Lehti kertoo STT:lle.

Osaamiskeskuksen johtokunnan puheenjohtaja Jori Arvonen on kertonut, että Saarelaisen lähdön syynä oli keskuksen henkilökuntaan kohdistunut seksuaalinen häirintä.

Saarelainen palasi suojelupoliisiin, josta hän oli ollut virkavapaalla. Saarelainen johti hybridikeskusta 2017–2019, ja hänen tehtävänimikkeensä muuttui supossa osastopäälliköstä erityisasiantuntijaksi paluun jälkeen.

Lehti lisää, että Saarelaisen virkanimikkeen muutoksen taustalla oli supon organisaatiouudistus, mikä puolestaan oli seurausta siitä, että siviilitiedustelulainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2019.

Saarelaisen johtamaa osastoa ei Lehden mukaan enää organisaatiouudistuksessa ollut. Tätä tukee myös virkapäätös, jonka STT sai suposta tietopyynnöllä.

Saarelainen ei ole tällä viikolla vastannut STT:lle asiaa koskeviin yhteydenotto- ja kommenttipyyntöihin.

Tällä viikolla Iltalehti kertoi, että Saarelainen jätti tehtävänsä myös Ulkomaalaisviraston johdossa sen jälkeen, kun silloinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd) vaati häntä eroamaan. Saarelainen johti Ulkomaalaisvirastoa eli nykyistä Maahanmuuttovirastoa vuosina 1998–2004.

Rajamäki kertoo keskiviikkona STT:lle ilmoittaneensa tuolloin Saarelaiselle, ettei tämä enää nauti ministerin luottamusta. Rajamäen mukaan taustalla oli Saarelaisen alaisen lahjusrikostuomio.

”Tilanne vuonna 2003 oli minulle kuin pommi, kun paljastui, että Saarelainen oli nostanut virolaisvenäläiskytkennän omaavan naisen osastosihteeriksi ja tämä oli kaupannut oleskelulupia. Sanoin Saarelaiselle, ettei hän nauti ministerin luottamusta. Jouduin tämän sanomaan hänelle kahteen kertaan.”

Rajamäen mukaan hän ei saanut aikoinaan Saarelaiselta mitään selvitystä rekrytoinnista.

”En osaa hänen puolestaan sanoa, miten tämä oli mahdollista. Eikä se ollut minulle enää olennaista. Olennaista oli, että hän oli suorittanut tällaisen rekrytoinnin ja asettanut tämän naisen asemaan”, jossa nainen sai aikaan selvän turvallisuusriskin Suomelle.

Kun Saarelainen lähti Ulkomaalaisvirastosta, päätyi hän jälleen supoon.

”Hän löytyi yllättäen ja hyvinkin nopeasti suposta”, Rajamäki kuvaa.

Hänen mukaansa syyt Saarelaisen lähtöön olivat laajemminkin tiedossa sisäministeriössä ja supo puolestaan oli ”tietoinen sisäministeriön asioista”.

Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan supo ei voi avata selvityksiään ja asioiden taustoja juurikaan julkisuudessa.

Asiaa Twitterissä keskiviikkona kommentoineen Pelttarin mukaan tämä periaate soveltuu myös nyt julkisuudessa oleviin, supon entiseen työntekijään liittyviin asioihin.

”Viraston toimialan takia emme voi – omaa toimintaamme vaarantamatta – avata selvityksiämme ja asioiden taustoja juurikaan julkisuudessa. Myös supoa koskeva lainsäädäntö velvoittaa meidät tähän”, Pelttari kirjoittaa Twitterissä.

Hänen mukaansa supon sisäisissä asioissa noudatetaan tarkasti lakeja ja säännöksiä ja supon toimintaan vaikuttaviin sisäisiin asioihin puututaan matalalla kynnyksellä.

”Emme kuitenkaan ota kantaa muiden virastojen tai tahojen sisäisiin asioihin”, Pelttari lisää.

Saarelaisen aiempaa toimintaa on käsitelty julkisuudessa myös sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 2022. Saarelaisen epäillään Ulkomaalaisviraston johtajana myötävaikuttaneen siihen, että Vladimir Putinin lähipiiriin kuulunut Gennadi Timtšenko sai Suomen kansalaisuuden 1990-luvun lopussa.

Matti Saarelainen eläköityi suojelupoliisista viime syksynä sen jälkeen, kun hänestä oli alettu tehdä uutta turvallisuusselvitystä. Selvitys keskeytyi eläkkeelle jäännin takia. STT:llä ei ole tietoa, mitä Pelttari tarkoittaa viitatessaan nyt selvityksiin, joista supo ei voi puhua.

Pelttari ei kommentoinut asiaa STT:lle enempää keskiviikkona.

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtajavaihdoksen taustoja ei kerrottu julkisuuteen keväällä 2019, kun Saarelaisen lähdöstä ilmoitettiin. Nyt johtokunnan puheenjohtaja Jori Arvonen sanoo, että lähdön viestintälinja oli epäonnistunut.

”Tänä päivänä olen sitä mieltä, että viestintälinja oli epäonnistunut. Se on myönnettävä. Saarelaisen lähdön syistä kertominen olisi ollut monella tavalla parempi ratkaisu, ja sellaista mahdollisuutta olisi pitänyt selvittää tarkemmin”, hän viestii STT:lle.

Keskuksen johtokunnan puheenjohtaja perusteli aiemmin Saarelaisen lähtöä koskevaa viestintää häirinnän uhrien suojelemisella ja heidän esittämällään toiveella välttää sitä koskevan tiedon leviäminen. Sittemmin Arvonen arvioi, ettei viestinnässä onnistuttu.

”Se oli virhe, mutta olen edelleen sitä mieltä, että kaikkein oleellisin eli välitön tarttuminen asiaan, häirinnän kohteiksi joutuneiden tukeminen ja johtopäätökset, kuten johtajavaihdos, onnistuttiin hoitamaan oikein”, hän kertoo.

Arvonen kiistää, että viestinnän tarkoituksena olisi ollut suojella Saarelaista.

Matti Saarelaisen lähdön syyt hybridikeskuksen johdosta eivät olleet STT:n tietojen mukaan hyvin silloisen poliittisen johdon tiedossa.

Ainakaan silloinen sinisten ulkoministeri Timo Soini ei tiennyt lähdön taustoista. Toisaalta Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus on sitä koskevan lain mukaan itsenäinen, Suomen valtionhallinnosta irrallinen organisaatio, jonka ylintä valtaa käyttää sen jäsenvaltioiden edustajista muodostettu johtokunta.

Vaikka valtio on ollut sen perustamisessa vahvasti mukana ja valtio rahoittaa sitä tänä vuonna yli 1,8 miljoonalla eurolla, keskuksen asioista päättävät ne 32 jäsenmaan edustajaa, jotka istuvat sen johtokunnassa.

Johtokunnan puheenjohtaja Jori Arvonen kuitenkin kertoo ilmoittaneensa Saarelaisen lähtöön liittyneistä syistä valtioneuvoston kanslian (VNK) virkamiesjohdolle, alivaltiosihteeri Timo Lankiselle alkuvuonna 2019.

”Sinänsä nämä asiat eivät valtioneuvoston kanslialle kuuluneet, koska hybridiosaamiskeskus on kansainvälinen järjestö, jonka päätöksenteko kuuluu sen jäsenkunnalle. Mutta koska Suomen jäsenmaksuosuus tulee VNK:n budjetista, raportoin yleensäkin keskuksen asioista Timo Lankiselle”, Arvonen sanoo.

STT:n tavoittama Lankinen vahvistaa, että Arvonen kertoi hänelle Saarelaiseen kohdistuneista häirintäepäilyistä ennen Saarelaisen lähtöä ja siitä, mitä johtokunta oli aikeissa niille tehdä. Hän ei kuitenkaan vienyt asiaa eteenpäin VNK:ssa.

”En minä sitä poliittiselle johdolle vienyt, koska ei meillä [VNK] mitään toimivaltaa siinä ole”, kertoo Lankinen.

Lankisen mukaan asia nousi esiin kerran Arvosen kanssa ja keskustelun luonne oli tiedottava. Lankisen mukaan Arvosella ei ole velvollisuutta informoida asioista valtioneuvoston kanslialle keskuksen itsenäisen aseman vuoksi.

”Totesin siinä keskustelussa – – , että jos ne epäilyt, mitä Saarelaiseen kohdistuvat, ovat paikkansa pitäviä, niin silloin pitääkin päätyä tähän johtopäätökseen, mihin ovat päätymässä”, Lankinen sanoo.

Hänen mukaansa johtokunta ja sen puheenjohtaja toimivat tilanteessa vuonna 2019 hyvin, joskin Saarelaisen lähtöä koskeva tiedottaminen kiinnitti Lankisen huomion.

”Tiedottamisesta voi jälkeenpäin sanoa, että minäkin vähän ihmettelin sitä, että siinä kehuttiin häntä [Saarelaista] ehkä vähän tarpeettomasti.”

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat