Ministeri Krista Kiurun ajamat ennakkotestit Kiinasta Suomeen saapuville matkustajille saavat Husin infektioylilääkäri Asko Järviseltä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavalta asiantuntijalta Jari Jalavalta tyrmäyksen.
Koronaministerityöryhmä esitti torstaina matkustajille koronaviruksen ennakkotestejä, jotka on tehty korkeintaan 48 tuntia ennen matkaa. EU-maat suosittivat viime keskiviikkona jäsenmaita vaatimaan Kiinasta EU-maihin saapuvilta matkustajilta.
”Tässä vaikuttavat nyt enemmän poliittiset paineet kuin lääketieteelliset tosiasiat. Poliitikot kokevat, että on olemassa uhka, joten on syytä toimia. He pelkäävät, että jos ei ole toimittu, siitä tulee jälkikäteen pyyhkeitä”, Järvinen sanoo.
”Kiinasta tulevien ennakkotestistä voisi käyttää termiä poliittinen sumutus”, Järvinen sanoo.
Ministeriön mukaan tavoite on pienentää mahdollisuutta, että koronatartuntaluvut lähtisivät kovaan kasvuun ja paine kuormittuneissa sairaaloissa kasvaisi.
Asko Järvinen perustelee, miksi ennakkotestit eivät torjuntatoimena toimi.
”Ennen matkaa positiivisen testin antaneet eivät ole kovin todennäköisiä tartuttajia, koska nykyiset viruskannat tarttuvat niin nopeasti. Todennäköisiä tartuttajia ovat he, jotka saavat tartunnan juuri matkaa ennen tai lentokoneessa. Heitä ennakkotesti ei ole ehtinyt löytää”, Järvinen sanoo.
Hänen mukaansa ennakkotestaus ei toimena kannata, sillä pandemiavuosina kaikki koronaviruksen muunnokset ovat levinneet Suomeen paljon kovemmistakin torjuntatoimista huolimatta.
Järvisen mukaan on nähtävissä, että toimia ovat ottaneet EU:ssa ensimmäisenä käyttöön jäsenmaat kuten Italia ja Espanja, jotka pandemian alkuvaiheessa kärsivät vakavista korona-aalloista, jolloin poliittinen paine toimiin on kova.
”Rajatestausten osalta tilanne on täysin toinen kuin 2020 tai 2021. Nyt rokotuksilla kyetään estämään vaikea tauti ja suurin osa väestöstä on koronan sairastamalla saanut vastustuskykyä”, Järvinen sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan asiantuntijan Jari Jalavan mukaan torjuntatoimien merkitys riippuu siitä, kuinka paljon tartuntoja on tulossa jollekin tietylle alueelle verrattuna siihen, kuinka paljon tartuntoja sillä alueella jo on.
”Jos alueella on jo paljon tartuntoja kuten Suomessa, uusien tartuntojen merkitys on pieni”, Jalava sanoo.
Euroopan tautivirasto on arvioinut, että Kiinasta tulevien matkustajien vaikutus Euroopan tautitilanteeseen on pieni.
Jalava muistuttaa Asko Järvisen tapaan siitä, että mikään yksittäinen torjuntatoimi ei ole täydellinen.
”Tästä on selkeä kokemus pandemiavuosilta. Kaikki virusmuunnokset ovat levinneet kaikkiin maihin, vaikka monia muitakin toimenpiteitä on otettu käyttöön”, Jalava sanoo.
Ennakkotestauksen sijaan THL:n Jalava korostaa koronatartuntojen leviämisen torjunnassa rokotuksia, sillä ne estävät edelleen erittäin hyvin koronan vakavaa tautimuotoa.
”Vähälle huomiolle on jäänyt, että EU-komissio suosittelee, että jäsenmaiden tulee edelleen tehostaa rokotuksia erityisesti riskiryhmillle”, hän sanoo.
Jalavan mukaan Suomessa on merkittäviä määrä riskiryhmiin kuuluvia ja iäkästä väestö, jotka eivät ole ottaneet kaikkia suositeltuja tehosterokotteita koronaa vastaan.
”Kun pandemia on edennyt näin pitkälle, käytettävissä olevat toimivat rokotteet ovat kaikkein tärkein torjuntakeino”, Jalava sanoo.
Nyt Husin sairaaloissa on noin 47 koronapotilasta, joista tehohoidossa on kaksi. Syksyn aikana Husin alueen koronapotilaiden määrä on vaihdellut 60 ja 80 välillä, joten potilasmäärä on viime päivinä laskenut.
Asko Järvisen mukaan enimmillään kolmanneksella koronapositiivisista potilaista pääsyy sairaalahoitoon on korona. Suurella osalla on myös jokin muu sairaus tai syy.
Talven ja kevään koronatilanteeseen vaikuttaa paljon se, kuinka paljon tartuntoja lisää Yhdysvalloissa nyt leviävä koronaviruksen XBB.1.5. -variantti.
”Yhdysvaltalaisasiantuntijat sanovat nyt, että rokotteet näyttävät suojaavan edelleen hyvin vakavalta tautimuodolta”, THL:n Jari Jalava sanoo.
