Vatsalleen painaminen voi aiheuttaa äkkikuoleman – Tällainen on metabolinen asidoosi

Kansainvälisten tutkimusten mukaan vatsalleen pakottaminen ja painaminen voivat johtaa sydämen pysähtymiseen.

Niuvanniemen sairaalan ylilääkäri Tero Hallikainen ja maahan painetun mielenosoittajan kiinniottaminen Berliinissä heinäkuussa 2022.

11.1. 19:27 | Päivitetty 11.1. 19:42

Vatsalleen rajoittamisesta luovuttiin Niuvanniemen psykiatrisessa sairaalassa yli kymmenen vuotta sitten, koska se voi olla hengenvaarallista, kertoo sairaalan ylilääkäri Tero Hallikainen.

Kyse on ihmisen painamisesta vatsalleen maahan makaamaan. Keinolla ihmisen saa tehokkaasti liikkumattomaksi, mutta siihen liittyy riskejä – etenkin, jos henkilöä painetaan samalla maahan.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että asento lisää metabolisen eli aineenvaihduntaan liittyvän asidoosin riskiä. Keuhkot eivät toimi kunnolla, ja vereen kertyy hiilidioksidia.

Maahan kadetulle mielenosoittajalle laitettiin käsirautoja Berliinissä heinäkuussa 2022.

”Stressi ja ponnistelu lisäävät hapen tarvetta entisestään, ja jos pidetään vatsallaan ja painetaan selkäpuolelta, elimistö ei pysty korjaamaan tilannetta. Tästä voi käynnistyä tapahtumaketju, joka johtaa sydämen pysähtymiseen.”

Psykiatrisessa sairaalassa asiassa ollaan erityisen tarkkoja, koska osalla potilaista on pysyväluontoista stressiä ja psykoosilääkkeet saattavat altistaa rytmihäiriöille.

”On parempi rajoittaa kyljelleen, vaikkei tapa olekaan yhtä tehokas”, Hallikainen sanoo.

Vatsalleen pakottamisen vaarallisuus nousi esille tammikuun alussa. 35-vuotias nainen kuoli kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa ollessaan neljän vartijan otteessa maassa. Hänen kuolinsyynsä ei ole vielä selvinnyt. Keskiviikkona poliisi kertoi, että nainen ei kuollut tukehtumalla.

Lue lisää: Näin Ison Omenan tapahtumat etenivät: Nainen ei ollut väkivaltainen

Hallikainen ei ota kantaa Ison Omenan tapaukseen vaan kommentoi asiaa yleisesti psykiatrisen sairaanhoidon näkökulmasta.

Selvää kuitenkin on, että vatsalleen painamiseen liittyy äkkikuoleman mahdollisuus.

”Tästä on esimerkkejä muun muassa Yhdysvalloista, jossa poliisi on käyttänyt menetelmää.”

Kansainvälisessä kirjallisuudessa yhtenä toimen käyttämisen maksimirajana on pidetty kolmea minuuttia.

”Tämä kuitenkin riippuu siitä, onko rajoitetulla myös kädet selän takana ja paljonko selän päällä on ihmisiä. Käsien vieminen selän taa laittaa enemmän painoa rinta­lastalle.”

Toisaalta myös ihmisen fyysinen kunto vaikuttaa siihen, miten hän keinoa kestää.

Tutkimuksista käy ilmi, että vatsalleen painamiseen liittyvissä äkkikuolemissa on ylipäätään kyse monimutkaisesta useamman tekijän kokonaisuudesta.

Hallikainen korostaa, että ihmisen liikkumisen rajoittaminen kyljelleenkin on psykiatrisessa sairaalassa keinovalikoiman viimeisimpiä.

”Jos sitä käytetään, samalla on erittäin tärkeää koko ajan pitää yllä puhekontaktia ja rauhoitella potilasta.”

Jo lähes 15 vuoden ajan sairaalassa on pyritty ratkaisemaan tilanteet ensisijaisesti ennakoimalla eli puhumalla. Jos se ei onnistu, voidaan ihmistä ohjata, taluttaa, kantaa, rajoittaa kyljelleen, eristää tai käyttää lepositeitä. Kaikki nämä lasketaan eriasteisiksi pakkokeinoiksi.

”Rajoittamisia tehdään noin 300:n potilaan sairaalassamme noin 30–40 vuodessa. Rajoittamista joudutaan käyttämään myös nuorten hoidossa. Nuoria voidaan esimerkiksi kantaa rauhoittumaan omaan huoneeseen”, Hallikainen sanoo.

Eristyshuone Niuvanniemen sairaalassa.

Rajoituskeinojen vuoksi potilaita kuolee Niuvanniemessä erittäin harvoin. Hallikainen arvioi edeltävän tapauksen olevan noin 15 vuoden takaa. Tuolloin potilas ja häntä takaa-ajanut hoitaja kaatuivat eli silloinkaan potilasta ei ”tieten tahtoen painettu maahan”, Hallikainen kertoo.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että mitä vähemmän pakkokeinoja joudutaan käyttämään, sitä vähemmän tapahtuu onnettomuuksia, joissa potilas tai henkilökuntaa loukkaantuu.

”Osa on pelännyt, että liian myöhäinen fyysinen puuttuminen vie tilanteen kohti vakavampaa väkivaltaa. Tutkimusten valossa näyttää kuitenkin siltä, että on parempi rajoittaa vasta kun on viimeinen pakko.”

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat