Luke laski: Näin paljon luonnon ennallistaminen voisi maksaa Suomelle

Luontotyyppien ennallistaminen koskisi Luonnonvarakeskuksen mukaan yhteensä 2–6 miljoonaa hehtaaria.

Suurimmat ennallistamistarpeet ovat kosteikkojen, metsien ja sisävesien luontotyypeissä. Meri- ja sisävesialueiden ennallistamisessa tarvitaan eniten toimenpiteitä valuma-alueilla. Hangon Täktominlahti on rehevöitynyt ennen kaikkea valumavesien seurauksena.

11.1. 13:12 | Päivitetty 12.1. 12:10

Suomessa tulisi ennallistaa yhteensä 2–6 miljoonaa hehtaaria luontotyyppejä vuoteen 2050 mennessä, mikäli EU:ssa vireillä oleva ennallistamislainsäädäntö toteutuu. Toimet maksaisivat Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan 13–19 miljardia euroa.

Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut luonnon ennallistamista koskevan Euroopan komission asetusehdotuksen vaikutuksia Suomessa.

EU:n ehdotuksen mukaan luontotyyppien heikentyneessä tilassa olevasta pinta-alasta tulisi ennallistaa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Suomessa suurimmat ennallistamistarpeet ovat tuoreen selvityksen mukaan kosteikkojen, metsien ja sisävesien luontotyypeissä. Niiden lisäksi suurimmat ennallistamiskustannukset ovat mereisissä luontotyypeissä.

Turvemaille kuivatettuja peltoja tulisi puolestaan palauttaa takaisin kosteikoiksi. Luken mukaan turvepeltojen ennallistamisen ei odoteta heikentävän ruokaturvaa, sillä tuotanto voi lisääntyä muualla kuin turvemailla.

Luke arvioi maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta, kuinka suuria pinta-aloja EU:n ehdotuksen vaatimukset tarkoittavat Suomessa ja mitkä ovat kustannukset.

Arvioihin sisältyy kuitenkin suuria epävarmuuksia, ja kustannusarvio on mahdollisesti yliarvio, Luke toteaa.

”Pinta-ala-arvion suuri vaihteluväli johtuu etenkin siitä, että luontotyyppien tilaa ei tunneta tarkasti. Vähän heikentyneillä alueilla voivat riittää arvioituja toimenpiteitä halvemmat ja yksinkertaisemmat toimet”, kertoo Luken erikoistutkija Aleksi Räsänen tiedotteessa.

Lisäksi luontotyypit ovat osin päällekkäisiä, eli sama alue voi kuulua useamman luontotyypin arvioituun pinta-alaan.

Vuoden 2030 tavoitteiden osalta kustannuksia voidaan Luken mukaan alentaa ja toimien ekologista vaikuttavuutta lisätä priorisoimalla ennallistettavia luontotyyppejä kustannusvaikuttavuuden ja suojelutason avulla.

”Meri- ja sisävesialueiden ennallistamisessa tarvitaan eniten toimenpiteitä valuma-alueilla. Myös vaellusesteitä on poistettava. Esimerkiksi suoluonnon ennallistaminen voi hyödyttää useita luontotyyppejä, jolloin yhteisvaikutukset alentavat kustannuksia”, Räisänen sanoo.

Lue lisää: Hurjasti kasvava 2,5-metrinen myrkkykasvi valtaa merenlahden joka vuosi Hangossa – Taustalla on 1960-luvun dramaattinen virhe

Turvepeltojen raivaaminen suomaalle on vaikuttanut Suomessa kosteikkoluonnon monimuotoisuuteen. Ne ovat myös iso ilmastopäästöjen lähde. Maatalouden päästöistä turvepellot tuottavat jopa 60 prosenttia, vaikka niitä on vain kymmenisen prosenttia koko peltoalasta.

Turve sisältää paljon hiiltä ja typpeä, joista syntyy kasvihuonekaasuja ojituksen kuivattaessa suon pintakerrosta.

Turvepeltojen viljelykäytäntöjä pitäisi Luken mukaan muuttaa sellaisiksi, että turpeen hiilivarasto säilyy. Keinoja ovat esimerkiksi vedenpinnan nosto ja kosteikkoviljely.

Lue lisää: Hiilinielujen romahduksen syy selvisi – Onko asialle enää mitään tehtävissä?

EU:n asetusehdotuksen mukaan 30 prosenttia turvepeltojen pinta-alasta tulisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Tästä neljännes tulisi vettää eli palauttaa kuivatettu alue kosteikoksi.

Vastaavat ennallistamistavoitteet olisivat 50 prosenttia vuodelle 2040 ja 70 prosenttia vuodelle 2050, joista puolet pitäisi vettää.

Tavoitteisiin voidaan päästä osin ennallistamalla turvetuotannosta poistuneita alueita ja ojitettuja suometsiä.

Suuri osa ennallistamisluonnoksen edellyttämistavoitteista voidaan Luken mukaan saavuttaa pitkälti jo käytössä olevilla maatalouden ympäristötoimenpiteillä.

Kaiken kaikkiaan asetusehdotuksen toimet antavat mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden edistämiseen sekä maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, Luke toteaa.

Samalla maa- ja metsätalouden kestävyys ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys paranevat.

Oikaisu 12.1.2023 kello 12.02: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että turvemaille kuivatettuja peltoja tulisi puolestaan kuivattaa takaisin kosteikoiksi. Pellot tulisi palauttaa kosteikoksi, ei kuivattaa.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat