Mies tunkeutui moottori­sahalla oven läpi ja sai haulikosta – Oikeus piti ampumista hätävarjeluna

Korkein oikeus hylkäsi syytteen tapon yrityksestä ja katsoi, että tunkeutujan olkapäähän haulikolla ammuttu laukaus oli hätävarjelutekona sallittu.

12.1. 16:12 | Päivitetty 12.1. 20:16

Korkein oikeus on antanut ennakkopäätöksen hätävarjeluna ammuttua laukausta koskevassa tapauksessa.

Kesän 2020 tapahtumaketju käynnistyi, kun päihtynyt mies oli tullut tuntemansa miehen kerrostaloasunnon pihalle yöllä mukanaan moottorisaha ja sorkkarauta. Miehille oli hetkeä aiemmin tullut sanaharkkaa puhelimessa.

Mies uhkaili pihalta käsin kerrostaloasunnossa asuvaa miestä ja tämän seurustelukumppania, jotka olivat asunnon parvekkeella. Asunnossa asuva mies ampui parvekkeelta haulikolla laukauksen pihalla olevan miehen lähelle asfalttiin, ja tämän alaraajoihin kimposi hauleja.

Uhkailija murtautui ensin kerrostalon porraskäytävään rikkomalla ulko-oven lasin sorkkaraudalla. Tämän jälkeen hän yritti vielä tunkeutua tuntemansa miehen asuntoon sahaamalla moottorisahalla aukon asunnon oveen. Hän ehti sahata oveen noin 30 senttiä leveän ja 60 senttiä korkean aukon.

Kun mies kumartui sahaamastaan aukosta asunnon sisään ja yritti avata oven, asunnossa ollut mies ampui tunkeutujaa haulikolla 3–5 metrin etäisyydeltä olkapäähän.

Korkein oikeus (KKO) katsoi päätöksessään, että asunnossa olleen miehen laukaus oli hätävarjelutekona sallittu. Korkein oikeus hylkäsi syytteen tapon yrityksestä.

Käräjäoikeus ja hovioikeus olivat tuominneet miehen parvekkeelta ammutun ensimmäisen laukauksen osalta vaaran aiheuttamisesta ja ovelta ammutun toisen laukauksen osalta tapon yrityksestä.

Käräjäoikeus katsoi ampujan syyksi hätävarjelun liioitteluna tehdyn tapon yrityksen, josta hänet tuomittiin lievennetyllä rangaistusasteikolla kahden vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen.

Käräjäoikeuden näkemys oli, että ampujalla ja hänen seurustelukumppanillaan olisi ollut mahdollisuus soittaa poliisille jo siinä vaiheessa, kun uhkailija oli pihalla moottorisaha kädessään.

Koska uhkailija ei päässyt sisälle asuntoon, käräjäoikeuden mukaan ei voitu myöskään tietää, olisiko mies käyttänyt moottorisahaa kaksikon vahingoittamiseen. Mies itse kiisti aikoneensa vahingoittaa asunnossa olevia ja kertoi aikeekseen pelottelun.

Joka tapauksessa ammuttu laukaus olisi käräjäoikeuden mukaan pitänyt suunnata ensisijaisesti kohti alaraajoja eikä ylävartaloa.

Haulikolla ampunut mies valitti hovioikeuteen vaatien, että syyte tapon yrityksestä hylätään, mutta hovioikeus ei muuttanut tuomiota. Miehelle myönnettiin valituslupa korkeimpaan oikeuteen sen kysymyksen osalta, oliko toiminta hätävarjeluna sallittua tai hätävarjelun liioitteluna anteeksiannettavaa.

KKO mainitsee päätöksessään, että jotta miehen puolustustekoa voitaisiin pitää hätävarjeluna, hänen olisi tullut käyttää asetta niin, että se aiheuttaa hyökkääjälle lievimmät mahdolliset vammat.

KKO:n mukaan toisaalta ampuminen esimerkiksi tunkeutujan jalkoihin oli kuitenkin oven takia käytännössä vaikeaa. KKO katsoi, että syytetyn ei voitu edellyttää odottavan tunkeutumista sisälle asuntoon vain sen takia, että hän olisi voinut käyttää asetta vähemmän vaarallisesti.

Korkeimman oikeuden mukaan nopeasti edenneen tilanteen vuoksi poliisille soittaminen ja avun odottaminen ei olisi estänyt miehen tunkeutumista asuntoon.

Asunnon parveke on viiden metrin korkeudessa, joten asukkailla ei ollut tilanteessa myöskään pakomahdollisuutta.

Koska mies ensin uhkaili ja tämän jälkeen vielä sahasi asunnon oveen aukon moottorisahalla, oli syytetyllä perusteltu syy uskoa itsensä ja kumppaninsa olevan vaarassa, KKO katsoi.

Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan kyse oli sallitusta hätävarjelusta.

”Puolustusteko on näissä olosuhteissa ollut tarpeellinen hyökkäyksen torjumiseksi. Ottaen huomioon erityisesti sen, että moottorisahalla varustautuneen B:n raju hyökkäys olisi pidemmälle edettyään todennäköisesti vakavasti vaarantanut A:n ja hänen seurustelukumppaninsa henkeä ja terveyttä, korkein oikeus katsoo, että puolustusteko ei ole myöskään ylittänyt sitä, mitä voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavana.”

Rikoslain mukaan aloitetun tai välittömästi uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on sallittu hätävarjeluna, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana ottaen huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus sekä muut olosuhteet.

Korkein oikeus hylkäsi syytteen tapon yrityksestä sekä siihen perustuvat korvausvaatimukset. Korkein oikeus myös lyhensi miehen tuomion vaaran aiheuttamisesta ja ampuma-aserikoksesta kuuden kuukauden ehdolliseksi vankeudeksi. Muilta osin hovituomiota ei muutettu.

KKO totesi toisaalta myös pitävänsä miehen kerrostalon pihalle ampumaa ensimmäistä laukausta erityisen moitittavana ja uhkauksiin nähden täysin ylimitoitettuna.

Korkein oikeus arveli parvekkeelta ammutun laukauksen myös todennäköisesti osaltaan vaikuttaneen siihen, että toinen mies oli aloittanut hyökkäyksen asuntoon.

Asuntoon tunkeutumista yrittänyt mies oli käräjillä tuomittu laittomasta uhkauksesta ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta.

Juttua täsmennetty 12.1.2023 kello 19.56 kohdassa, jossa puhutaan hätävarjelusta. Lisätty juttuun määritelmä rikoslaista liittyen hätävarjeluun.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat