Oppimistulokset romahtavat, eikä kukaan tunnu tietävän miksi – Mitä kouluissa on tapahtunut?

Ahdistus, opettajapula, epätasa-arvo ja eriarvoistuminen. Kaksi asiantuntijaa arvioi oppimistulosten huononemisen syitä.

Sosiologian erikoistutkija Hannu Lehden ja akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aron mukaan oppimistulosten huononemiseen ei ole helppoa selitystä.

12.1. 19:50

Oppimistulokset huononevat, mutta kukaan ei oikein tunnu tietävän miksi. Tämä tuli jälleen kerran todettua tuoreessa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sivistyskatsauksessa.

Tulokset ovat huonontuneet jo vuosia. On puhuttu myös Suomen Pisa-ihmeen hiipumisesta. Pisa-tulokset selvittävät peruskoulun päättövaiheessa olevien tai peruskoulun juuri päättäneiden 15-vuotiaiden nuorten taitoja lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Suomi sai parhaat Pisa-pisteensä vuonna 2006, ja sen jälkeen tulokset ovat luisuneet tasaisesti alaspäin.

OKM:n katsauksessa todetaan, että mahdollisia selityksiä voivat olla ainakin 1990-luvulla alkanut koulutuksen rahoituksen vähentyminen ja sosioekonomisten erojen kasvu.

HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan syyt ovat tosiaan moniselitteisiä.

”Tähän ei ole yhtä ja helppoa vastausta”, sanoo akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.

Katariina Salmela-Aro

Salmela-Aron mukaan on selvää, että koulun resurssien kuten opettajien määrän vähentämisellä on vaikutus oppimistuloksiin. Rehtorit ovat jo vuosia rummuttaneet alati kasvavaa opettajapulaa. Etenkin koronavirus­pandemian aikana monet opettajat ovat miettineet alanvaihtoa.

”Osassa kouluista alkaa olla pulaa hyvistä opettajista. Se luo eroja koulujen kesken.”

Koulujen välisiä eroja voitaisiin Salmela-Aron mukaan tasoittaa sillä, että kunkin koulun tarpeet huomioitaisiin yksilöllisesti.

Tärkeää olisi myös lisätä opettajien ja rehtorien työhyvinvointia. Tällä viestittäisiin samalla alan arvostuksesta.

”Koko koulun hyvinvoinnilla on vaikutusta oppimistuloksiin. Motivoitunut opettaja motivoi oppilaita.”

Salmela-Aron mukaan ei pitäisi unohtaa sitä, että motivaatiolla, sisulla, uteliaisuudella ja resilienssillä on merkittävä vaikutus koulussa menestymiseen.

”Ahdistuneena ja uupuneena ei opi, ei kiinnostu eikä innostu.”

Usein unohtuu sekin, kuinka suuri vaikutus on lasten ja nuorten hyvinvoinnilla oppimistuloksiin.

”Koulupahoinvointi on [kouluterveys­kyselyn mukaan] lisääntynyt voimakkaasti vuodesta 2013 alkaen. Sillä on suuri merkitys oppimiseen. Ahdistuneena ja uupuneena ei opi, ei kiinnostu eikä innostu.”

Etenkin peruskoulun viimeisiin vuosiin vaikuttaa jatko-opiskeluun hakeutuminen. Se voi stressata ja lisätä suoristuspaineita. Samalla aika on nuorelle vaativaa psyykkisesti.

”Nuori miettii sukupuoli-identiteettiin ja etniseen identiteettiin liittyviä kysymyksiä, sosiaaliset suhteet ovat todella tärkeitä ja luodaan kaveripiiriä. Siinä on paljon pelissä, ja jos päälle tulee raskaat kouluvaatimukset, osa tippuu ja alkaa voida huonosti.”

Koronapandemian aikana pahoinvointi kasvoi entisestään. Pandemian lopullisia vaikutuksia oppimistuloksiin ei vielä tiedetä. Siitä on kuitenkin jo viitteitä, että aika oli haastava etenkin siirtymävaiheessa olleille lapsille ja nuorille.

”Mitä sellaista on tapahtunut kouluissa, joka saa poikien tulokset laskemaan?”

Sosiologian erikoistutkija Hannu Lehti Turun yliopistosta on etenkin huolissaan kasvavista sukupuolten välisistä eroista koulussa.

”Pisa-tuloksissa tytöt ovat top 3:ssa, mutta pojat ovat keskikastissa”, Lehti sanoo.

Hannu Lehti

”Suomessa on kehitys on kääntynyt niin, että tytöt ovat poikia parempia jopa matematiikassa. Se ei ole maailmalla kovin yleistä. Tästä herää kysymys, mitä sellaista on tapahtunut kouluissa, joka saa poikien tulokset laskemaan.”

Lehden mukaan selitys ei voi olla vähentynyt kirjojen lukeminen eikä älylaitteet – sillä vastaavaa ei ole nähty Virossa. Viro sai tuoreimmassa Pisa-tutkimuksessa Euroopan parhaat pisteet.

Lehden vielä vertaisarvioimattoman tutkimuksen mukaan ne pojat, jotka saavat tyttöjen kanssa samat pisteet standardoidussa kokeessa, saavat huonompia arvosanoja opettajilta. Tätä ei selitä poikien perhetausta tai koulukompetenssi.

”Kyse voi olla siitä, että jos molemmat saavat kokeesta 8 1/2, tyttö saa tunnollisuudella ja hyvällä käytöksellä arvosanaksi opettajilta 9 ja poika 8.”

Sosioekonomisten erojen kasvun vaikutus on Salmela-Aron mukaan selvästi näkyvissä kansainvälisissä vertailututkimuksissa kuten Pisa-, Timss ja Pirls- tutkimuksissa.

”Eriarvoistuminen alkoi kasvaa lineaarisesti Suomessa vuosien 2013–2015 aikoihin. Verrattuna muihin maihin, ekonomisen taustan merkityksen kasvutahti oli Suomessa nopea, vaikkei yhtä suuri kuin esimerkiksi Britanniassa”, hän sanoo.

”Valitettavasti maahan muuttaneiden ja tänne syntyneiden kesken ero koulumenestyksessä on suuri.”

Salmela-Aron mukaan tärkeintä olisi luoda tunnetta siitä, että kaikki tuntuvat kuuluvansa kouluun ja pyrkiä estämään jakolinjojen syntymistä.

Lehti huomauttaa, ettei perhetaustan vaikutus oppimistuloksiin ole kuitenkaan niin yksiselitteinen, kuin mitä Pisa-tulokset antavat olettaa.

Pisa-tutkimuksissa tiedot vanhempien koulutuksesta pohjautuvat lasten raportoimiin tietoihin. Lehden ja Markus Laanisen vuonna 2021 julkaiseman artikkelin mukaan moni lapsi kuitenkin ilmoittaa vanhempiensa koulutuksen virheellisesti.

Lehden mukaan tämä voi johtaa vääriin tulkintoihin koulujärjestelmän epätasa-arvosta.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat