Päivä pitenee nyt useilla minuuteilla joka päivä – grafiikka näyttää lohdullisen muutoksen

Serotoniinin ryöppy lisää halua hakeutua ihmisten seuraan.

Päivän piteneminen kiihtyy pikkuhiljaa.

15.1. 16:17

Kansanperinteessä Heikin päivänä 19. tammikuuta karhu kääntää kylkeään ja talven selkä taittuu. Valon määrä alkaa lisääntyä kiihtyvään tahtiin.

Yleensä muutoksen huomaa viimeistään helmikuussa, jonka puolivälissä valoisaa on jo noin kolme ja puoli tuntia enemmän kuin talvipäivänseisauksen aikaan joulun alla.

Päivän piteneminen kiihtyy pikkuhiljaa ja on nopeimmillaan kevätpäiväntasauksen aikaan maaliskuun loppupuolella.

Suurimmalle osalle ihmisistä valo tuo paljon hyvää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo, että valolla on useimpien elämässä välitön virkistävä vaikutus.

”Se näkyy sosiaalisessa aktiivisuudessa. Ihmiset ovat kiinnostuneempia muista ja aktiivisempia olemaan muiden seurassa.”

Moni aloitti joulun jälkeen elämäntaparemontin, jonka tavoitteena on lisätä liikkumista ja syödä terveellisemmin. Muutosten toteuttaminen on periaatteessa sitä helpompaa, mitä kauemmaksi kaamos väistyy.

”Ihmiset tutkitusti liikkuvat enemmän, kun valon määrä lisääntyy. Myös ruokahalu usein vähän pienenee ja makeannälkä katoaa, jos sitä talven aikana on ollut.”

Myös nukkuminen tyypillisesti paranee.

”Kevään kuluessa unirytmi usein muuttuu säännöllisemmäksi, ja sitä myöten saadaan virkistävämpiä yöunia. Kaikki nämä muutokset auttavat siinä, että paino ei ainakaan nouse lisää niin herkästi”, sanoo Partonen.

Hän korostaa, että painon pudottaminen voi tietysti olla yhtä haastavaa kuin muinakin vuodenaikoina riippuen lähtötilanteesta ja tavoitteesta.

Valo vaikuttaa näköhavainnon kautta aivojen hypotalamuksen etuosan hermosoluihin. Nämä solut muodostavat elimistön sisäisen keskuskellon.

”Aivojen keskuskellon kautta valo vaikuttaa moniin asioihin, kuten aineenvaihduntaan, hormonien eritykseen, uneen ja mielialaan.”

Yksi tärkeistä mielialaan vaikuttavista hermovälittäjäaineista on serotoniini. Valoisan ajan lisääntyessä aivoissa tuotetun serotoniinin määrä kasvaa.

”Se vaikuttaa mielialan lisäksi ruokahaluun ja nukkumiseen sekä sosiaalisuuteen. Serotoniinin määrä näkyy monella tapaa.”

Kaikille lisääntyvä valon määrä ei tuo helpotusta. Masentuneilla oireet voivat kevään myötä pahentua.

Jos on ollut jo useamman kuukauden masentunut, tilanne ei välttämättä parane vaan pikemminkin huononee. Se on Partosen mukaan vanha havainto.

”Valon määrä saa tällöin aikaan poikkeavan reaktion aivoissa ja elimistössä. Se tuo esille ahdistusta ja levottomuutta. Se voi aiheuttaa myös unettomuutta, jonka myötä masennuskin syvenee.”

Maaliskuun lopussa, kevätpäiväntasauksen aikaan, yö ja päivä ovat joka puolella suunnilleen yhtä pitkiä. Sen jälkeen valoisa aika on pidempi mitä pohjoisemmaksi Suomessa siirrytään.

Tasauksen jälkeen piteneminen hidastuu ja pysähtyy, kunnes kesäpäivänseisauksen jälkeen kesäkuun lopulla päivä alkaa taas lyhentyä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat