Suomeen varastoidaan EU:n yhteistä pelastus- ja lääkintä­materiaalia ydin­uhkia varten

242 miljoonaa euroa maksavan hankkeen myötä Suomeen varastoidaan esimerkiksi suojaimia, lääkkeitä ja vasta-aineita, joilla varaudutaan muun muassa ydinuhkiin.

Sisäministeri Krista Mikkonen kuvattuna tiedotustilaisuudessa tiistaina.

17.1. 13:45

Suomeen perustetaan EU:n ensimmäinen yhteinen strateginen varasto kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien varalle.

Suomeen varastoidaan muun muassa suojaimia, mittauskalustoa, lääkkeitä ja vasta-aineita kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinonnettomuuksia varten. Varastot on tarkoitettu EU:n yhteiseen käyttöön, ja materiaali on tarkoitettu niin ensitoimijoiden kuin siviiliväestönkin suojaksi.

Hankkeen arvo on 242 miljoonaa euroa, ja sen rahoittaa Euroopan komissio.

Sisäministeriö toteuttaa hankkeen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Huoltovarmuuskeskuksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa.

”Suomeen perustettavat varastot parantavat Euroopan unionin strategista varautumista ja valmiutta vastata erityyppisiin uhkiin erityisesti Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella. Yhteinen varautuminen on muuttuneessa turvallisuusympäristössä entistäkin tärkeämpää”, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kertoi sisäministeriön tiedotustilaisuudessa.

”Suomi nousee hankkeen myötä merkittäväksi toimijaksi Euroopan turvallisuuden lisäämisessä. Samalla hanke vahvistaa omaa kansallista valmiuttamme, sanoo sisäministeri Mikkonen.

Mikkonen korosti tiedotustilaisuudessa, että erityisesti koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat korostaneet EU:n yhteisen varautumisen merkitystä.

Varastot hajasijoitetaan eri puolille Suomea, eikä niiden sijainnista kerrota turvallisuussyistä tarkemmin.

Varastoitu materiaali on pystyttävä lähettämään suuronnettomuus- tai kriisialueelle 12 tunnissa avustustarjouksen hyväksymisestä. Ensimmäisten erien on suunniteltu olevan hälytysvalmiudessa vuonna 2024.

EU-alueelle perustetaan myös kolme muuta vastaavaa strategista varastoa. Yksi niistä sijoitetaan Puolaan, kahden muun sijaintia ei ole vielä päätetty.

Sosiaali- ja terveyssektorilla on hankkeessa merkittävä rooli, koska kyseessä on myös lääkintämateriaalien varasto. Useat kemiallisissa, biologisissa, säteily- ja ydinonnettomuus­tilanteissa käytettävät lääkkeet ja vasta-aineet ovat harvinaisia, ja niihin joudutaan myös turvautumaan äärimmäisen harvoin.

Suomessa THL vastaa vasta-aineiden varastoinnista. THL:n lääketukkukaupan johtajan Toni Relanderin mukaan THL:n osuus hankkeen budjetista on noin 158 miljoonaa euroa.

Säteilyturvakeskuksen tehtävänä hankkeessa on ennen kaikkea tukea Huoltovarmuuskeskusta säteilyn mittalaitteiden hankinnassa ja ylläpidossa. Laitteita voidaan käyttää niin säteily­onnettomuustilanteiden hoitamiseen kuin esimerkiksi isojen yleisötapahtumien turvajärjestelyissä.

Huoltovarmuuskeskus taas vastaa hankkeessa määriteltyjen henkilösuojainten, mittauskaluston ja tukivälineistön hankinnasta sekä niiden varastoinnista, ylläpidosta ja kierrätyksestä hankkeen ajan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat