Rajavartio­laitos saa nyt kaiken haluamansa: Näin Venäjän uhka pani vauhtia itärajan valvontaan

Rajavartiolaitos on saanut kaiken pyytämänsä ja vielä vähän päälle, kirjoittaa turvallisuuspolitiikkaa seuraava toimittaja Jarmo Huhtanen.

Kuvassa on Rajavartiolaitoksen vanhemman rajavartijan tunnukset.

19.1. 2:00 | Päivitetty 19.1. 9:22

”Raja railona aukeaa. Edessä Aasia, Itä. Takana Länttä ja Eurooppaa: varjelen, vartija, sitä.”

Uuno Kailaan Rajalla-runon alku on tuttu useimmille suomalaisille. Kailas oli isänmaallinen runoilija. Hänen aikanaan uhka tuli idästä.

Runon kirjoittamisen jälkeiset lähes sata vuotta eivät ole uhkamallia muuttaneet.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti sen, että maanpuolustus nousi kansakunnan turvallisuuden keskiöön.

Puolustusvoimien ja Nato-keskustelun varjoon on jäänyt toisen sotilaallisesti järjestäytyneen turvallisuusorganisaation eli Rajavartiolaitoksen rooli.

Suomi on parhaillaan panostamassa rajaturvallisuuteensa suorastaan historiallisella tarmolla.

Rajavartiolaitos on saanut oikeastaan kaiken haluamansa ja vielä vähän päälle. Joiltain osin voidaan jo melkein puhua Rajavartiolaitoksen päivitetystä versiosta: Raja 2.0:sta.

EU:n itäisin piste on Ilomantsissa. Viime kesänä siellä kävivät vanhemmat rajavartijat Jouni Karvonen (vas.) ja Jussi Harinen sekä rajakoira Enni.

Sisäministeriön alaisen Rajavartiolaitoksen eli tuttavallisemmin Rajan tehtävät ovat monipuolisemmat kuin joskus osataan ajatella.

Rajavartiolaitos on turvallisuusviranomainen, jonka toimenkuvaan kuuluvat paitsi rajavalvonta ja rajatarkastukset myös ympäristövahinkojen torjunta, rikostutkinta, meripelastus ja tietysti maanpuolustus.

Aikamme turvallisuuspoliittista henkeä kuvaa se, että Raja on tekemässä paluuta juurilleen Suomen itsenäisyyden alkuvuosiin, jolloin sen toiminnan painopisteenä oli nimenomaan itärajan valvonnan tiivistäminen.

Rajavartiolaitoksen profiilin nousu on kiihtynyt kolmen viime vuoden aikana, jolloin Suomessa ja maailmalla on eletty poikkeusaikaa.

Ensin tuli koronaviruspandemia ja sen myötä rajanylityksiä koskevat terveysturvallisuustoimet.

Sitten kuumeni kriisi Valko-Venäjällä, jonka seurauksena Puolassa ja Baltian maissa ryhdyttiin rakentamaan rajoille aitoja, etteivät Valko-Venäjä ja Venäjä voisi käyttää siirtolaisia painostusvälineenä.

Suomessakin käynnistyi kiivas keskustelu siitä, pitäisikö itärajaa aidata täälläkin.

Aidan tehokkuutta epäiltiin Rajavartiolaitosta myöten, mutta lopulta Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti turvallisuustilanteeseen niin ison muutoksen, että Rajavartiolaitos otti myönteisen kannan aitaamiseen.

Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara myöntää HS:lle, että Rajavartiolaitoksen profiili on noussut.

”Rajavartiolaitoksella menee tässä ajassa aivan hyvin. Määrätietoista kehitystyötä on voitu tehdä”, hän sanoo.

Onko Rajavartiolaitoksen uudessa tulemisessa kiittäminen Venäjän ja Valko-Venäjän diktaattoreita Vladimir Putinia ja Aljaksandr Lukašenkaa?

”Kun lähialueilla käydään sotaa, se varmasti lisää Rajavartiolaitoksen toiminnan tunnettuutta”, Kostamovaara vastaa.

”Uhkakuvat ja tilanteet ovat hyvin konkreettisia ja melkein koko ajan käsillä olevia. Ei pelkkää varautumista vaan koko ajan tekemistä.”

Rajavartiolaitokseen panostaminen näkyy selvimmin investoinneissa. Näistä merkittävimmät liittyvät laiva- ja lentokoneostoihin sekä maa- ja merirajan tekniseen valvontaan. Maarajalla näkyvin osuus tulee olemaan tänä vuonna aloitettava itärajan aidan pystyttäminen.

Lue lisää: Itärajan aidan rakentaminen alkaa keväällä, maksaa 380 miljoonaa euroa

Rajavartiolaitokselle suunnitellaan parhaillaan kahta uutta vartiolaivaa, jotka otetaan käyttöön vuosina 2025–2026. Eduskunta on myöntänyt niiden hankintaan 448 miljoonaa euroa.

Uudet, lähes satametriset, alukset ovat selvästi suurempia kuin niiden edeltäjät ja käytöstä poistuvat vartiolaivat Tursas ja Uisko.

Rajan alusuudistukset eivät ole jääneet vain suurimpiin aluksiin, sillä raja- ja merivartijat ovat saaneet juuri käyttöönsä uusia ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettua 20-metristä rannikkovartioveneitä.

Havainnekuva uudesta ulkovartiolaivasta. Laivojen rungot rakennetaan Puolassa ja viimeistelytyöt tehdään Suomessa.

Rajavartiolaitos on ottamassa merkittävää loikkaa ilmasta tapahtuvassa valvonnassa. Raja aikoo korvata nykyiset kaksi Dornier-lentokonettaan uusilla huipputason valvontalaitteilla varustetuilla lentokoneilla.

Valintaa konetyypistä ei ole vielä tehty, mutta se tiedetään, että nykyiset potkurikoneet vaihtuvat suihkukoneiksi. Lopullinen valinta tehdään ensi vuonna. Koneiden hankintaan on osoitettu 163 miljoonaa euroa.

Myös Rajavartiolaitoksen ilmasta tapahtuvaa meripelastuskykyä on kehitetty. Viime vuosikymmenellä hankittiin uusia ja modernisoitiin perusteellisesti vanhoja Super Puma -helikoptereita.

Rajavartiolaitos mainostikin kaksi vuotta sitten viimeisen modifioidun helikopterin tullessa Suomeen, että nykyisen viiden Super Puman ansiosta vartiolentolaivueen meripelastuskyky on parempi kuin koskaan aikaisemmin.

Kostamovaara sanoo, että uudet vartiolaivat ja lentokoneet ovat ”kertaluonteisia investointeja, jotka tehdään 30–40 vuoden välein”.

”Nyt meillä on tässä vain sellainen suma, joka hirvitti meitä itseäkin, mutta pakko niitä oli vain esittää eteenpäin, koska ne ovat täysin välttämättömiä suorituskykyjä.”

Kostamovaaran perustelut ovat samoja, joita Puolustusvoimat on käyttänyt, kun se osti äskettäin miljardeilla euroilla uusia hävittäjälentokoneita ja sotalaivoja maanpuolustuksen teräväksi kärjeksi.

Kiinnostavin ja vähiten julkisuudessa näkynyt uudistus on Suomen teknisen maa- ja merivalvontajärjestelmän uusiminen.

Maarajojen tekninen valvontajärjestelmä tunnetaan lyhenteellä mrtv. Jo 1990-luvulla luotua järjestelmää pidetään teknisesti vanhentuneena.

Käytännössä mrtv muodostuu ohjelmistosta sekä sensori- ja paikkatietojärjestelmästä, joka varoittaa luvattomista rajanylityksistä. Siihen kuuluu muun muassa erilaisia kameroita, tutkia ja liiketunnistimia.

Uusi itärajalle rakennettava aita – itärajan este kuten Raja sitä kutsuu – aiheuttaa mrtv-järjestelmään muutoksia.

Rajavartiolaitoksen tuoreessa toimintasuunnitelmassa vuosille 2024–2027 kerrotaan, että itärajan esteen rakentaminen ”tulee moninkertaistamaan käytettävän ja ylläpidettävän valvontatekniikan määrän itärajalla”.

Suunnitelmassa kerrotaan, että ”siirrettäviä valvontasoluja, autonomisia järjestelmiä sekä hahmontunnistukseen kykeneviä sensoreita/järjestelmiä otetaan asteittaan operatiiviseen käyttöön”.

Havainnekuva tulevasta itärajalle rakennettavasta aidasta. Ensimmäinen vaihe on kolme kilometriä pitkä pilottiaita, joka rakennetaan Imatralle. Osuus maksaa kuusi miljoonaa euroa.

Rajavartiolaitoksen toimintasuunnitelma on kiinnostavaa luettavaa. Sieltä ilmenee esimerkiksi se, että miehittämättömien ilma-alusten eli lennokkien ja nelikopterien käyttöä suunnitellaan lisättävän entisestään.

Suunnitelmissa mainitaan muun muassa ”Rajavartiolaitoksen omien raskaiden miehittämättömien ilma-alusten” hankintaan tähtäävään hankkeeseen varautuminen.

Lisäksi Rajavartiolaitokselle rakennetaan miehittämättömien ilma-alusten paljastamis- ja torjuntakyky. Tämä on aihe, joka on noussut erityisen kiinnostuksen kohteeksi Ukrainan sodan myötä.

Rajan sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvää toimintaa aiotaan terävöittää. Kertausharjoitusten määrää on Rajan toimintasuunnitelman mukaan tarkoitus lisätä ”merkittävästi”.

Rajavartiolaitoksen kehityssuunnitelmat eivät koske pelkästään materiaalista varautumista. Laitos on myös suunnitelmallisesti kasvattanut henkilöstönsä määrää.

Työntekijöiden lukumäärä nousee ensi vuonna 3 000:een eli siihen tavoitteeseen, joka mainitaan vuoden 2021 valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteossa.

Kostamovaaran mukaan nykyinen turvallisuusympäristö on aiheuttanut sen, että henkilöstöä pitää lisätä siitäkin vielä ”maltillisesti”. Toimintasuunnitelmassa mainitaan jo luku 3 100.

Rajavartiolaitoksen päällikkö on tyytyväinen myös siihen, miten lainsäädäntöä on viime aikoina kehitetty vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä.

”Tässä täytyy olla tyytyväinen siihen, kuinka meitä on kohdeltu”, Kostamovaara sanoo.

”Ei voi pelkästään moittia.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat