Ihmiset ovat sekaisin sähkösopimusten kanssa ja allekirjoittavat mitä sattuu: ”Sitten perhe oli vaikeuksissa”

Kuopion seurakuntien diakoniatyöntekijät kertovat, että ihmiset tulevat hakemaan apua yhä isompien sähkölaskujen kanssa. Heidän mukaansa taloudellinen hätä ja ahdistus on kasvanut.

Seurakuntien diakoniatyöntekijät kertovat, että ihmisten taloudellinen hätä ja ahdistus on kasvanut.

23.1. 9:41 | Päivitetty 23.1. 10:50

Monet kotitaloudet kamppailevat nyt korkean sähkön hinnan ja talvisten lämmityskulujen kanssa. Paisuneet sähkölaskut sysäävät pahempaan ahdinkoon etenkin pienituloisia ihmisiä, joiden talous on ollut jo ennestään tiukilla.

Pienituloisten hätä läikehtii myös seurakuntien diakoniatyöhön, jonka tarkoituksena on auttaa talousvaikeuksista kärsiviä akuutin hädän yli.

HS:n haastattelemat Kuopion seurakuntien diakoniatyöntekijät kertovat ihmisten tulevan hakemaan apua yhä isompien sähkölaskujen kanssa.

Suurentuneet sähkölaskut vaikeuttavat ihmisten arkea niin kaupunki- kuin maaseutualueilla. Etenkin maalla, jossa on paljon omakotitaloasumista, laskuja paisuttavat lämmityskulut. Esimerkiksi Kuopiossa on laajat maaseutualueet, joilla asuu paljon pienituloisia ja vanhuksia.

Diakoniatyöntekijöiden mukaan taloudellinen hätä ja ahdistus on selvästi kasvanut.

”Kyllä se näkyy ihan selkeästi. Ihmiset yrittävät tietysti viimeiseen asti maksella niitä omia laskuja. Meidän luo tullaan siinä vaiheessa, kun kaikki rahat menevät laskuihin ja ruokaan ei enää riitäkään”, sanoo diakoniatyöntekijä Minna Cunelius Järvi-Kuopion seurakunnasta.

Seurakuntien diakoniatyön apu on pääasiassa neuvontaa ja ohjausta. Työntekijät auttavat ihmisiä yhteiskunnan tukitoimien piiriin, täyttävät heidän kanssaan lomakkeita, varaavat vastaanottoaikoja tai lähtevät joskus asiakkaan tueksi vastaanottokäynneille. Joskus apu voi olla myös pientä taloudellista apua hätätilanteiden yli.

”Perhe oli ottanut pörssisähkön ymmärtämättä täysin, mikä se on, ja oli sitten vaikeuksissa.”

Kuopion Kallaveden seurakunnan diakoniatyöntekijä Hanna Rasa kertoo viime aikoina selvitelleensä esimerkiksi pienituloisen, omakotitalossa asuvan perheen tilannetta, jossa sekä sähkön että veden tulo olivat katkaisu-uhan alla.

”Kun sähkölasku paisuu, siinä eivät enää eräpäivien siirrot auta. Olemme nyt Kela, sosiaalitoimi ja seurakunta yhdessä yrittäneet räätälöidä apua tälle perheelle ja käydä läpi kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, miten he pääsevät eteenpäin”, Rasa sanoo.

Diakoniatyöntekijöiden mukaan monet ihmiset uupuvat laskujen alle ja ovat sekaisin sähkösopimusten kanssa. Moni ei tiedä, kuinka pitäisi toimia, koska sähkömarkkinatilanne elää jatkuvasti ja tietoa tulvii eri puolilta.

"Yksikin perhe oli ottanut pörssisähkön ymmärtämättä täysin, mikä se on, ja oli sitten vaikeuksissa”, sanoo Irene Savolainen Kuopion Kallaveden seurakunnasta.

Järvi-Kuopion seurakunnan diakoniatyöntekijä Leena Vartiaisen mukaan monilla rahat ovat tiukilla etenkin vuoden alussa, jolloin lämmitysmenot ovat suuret ja Kela-korvattavista lääkkeistäkin on maksettava 50 euron alkuomavastuuosuus.

”Jos on iso sähkölasku, ja pitää olla vielä se 50 euroa omaa rahaa, että saat ensimmäiset lääkkeet apteekista. Se on iso raha pienituloiselle eläkeläiselle. Ihmiset yrittävät säästää jostakin. Valitettavasti vanhusväestössä ratkaisu on usein se, että otan lääkkeen vain joka toinen päivä. Se ei ole tietenkään hyvä säästökohde”, Vartiainen sanoo.

”Joskus toivoisi, että ihmiset vähän aikaisemmin lähtisivät hakemaan apua. Monesti se sähkönkatkaisu-uhka on jo päällä ennen kuin tänne tullaan. Sitten räväytetään se laskupino pöydälle, ja yhdessä ruvetaan ihmettelemään, että mistä sitä aloitettaisiin.”

Suurentuneet sähkölaskut näkyvät osittain myös toimeentulotukihakemuksissa. Kela myöntää perustoimeentuloa ja hyvinvointialueet täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.

Kelan mukaan vuoden 2022 lopulla perustoimeentulotukea saavien määrässä ei näkynyt kasvua, mutta yhä useampaan hakemukseen liitettiin sähkölasku, ja sähkölaskut olivat selvästi isompia.

Marraskuussa Kelalle esitetyt lämmityssähkön kustannukset olivat nousseet 42 prosenttia edellisvuoden marraskuusta ja kulutussähkön kustannukset 27 prosenttia, Kelasta kerrotaan.

Myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Siun soten palvelujohtaja Tuuli Ollila kertoo, että täydentävän toimeentulotuen hakemusten määrä ei ole lisääntynyt. Sen sijaan kyselyitä on enemmän ja hakemuksiin liitetyt sähkölaskut isompia.

”Ihmiset vaan sinnittelevät. Toimeentulotuen hakemiseen on ehkä kynnys sellaiselle ihmiselle, joka ei ole sitä ennen hakenut”, Ollila sanoo.

”Ihmisillä on yleensäkin tapana, että vasta sitten toimeentulotukea lähdetään hakemaan, kun ollaan jo aika pahassa tilanteessa. Olemme ennakoineet, että todennäköisesti hakijoita saattaisi tulla lisääkin. Riippuen siitä, miten Kelan ja muut valtiovallan tuet purevat pienituloisiin.”

Vastaava diakoniatyöntekijä Maarit Kirkinen Kuopion Kallaveden seurakunnasta sanoo myös diakoniatyöntekijöiden olevan odottavin mielin: yhteydenotot saattavat lisääntyä talven edetessä.

”Meistä sanotaankin, että olemme se viimeinen luukku, mistä tullaan kysymään apua, kun muut eivät enää auta”, hän sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat