Rehtorit kertovat, miten S2-oppilaiden suuri määrä näkyy koulujen arjessa

Tutkimuksen mukaan etenkin maahanmuuttajataustaiset pojat tarvitsisivat enemmän tukea. Kaksi rehtoria kertoo, millaista on arki monikielisessä koulussa.

Vieraskielisten lasten pärjäämiseen vaikuttaa muun muassa se, onko lapsi ollut päiväkodissa, sanovat HS:n haastattelemat rehtorit.

18.1. 2:00 | Päivitetty 18.1. 6:24

Maahanmuuttajataustaiset lapset jäävät muista jälkeen, ja etenkin oppilaiden kirjoitustaidossa on huolestuttavan isoja eroja.

Tiedot perustuvat Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tiistaina julkaistuun raporttiin, joka tarkastelee oppimisen kehittymistä ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä alkuopetuksen eli ensimmäisen ja toisen luokan aikana.

HS uutisoi raportista tiistaina.

Oululaisen Merikosken koulun rehtori Mervi Karjalainen ei ole yllättynyt Karvin raportin tuloksista.

Merikosken koulussa S2-oppilaita on neljännes oppilaista. S2-oppilailla tarkoitetaan lapsia, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. S2-oppilaat opiskelevat suomea vasta toisena kielenään ja ovat usein maahan­muuttaja­taustaisia.

Karjalaisen mukaan vieraskielisten oppilaiden pärjäämiseen vaikuttaa paljon se, onko lapsi käynyt esimerkiksi päiväkotia.

”Jos lapsi ei ole ollut varhaiskasvatuksessa, hänellä voi olla isoja vaikeuksia ihan tällaisissa perusjutuissa, kuten miten koulussa ollaan, miten toimitaan ryhmässä tai miten omaa vuoroa pitää koulussa odottaa”, Karjalainen sanoo.

”Jos joudutaan opettelemaan paljonkin näitä asioita, se kaikki on pois kouluaineiden opettamisesta ja viivästyttää niissä kehittymistä. Mutta samoja ongelmia voi olla kantasuomalaisillakin oppilailla.”

Merikosken koulussa eroa suomenkielisten ja S2-oppilaiden välillä alkuopetuksessa on pyritty kuromaan pitämällä opetusryhmät tavallista pienempinä. Alkuopetus tarkoittaa peruskoulun kahden ensimmäisen vuoden opetusta.

Tavoitteena on, että ryhmässä olisi korkeintaan 15 oppilasta, joskin tällä hetkellä ryhmät ovat isompia. Lisäksi koulussa on käytössä ”palkkijärjestelmä”, jossa oppilaat on ryhmitelty oppimisedellytystensä ja tarvitsemansa tuen mukaan.

”Näin opettaja ehtii antaa paremmin oppilaille juuri sellaista huomiota, jota he tarvitsevat. Näiden lisäksi pätevien, motivoituneiden ja innostuneiden S2-opettajien merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa”, Karjalainen sanoo.

Nummenpakan koulussa Turussa vieraskielisiä on kolmannes koulun oppilaista. Koulun rehtori Jukka Laine korostaa varhaiskasvatuksen merkitystä myös kielen kehittymisessä.

”Sellaiset S2-oppilaat, jotka ovat käyneet suomalaisen päiväkodin ja esikoulun ja joilla on suomen- tai ruotsinkielisiä kavereita, aloittavat opinnot yleensä ihan samalta viivalta kuin kantasuomalaisetkin, vaikka kotona jotain muuta kieltä puhuttaisiinkin.”

Heidän lisäkseen S2-oppilaissa on kuitenkin myös oppilaita, jotka ovat saattaneet opiskella suomea vasta esimerkiksi vuoden verran ennen kouluun tuloa. Laineen mukaan oppilaan kielitaito voi myös toisinaan vaikuttaa paremmalta kuin se oikeasti on.

”Oppilas voi esimerkiksi puhua ihan hyvin suomea, mutta kielitaito ei kuitenkaan ole riittävä opetettavien asioiden sisäistämiseen tai niistä kirjoittamiseen”, Laine sanoo.

Myös Karvin raportissa kiinnitettiin huomiota oppilaiden kirjoitustaidon kehitykseen. Erityisen heikkoa se oli S2-oppimäärän pojilla. Ilmiö on huolestuttava, sillä kirjoittaminen on avain kaikkeen koulussa pärjäämiseen.

Oppilaan kielitaito voi toisinaan vaikuttaa paremmalta kuin se oikeasti on.

Merikosken koulun rehtorin Mervi Karjalaisen mukaan myös vanhempien asenteilla ja tuella on merkitystä lapsen koulumenestykseen. Kaikki vanhemmat eivät ole hänen mukaansa aina ”kovin koulutus­orientoituneita”.

”Siinäkin on kulttuurisia eroja, mitä lapselta odotetaan missäkin iässä. Opettajat voivat joutua opettamaan myös vanhempia siinä, mitä koulunkäynti Suomessa tarkoittaa.”

Nummenpakan koulun rehtorin Jukka Laineen mukaan koulun ja kodin yhteistyö on erityisen tärkeää vieraskielisten oppilaiden kohdalla.

Kun oppilaan oppimisvaikeuksiin on havahduttu, ne pitää Laineen mukaan ottaa puheeksi vanhempien kanssa ja varmistaa, että koulu ja vanhemmat ovat samoilla linjoilla siitä, miten ongelmat voidaan ratkaista.

”Kaikki vanhemmat toivovat yleensä lapselleen parasta, mutta joskus vanhempien odotukset lapsen suhteen voivat olla epärealistisia”, Laine sanoo.

Välillä myös kulttuuriset erot tulevat koulun ja kodin väliin. Vanhempien kotimaassa on voitu suhtautua kielteisesti oppimisvaikeuksiin tai erilaisuuteen, ja siksi vanhemmat saattavat säikähtää, jos lapselle tarjotaan esimerkiksi erityistä tukea.

”On tärkeää, että vanhemmat ymmärtävät faktat siitä, mitä suomalainen koulu vaatii. Töitä pitää tehdä, eivätkä vieraskieliset ainakaan helpommalla pääse. Päinvastoin: lapsen koulupolku voi olla pidempi kuin monilla muilla. Tukea on tarjolla, mutta se pitää myös osata ottaa vastaan.”

Juttua täsmennetty 18.1.klo 9.23 S2-oppilaiden määritelmän osalta

Lue lisää: ”S2-pojat” aiheuttavat suurta huolta – Näin kirjoitus­taito jakaa lapset eri kasteihin

Lue lisää: Vain yksi oppilas puhuu suomea äidinkielenään koululuokalla Helsingissä

Lue lisää: Maahanmuuttaja­perheiden tukemisessa on epä­onnistuttu vakavasti, sanoo lapsiasia­valtuutettu

Lue lisää: Opetusministeri Andersson: Vieraskielisten heikot oppimis­tulokset ovat olleet odotettavissa

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat