Venäjä kertoi vahvistavansa joukkoja Suomen rajalla – Tätä se käytännössä tarkoittaa

”Meidän suuntamme ei ole ollut koskaan heille tärkeä”, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tuntija.

Venäjä avasi uudelleen tammikuussa 2015 Sallan korkeudella olevan Alakurtin sotilastukikohdan.

22.1. 2:00 | Päivitetty 22.1. 6:53

Venäjä ilmoitti jälleen tällä viikolla, että se aikoo lähivuosina kasvattaa armeijaansa seuraavan kolmen vuoden aikana sekä lisätä joukkojensa vahvuutta myös Suomen vastaisella rajallaan.

Syynä tähän on Suomen ja Ruotsin halu liittyä Natoon, minkä Venäjä kokee uhkaksi.

Jo joulukuussa puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi Venäjälle suunnitelluista kahdesta uudesta sotilaspiiristä ja uudesta Karjalan armeijakunnasta.

Mitä tästä tulisi Suomessa ajatella?

”En kanna tästä tällä hetkellä huolta sotilaana. Meidän suuntamme ei ole ollut koskaan heille tärkeä verrattuna Moskovan ja Keski-Euroopan väliseen akseliin. Eikä näytä olevan sitä nytkään, kun he käyvät hyökkäyssotaa Ukrainassa”, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu.

Hänen mukaansa ilmoituksella ei ole toistaiseksi mitään vaikutusta Suomen puolustuksen järjestelyihin, joita oikeasti isommin koskeva muutos on nyt lähestyvä kytkeytyminen Naton järjestelyihin.

Lue lisää: Venäjän joukkojen kato itä­rajalla on ollut valtava, sanoo tiedustelu­päällikkö

Pesu näkee, että ilmoituksessa on kyse informaatiovaikuttamisesta Suomen ja muun lännen suuntaan ja samalla viestistä omalle kansalle, millä rakennetaan tuttua mielikuvaa lännen aiheuttamasta uhasta.

Jos aikomukset toteutuvat, kyse olisi Pesun mukaan siitä, että Venäjällä palattaisiin tilanteeseen noin viidentoista vuoden takaa. Silloin Venäjä ei nähnyt suurta maasotaa todennäköiseksi ja se muutti yksiköitään massa-armeijasta ammattimaisempaan suuntaan.

”Se loi silloin valmiutta ja pienempiä sekä ketterämpiä yksiköitä ja supisti joukkokokoonpanoaan. Nyt puheissa kuvataan paluuta vuotta 2008 edeltävään aikaan. Tulevaisuus on menneisyyttä”, Pesu sanoo.

Venäjä siis koettaa tuoda alueelle uutta resurssia, mutta sen onnistuminen jää nähtäväksi.

”He ovat palaamassa vastaavaan tilanteeseen kuin viisitoista vuotta sitten, mutta heidän resurssinsa eivät ole kasvamassa. Totta kai valmistelu lähtee käyntiin ja sen eteneminen edellyttää venäläisen yhteiskunnan lisääntyvää militarisointia. Mobilisoinnin pitää jatkua sekä taloudellisesti että sotilaallisesti ”, hän sanoo.

Everstiluutnantti Simo Pesu Maanpuolustuskorkeakoulusta.

”Sota Ukrainassa pitäisi myös saada näyttämään voitokkaalta, jotta ihmisiä voisi saada paremmin houkuteltua armeijaan. Siihen tarvitaan kaikissa tapauksissa muutakin kuin vapaaehtoisuutta, varusmiespalvelus esimerkiksi voi pidentyä entisestään.”

Venäjällä on tekemistä jo siinä, että se saa joukkonsa Suomen lähialueilla siihen kuntoon, joissa ne olivat ennen epäonnista hyökkäystä Ukrainaan.

Todennäköisesti merkittävä osa Suomen lähialueilta lähteneistä sotilaista on kuollut tai haavoittunut ukrainalaisten tuleen eikä tämän kehityksen loppukaan ole vielä näköpiirissä.

Venäläinen tuhottu raketinheitin heti sodan toisena päivänä eli 25. helmikuuta. Etualalla kuollut venäläinen sotilas.

Pesu uskoo, että aikomukset vahvistaa joukkoja Venäjän luoteisosissa tarkoittaisivat niiden määrän kaksinkertaistamista, jolloin lukumäärä olisi joitakin kymmeniä tuhansia.

Määrä ei sellaisenaan ole hyökkäykseen kykenevä voima. Vertailun vuoksi: Ukrainan rajoille Venäjä ryhmitti vuosi sitten lähes koko maavoimansa eli 170 000–210 000 sotilasta eikä sillä päästy lähellekään tavoitteita.

”Asevoimien joukkojen ja niiden infrastruktuurin rakentaminen joka tapauksessa vievät vuosia. Jos resursseja on vaikea löytää, niin siihen voi mennä vuosikymmenkin”, Pesu sanoo Venäjän aikeista.

Venäjällä on nyt kaksi sotilaspiiriä, jotka ulottuvat Suomen rajoille: Pohjoinen laivasto ja Läntinen sotilaspiiri. Nyt ilmaistuissa aikeissa osasta läntistä piiriä tehtäisiin Moskovan ja Leningradin alueen sotilaspiirit, jotka ovat olleet olemassa aiemminkin. Lisäksi perustettaisiin erillinen, pienempi Karjalan armeijakunta.

Kokonaisuudessaan Venäjän asevoimien vahvuutta on nyt määrä kasvattaa 1,15 miljoonasta 1,5 miljoonaan sotilaaseen, kuten presidentti Vladimir Putin vastikään ilmaisi.

Se on selvää joka tapauksessa, että aikeet näkyvät venäläisessä propagandassa.

”Nämä ovat toistaiseksi pelkkiä sanoja, olemme vielä puheiden tasolla, mitään todellista ei ole nähty. Tämä on ennen kaikkea viesti sisäisesti ja tällainen puheenparsi ei ole muuttumassa.”

Presidentti Vladimir Putin ja puolustusministeri Sergei Šoigu (vas.) vierailivat Pietarin lähistöllä sijaitsevan Kirillovin ampuma-alueella keväällä 2014 järjestettyjen sotaharjoitusten aikana.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat