Venäjän joukkojen kato itä­rajalla on ollut valtava, sanoo tiedustelu­päällikkö

Venäjän sotilaallinen uhka Suomea kohtaan ”erittäin epätodennäköinen”, sanoo Pääesikunnan tiedustelupäällikkö Juha Vauhkonen.

Pääesikunta ja puolustusministeriö Helsingin Kasarmitorilla vajaa vuosi sitten.

19.1. 12:00 | Päivitetty 19.1. 12:17

Ensin idästä nousivat tummat pilvet. Niitä seurasivat myrsky ja tuho. Se vaikuttaa suomalaisten ja muiden eurooppalaisten elämään vielä pitkän aikaa.

Venäjä muodostaa uhan ja edistää intressejään häikäilemättömällä voimapolitiikalla, mutta samalla Suomen sotilastiedustelujärjestelmä on vahvempi kuin koskaan, ja valmis täyttämään tehtävänsä.

Näin voi tiivistää toista kertaa julkaistavan Suomen sotilastiedustelun julkisen katsauksen viestin.

”Sanoisin näin, että suora sotilaallinen uhka Suomea kohtaan on erittäin epätodennäköinen, mutta on olemassa myös toisenlaisia uhkia kuin suoria sotilaallisia uhkia. Täytyy muistaa, että siinä maassa on yhä kaikenlaisia suorituskykyjä”, sanoo Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali Juha Vauhkonen.

Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali Juha Vauhkonen Helsingissä toukokuussa 2021.

Katsaus ei juuri uutta eikä konkreettista tietoa tuo, mutta se on selvää, että kiirettä on pitänyt sotilastiedustelun tehtävissä vuoden 2021 lopulta lähtien. Tuolloin Venäjä alkoi kasata joukkojaan Ukrainan rajoille.

Samalla Suomen osalta kaikki muuttui perusteellisesti: pitkään vakaana ja suhteellisen ennakoitavana pysynyt sotilaallinen toimintaympäristö jäi taakse, katsaus toteaa.

Pääesikunnassa ollaan silti luottavaisia omiin kykyihin.

”Tämän parin vuoden ajan sotilastiedustelu on toiminut kovilla kierroksilla, mutta kyllä meillä on osaava organisaatio. Isoja haasteita on se, että kun tietomassat ovat suuria, meidän pitää pystyä valjastamaan enemmän tekoälyä ja koneoppimista niiden käsittelyyn”, Vauhkonen sanoo.

Tietomassoja syntyy, kun sotilastiedustelu käyttää kaikkia keinojaan, kuten esimerkiksi avointen lähteiden tiedustelua, signaalitiedustelua, viestitiedustelua ja kuvaustiedustelua.

Sotilaallinen toiminta Suomen lähialueilla on ollut aktiivista, kun Itämeren valtiot ovat pitäneet sotaharjoituksia maalla, merellä ja ilmassa.

Katsaus pitää mahdollisena, että Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa esimerkiksi Venäjän asevoimien tuleviin ryhmitys- ja toimintasuunnitelmiin, joissa Venäjän luoteisraja on samalla Naton uusi itäraja.

Julkinen katsaus on osoitus siitä, että salaistakin salaisempi sotilastiedustelu avautuu hiljalleen. Samalla se muistuttaa, että asioista, joista ei voi julkisesti puhua, on vaiettava. Paljon jää siis kertomatta.

Sekin ilmenee, että vieraat valtiot kohdistavat Suomen maanpuolustukseen suunnitelmallista tiedustelua. Se kohdistuu päätöksentekoon, infrastruktuuriin, Puolustusvoimien toimintaan ja käynnissä oleviin hankkeisiin.

”Tietojen saamiseksi ulkomaiset tiedustelupalvelut hyödynsivät eri menetelmiä, kuten henkilötiedustelua”, katsaus toteaa. Se tarkoittaa suoraan suomalaisiin ihmisiin ja heillä oleviin tietoihin kohdistuvaa tiedustelua.

Venäjän tilanteen katsaus näkee näin: hyökkäysoperaatio ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Sen asevoimat ovat päinvastoin kärsineet merkittäviä menetyksiä kaatuneina, haavoittuneina ja kalustotappioina.

Myös Suomen lähialueille pysyvästi sijoitetut Venäjän asevoimien joukko-osastot ovat kärsineet raskaita tappioita, katsaus toteaa.

Ja Vauhkonen täydentää:

”Suomen lähialueilla on maavoimajoukkojen muutos ollut valtava. Niiden määrä on pudonnut alle neljännekseen, kun ne ovat kokeneet vakavia tappioita Ukrainassa”, hän sanoo.

Kiintoisaa hänen mukaansa onkin se, miten ja missä ajassa Venäjä pystyy joukkonsa Suomen rajoilla korvaamaan. Siihen vaikuttavat muun muassa maan taloudellinen tilanne ja pakotteet.

Katsauksen mukaan on myös ilmeistä, että Ukrainan jälleenrakentaminen ja turvallisuustilanteen palauttaminen voivat viedä vuosikymmeniä.

Ennuste Venäjän 20-luvusta puolestaan on se, että pitkäaikainen sitoutuminen sotaan Ukrainassa erittäin todennäköisesti rajoittaa merkittävästi ja uudelleenohjaa sen globaaleja valtapyrkimyksiä vähintään tämän vuosikymmenen ajan.

Kun Suomi liittyy Natoon, Suomi pääsee osaksi Naton tiedustelutietoa, mutta Nato myös Suomen. Todennäköistä onkin, ettei Suomi mene niihin pöytään tyhjin käsin.

”Suurin vaikutus on kuitenkin se, että liitymme Naton yhteiseen ennakkovaroitusjärjestelmään”, Vauhkonen toteaa.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat