”Poliisi sanoi, että sinulla on neljä päivää aikaa ostaa liput ja poistua” – Suomesta turva­paikkaa hakenutta venäläis­miestä ja hänen tytärtään uhkaa palautus

Venäjältä Suomeen paenneet isä ja tytär ovat hakeneet turvapaikkaa kahdesti. Kolme ja puoli vuotta kestäneen prosessin jälkeen näyttää siltä, että kaikki on ohi.

Venäjältä paenneet isä ja tytär ovat olleet Suomessa 3,5 vuotta. Nyt heitä uhkaa palautus.

21.1. 19:11 | Päivitetty 23.1. 14:29

28. elokuuta vuonna 2019 Beksoltan ja hänen alaikäinen lapsensa Camilla hakivat ensimmäisen kerran Suomesta kansainvälistä suojelua.

Monet suomalaiset ihmiset ovat olleet isän ja tyttären mielestä mahtavia.

”Meitä on kohdeltu todella hyvin ja kunnioitettu, moni on auttanut meitä.”

Silti nyt – noin kolme ja puoli vuotta maahan saapumisen jälkeen – näyttää siltä, että kaikki on ohi. Turvapaikkaprosessi on päättynyt käännytykseen tulomaahan Venäjälle.

Beksoltan uskoo, että sieltä hänet lähetettäisiin edelleen synnyinmaahansa Tadžikistaniin ja jopa vankilaan.

Beksoltan ja Camilla eivät ole isän ja tyttären oikeat nimet. HS ei kerro heidän nimiään heidän turvallisuutensa takia.

HS on nähnyt isää ja tytärtä koskevan tuoreimman maahanmuuttoviraston päätöksen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen. Näissä päätöksissä sivutaan myös edeltäviä päätöksiä. Päätökset tukevat isän kertomaa, mutta HS ei ole pystynyt tarkistamaan kaikkia yksityiskohtia, kuten tapahtumia Tadžikistanissa.

Maahanmuuttovirasto hylkäsi Beksoltanin ja Camillan ensimmäisen turvapaikka­hakemuksen helmikuussa 2020. Isä valitti Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, mutta valitus hylättiin. Samoin sen hylkäsi korkein hallinto-oikeus tammikuussa 2021.

Alkoi toinen kierros. 29. tammikuuta vuonna 2021 lähettämäänsä hakemukseen isä laittoi enemmän perusteluja.

Turvapaikkapuhutteluja järjestettiin kolme. Niissä isä kertoi kääntyneensä islamin­uskosta kristin­uskoon.

Hän pelkäsi, että islamista luopuminen aiheuttaisi uhkaa Tadžikistanissa, jossa Beksoltan on syntynyt. Kun hän kertoi kääntymisestään veljelleen, tämä uhkasi tappaa.

”Hän suuttui ja sanoi, että minun tulisi palata, jotta hän voi tappaa minut.”

Beksoltan lähti synnyinmaastaan Venäjälle vuosituhannen alussa, koska paikallinen poliisi vainosi häntä. Beksoltanin mukaan vaino johtui siitä, että hän syntyi Pamirissa. Pamir on alue, joka vuosituhannen alussa kapinoi säännöllisesti Tadžikistanin hallintoa vastaan.

Venäjällä hän sai kansalaisuuden, sillä oli aikanaan palvellut Neuvostoliiton armeijassa.

Vuonna 2016 alkoivat hankaluudet: Tadžikistan pyysi Venäjää luovuttamaan Beksoltanin. Pian hänen kotimaan passinsa ei ollut enää voimassa. Hän joutui työskentelemään laittomasti rakennustyömailla.

”En saanut enää pankkipalveluja, ja tyttäreni ei voinut käydä koulua”, Beksoltan sanoo.

Samaan aikaan alkoivat ongelmat Venäjän poliisin kanssa. Beksoltan sai kuulla poliisin ottaneen kiinni tadžikeja ja mitätöineen näiden passit. Hänen mukaansa kiinniotetut karkotettiin Tadžikistaniin ja vietiin suoraan lentokentältä vankilaan.

”Vuonna 2016 paikallinen poliisi haki minut kotoa ja vei poliisiasemalle. Hän sanoi, että minut pitäisi karkottaa Tadžikistaniin.”

Beksoltan antoi poliiseille lahjuksen ja pääsi kotiin. Pian sama toistui.

”Tajusin, ettei Venäjällä elämäni voi olla enää normaalia.”

Lopulta Beksoltan suuntasi Tadžikistanin Pietarin-suurlähetystöön. Sieltä hän sai todistuksen, jonka mukaan hän ei ole enää maan kansalainen. Tämän jälkeen isä ja tytär pakenivat Suomeen.

Itä-Suomen hallinto-oikeus ja maahanmuutto­virasto eivät ole pitäneet kertomusta Venäjän viranomaisten mustalle listalle joutumisesta uskottavana. Lisäksi molemmat ovat katsoneet, että Beksoltanin ulkomaan passi on voimassa.

”En ymmärrä tämän maan systeemiä ollenkaan. Meitä ei ole kutsuttu oikeuteen kertaakaan. Me vain istumme ja odotamme.”

Ulkomaalaislain mukaan Suomesta voidaan antaa turvapaikka, jos henkilöllä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi. Jokainen päätös tehdään kuitenkin yksilöllisesti.

Palautuskiellon perusteella ketään ei saa kuitenkaan palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Sisäministeriön mukaan ihmisiä ei myöskään palauteta taisteluiden keskelle.

Toisaalta ministeriön mukaan kaikilla ei kuitenkaan ole edellytystä saada Suomesta turvapaikkaa tai muuta kansainvälistä suojelua.

Beksoltanin ja Camillan kohdalla maahanmuuttovirasto päätti, että heidät voidaan käännyttää Venäjälle. 25. helmikuuta 2022 kirjatun päätöksen mukaan heidän on poistuttava maasta enintään 30 päivän aikana päätöksestä.

Päätöstä perustellaan muun muassa sillä, ettei Beksoltanin oppi kristinuskosta ole riittävän kattavaa ja syvällistä eikä maahanmuuttovirasto katso näytetyksi, että hän olisi ”omaksunut kristillisen vakaumuksen omantunnon kysymyksenä ja elämäntapana”. Sama perustelu pätee Camillaan.

Viraston arvion mukaan kristittyihin ei kohdistu Venäjällä uhkaa vakaumuksen vuoksi. Lisäksi virasto katsoo, ettei isä ole vaarassa joutua karkotetuksi Tadžikistaniin.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voi valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Näin teki myös Beksoltan. Tämän jälkeen isä ja tytär eivät voineet tehdä muuta kuin odotella.

”En ymmärrä tämän maan systeemiä ollenkaan. Meitä ei ole kutsuttu oikeuteen kertaakaan. Me vain istumme ja odotamme.”

Vain päivää kielteistä päätöstä ennen Venäjän presidentti Vladimir Putin oli ilmoittanut aloittavansa sotaoperaation Ukrainassa. Se aiheutti Suomessa selvän piikin venäläisten turvapaikan­hakemuksissa.

Maaliskuussa 2022 hakemusten määrä nousi 112:een helmikuun 18:sta. Vielä suuremmiksi hakemusmäärät nousivat syksyllä. Syyskuussa Venäjä ilmoitti osittaisesta liikekannallepanosta ja hakemusten määrä nousi 267:ään. Kun liikekannalle­pano lokakuussa loppui, hakemuksia satoi 368.

Myös Beksoltan sai kutsun Venäjän sotajoukkoihin. HS on nähnyt kutsuntakirjeen, joka on päivätty syksylle, mutta joka ei ole enää voimassa.

Beksoltan painottaa, ettei hän halua enää sotia eikä pitää asetta käsissään. Hän pitää kuitenkin Venäjältä Tadžikistaniin luovuttamista todennäköisempänä kuin Ukrainan rintamalle joutumista.

Marraskuun 2022 loppuun mennessä 1 104 venäläistä oli hakenut turvapaikkaa Suomesta. Edeltävänä vuonna luku oli 197.

Vuonna 2022 myönteisen turvapaikka­päätöksen oli marraskuun loppuun mennessä saanut 92 venäjän kansalaista. 76 sai kielteisen päätöksen. 74:n hakemuksen kohdalla asia jätettiin tutkimatta ja 64:n kohdalla hakemus raukesi.

Hakemuksia jätetään tutkimatta muun muassa Dublin-asetuksen perusteella. Asetus tarkoittaa oikeutta lähettää turvapaikanhakija takaisin siihen maahan, johon hänet on rekisteröity ensimmäiseksi.

Hakemuksen raukeaminen on tyypillisesti lähtöisin hakijasta itsestään. Hän on voinut esimerkiksi lähteä toiseen maahan tai palata kotimaahansa.

2. joulukuuta 2022 Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Beksoltanin uusimman valituksen. Päätöksessä sanotaan, että hänellä ja Camillalla on 30 päivää aikaa poistua maasta vapaaehtoisesti Venäjälle.

Beksoltan ei ymmärrä tehtyä käännytyspäätöstä, sillä hän ei ole venäläinen vaikka hän onkin saanut Venäjän kansalaisuuden.

”Nimeni ei ole venäläinen, kasvoni eivät ole venäläiset, puheestani kuulee aksentin, lomakkeista selviää ettei kukaan sukulaisistani ei ole venäläinen ja että kukaan heistä, yhtä veljeä lukuun ottamatta, ei asu Venäjällä. Mitä muuta minun pitää todistaa?”

”Poliisi sanoi, että sinulla on neljä päivää aikaa ostaa liput ja poistua Suomesta.”

Tasan kuukauden kuluttua, 2. tammikuuta 2023, Beksoltan määrättiin poliisiasemalle. Beksoltan tajusi, että hänet ja Camilla voidaan palauttaa Venäjälle. Poliisi lausui kylmäävät sanat.

”Poliisi sanoi, että sinulla on neljä päivää aikaa ostaa liput ja poistua Suomesta. ’Jos ajattelet, ettei Venäjälle ole turvallista mennä, muuta kolmanteen maahan’, minulle sanottiin.”

Kielteisen päätöksen saanut voi lähteä Suomesta vapaaehtoisesti, valvottuna tai saatettuna. Näistä ensimmäistä tarjotaan aina ensin. Sosiaaliministeriön mukaan maasta vapaaehtoisesti lähtevän paluuliput maksetaan. Beksoltanin mielestä se on laiha lohtu, jos ei ole paikkaa minne mennä.

Valvotuista ja saatetuista palautuksista vastaa poliisi. Jälkimmäisestä käytetään myös nimeä pakkopalautus.

Beksoltanin mukaan hän sai poliisilta kahdesti lisäaikaa maastapoistumiseen. Lopulta poliisi sanoi hänelle tiukasti:

”Jos emme poistu maasta ennen tammikuun 26. päivää, meidät laitetaan vankilaan ja myöhemmin pakkopalautetaan Venäjälle.”

Maahanmuuttovirasto ei voi julkisuuslainsäädännön rajoitusten vuoksi kommentoida julkisuudessa yksittäisen turvapaikanhakijan asioita, kertoo viraston turvapaikkayksikön aluevastaava Juha Similä.

Hän kommentoi kuitenkin yleisesti, että kielteiseen päätökseen sisältyy aina päätös maasta poistamisesta. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa, kunhan saa valitusluvan. Jos valituslupaa ei saa, voi hakea uudelleen turvapaikkaa, sillä hakemusten määrää ei ole rajoitettu.

Toisaalta hakijan kannalta tilanne muuttuu hankalaksi, jos hänellä ei ole uusia perusteita hakemukselle. Silloin hakemus jätetään tutkimatta ja hän saa automaattisesti kielteisen päätöksen.

Poliisi palautti Venäjälle vuonna 2021 yhteensä 177 ihmistä. Heistä vain kaksi pakkopalautettiin Venäjälle. Loput palautukset tehtiin valvotusti. Pakkopalautus tarkoittaa sitä, että henkilö saatetaan kohdemaahan ja luovutetaan siellä viranomaisille. Valvotussa palauttamisessa valvotaan, että henkilö poistuu Suomesta rajanylityspisteen kautta.

Vuonna 2022 naapurimaahan palautettiin 146 ihmistä. Kaikki palautukset olivat valvottuja palautuksia. Tiedossa ei ole, kuinka moni palautetuista on turvapaikanhakijoita. Suomesta palautetaan muun muassa rikosten perusteella ihmisiä.

Beksoltan on ehdottomasti sitä mieltä, ettei hän voi palata Venäjälle eikä Tadžikistaniin. Toisaalta hän on neuvoton.

”En voi tehdä enää mitään. Meidät lähetetään Venäjälle.”

Camilla lähetti pyytämättä HS:lle piirustuksensa. Saatteeksi hän kirjoitti:

”Hyvää iltaa, tässä Camilla. Kirjoitan sinulle, jotta voin selittää piirustukseni. Lintu kuvaa Eurooppaa, josta yritämme saada apua. Toinen osa kuvaa Suomea, joka lähettää meidät Venäjälle jossa isäni lähetetään sotaan. Ase ja verinen käsi kuvaa sotaa. Kiitos.”

Camilla kuvaa kokemaansa piirustuksessaan, jonka hän lähetti Helsingin Sanomille.

Oikaisu 23.1. kello 14.30: Uutisessa puhuttiin aiemmin virheellisesti Dublin-säännöksestä. Oikeasti kyse on Dublin-asetuksesta.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat