Viron viran­omaiset: Estonia ei ollut meri­kelpoinen – ”Alus ei olisi saanut seilata”

Uusi tutkinta Estonian uppoamisesta aloitettiin vuonna 2021, sillä norjalaisdokumentti oli esittänyt uusia kuvia hylyn kyljessä olevasta suuresta reiästä.

Tuoretta väliraporttia varten on tehty muun muassa 3D-mallinnus merenpohjassa makaavasta Estoniasta.

23.1. 10:41 | Päivitetty 23.1. 14:04

Matkustajalautta Estonia ei ollut onnettomuushetkellä merikelpoinen, ilmenee tuoreesta väliraportista.

”Jos merikelpoisuus oltaisiin tutkittu ja huomattu, alus ei olisi saanut seilata reittiään Tallinnasta Tukholmaan. Näin onnettomuudelta oltaisiin vältytty”, sanoi Viron Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Rene Arikas maanantaisessa tiedotustilaisuudessa, jossa väliraporttia esiteltiin.

Arvio aluksen merikelvottomuudesta perustuu keulavisiirin rakennevikoihin ja keularamppiin liittyviin epäselvyyksiin. Estonian keularamppi sijaitsi törmäyslaipion jatkeena, mutta tätä ei ollut kirjattu aluksen todistuksiin.

Vuoden 1997:n arvion mukaan Estonia oli merikuntoinen onnettomuushetkellä. Tuoreen väliraportin arvio teknisistä havainnoista ja onnettomuuden syystä ei muuten eroa 26 vuoden takaisesta.

Estonia upposi keskiviikkona 28. syyskuuta 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä ja 137 pelastettiin.

Vuonna 1997 julkaistussa raportissa uppoamisen syyksi kirjattiin keulaportin irtoaminen. Keulaportti on laivan etuosassa sijaitseva rungon avattava osa.

Jo aiemmin oli uutisoitu, että yöllä noin kello 01.15 aluksen keulavisiiri irtosi kokonaan, kaatui eteenpäin ja repi samalla vedenpitävän keularampin täysin auki. Vesi vyöryi autokannelle, ja Estonia kallistui nopeasti.

Väliraporttia on ollut tekemässä ja Viron ja Ruotsin onnettomuus­tutkintaviranomaiset. Maanantaina väliraporttia esittelemässä Tallinnassa oli myös Suomen Onnettomuus­tutkinta­keskuksen (Otkes) edustaja.

Viranomaisten edustajat painottivat tilaisuudessa, ettei tutkinta ole vielä valmis. Ainakin autokantta ja keularamppia on tarkoitus tutkia tarkemmin.

Uuden teknologian kuten 3D-mallinnuksen uskotaan tuovan arvokasta lisäapua tutkimuksiin.

”Teknologian avulla voidaan poissulkea teorioita”, sanoi johtava tutkija Risto Haimila Otkesista.

Ruotsin, Viron ja Suomen viranomaiset esittelivät raporttia Estonian uppoamisesta Tallinnassa maanantaina.

Alkusysäyksen uusille, vuonna 2021 aloitetuille, tutkimuksille antoi alkusyksystä 2020 julkaistu norjalainen tv-dokumentti, jossa esitettiin kuvia hylyn kyljessä olevasta jopa neljä metriä pitkästä reiästä.

Dokumentti nostatti eripuraa Viron ja Ruotsin välille, sillä dokumentin tiedot viittasivat uppoamisen johtuneen törmäyksestä ruotsalaisen sukellusveneen kanssa.

Suomalainen asiantuntija arvioi marraskuussa 2020, että todennäköinen syyllinen reikiin on keulavisiiri. Tekniikan tohtori Klaus Rahka kertoi tuolloin HS:lle, että jotkut eloonjääneet olivat kuulleet raapivia, hankaavia ja viiltäviä ääniä, jotka saattoivat syntyä keulavisiirin kulkeutuessa pitkin Estonian kylkeä.

Reikien aiheuttajaksi on epäilty myös kiviä.

Myöhemmin Ruotsin viranomainen kertoi Tukholman yliopiston raportin perusteella, että reiät ovat mahdollisesti syntyneet kosketuksesta merenpohjaan. Merenpohjan rakennetta on tutkittu uudessa väliraportissa, mutta siitä ei voi vetää johtopäätöksiä onnettomuuden syntyyn. Koska Estonia on kääntynyt merenpohjassa, on kuitenkin mahdollista, että tässä kohtaa merenpohjan kivet ovat vaurioittaneet aluksen runkoa.

Väliraportin mukaan tähän mennessä kerättyjen todisteiden perusteella törmäyksestä alukseen tai muuhun kelluvaan esineeseen ei ole viitteitä. Myöskään viitteitä räjähdyksestä keula-alueella ei ole.

Estonian keulaporttiaukko 3D-mallinnuksessa.

Ruotsin Onnettomuustutkinta­keskuksen apulaispääjohtaja Jonas Bäckstrand kertoi tilaisuudessa, että keulasta on aikoinaan viety laboratorioon Osloon tutkittavaksi kuumentuneen oloisia metallinpaloja. Kuumentumisen syyksi selvisi kuitenkin huonosti tehty hitsaus eikä räjähdykselle altistuminen.

Vuonna 1995 Suomi, Ruotsi ja Viro sopivat hylkyä koskevasta hautarauhasta. Väliaikainen lakimuutos mahdollisti tutkimussukellukset hylylle heinäkuusta 2021 alkaen.

Oikaisu 23.1. kello 13.05: Uutisessa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Estonia ei ollut vuoden 1997 arvion mukaan merikuntoinen onnettomuushetkellä. Tuolloin arvio oli, että Estonia oli merikuntoinen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat