Suomi paikkaa ilma­torjunnassaan olevaa ammottavaa aukkoa

Puolustusministeriö päättää lähiviikkoina vuoden tärkeimmästä asekaupasta: Puolustusvoimille ostetaan uusia ilmatorjuntaohjuksia.

Suomeen ehdolla olevan israelilaisen puolustustarvikeyhtiö IAI:n Barak-järjestelmän ohjuksen koelaukaisu.

22.1. 18:51 | Päivitetty 22.1. 20:41

Suomi julkistaa piakkoin tämän vuoden tärkeimmän aseostonsa.

Puolustusvoimille ollaan hankkimassa uutta ilmatorjuntaohjusjärjestelmää, joka kykenee torjumaan noin kaksi kertaa korkeammalta kuin nykyiset järjestelmät.

Korkeatorjuntaohjusjärjestelmällä paikataankin yhtä Suomen puolustuksen isoimmista aukoista. Sen on osoittanut käynnissä oleva Ukrainan sota.

Lue lisää: Eversti arvosteli Suomen hävittäjä­hanketta ja sai lokaa niskaansa – Sota osoittaa, että hän saattoi olla oikeassa

Suomella ei ole ollut korkealle yltävää ohjusjärjestelmää sen jälkeen kun Puolustusvoimat luopui venäläisestä Buk-järjestelmästä.

Vanhenevasta Bukista luovuttiin viime vuosikymmenellä, kun Suomi rupesi ottamaan käyttöön Nasams-ilmatorjuntaohjusjärjestelmää. Nasams on kuitenkin keskipitkän matkan järjestelmä eivätkä sen Amraam-ohjukset pysty korkeatorjuntaan.

Puolustusvoimien korkeatorjuntakyky onkin tällä hetkellä Hornet-hävittäjien varassa. Puolustusministeriöstä kerrotaan, että korkeatorjuntaohjusjärjestelmän hankintapäätöksestä tiedotetaan lähiviikkoina.

Suomen edellinen korkeatorjuntaan kykenevä ilmatorjuntaohjusjärjestelmä oli alun perin Neuvostoliittolainen Buk.

Puolustushallinnossa ohjushanke kulkee nimellä ITSUKO1. Lyhenne tulee sanoista ilmatorjunnan suorituskykyjen korvaaminen.

Suomen uuden järjestelmän hankinnasta on kerrottu julkisuuteen niukasti. Puolustushallinto ei ole suostunut avaamaan esimerkiksi kaupan suuruutta lainkaan.

”Kaupan kokoa ei voida tässä vaiheessa vielä kertoa. Siinä vaiheessa kun päätös tehdään, katsotaan, mitä siitä viestitään”, sanoo erityisasiantuntija Frans Peltonen puolustusministeriön materiaaliyksiköstä.

Jopa korkeatorjunnan määritelmä on Suomessa salaista tietoa.

Historiallisesti korkeatorjunnalla on Suomessa tarkoitettu yli seitsemän kilometrin korkeuteen yltävää ilmatorjuntaa.

Käytössä olevien Nasamsin Amraam-ohjusten pystyulottuvuudesta liikkuu erilaista tietoa, joka vaihtelee 6–10 kilometrin välillä. Vuonna 2017 Puolustusvoimat kertoi tavoittelevansa käytössä olleen Nasamsin korkeusulottuvuuden kaksinkertaistamista.

Israelilaisen Barak-järjestelmän ER-ohjusta testataan.

Ilmatorjunnassa ei ole kyse mistään nappikaupasta: ilmatorjuntaohjusjärjestelmät ovat erittäin kalliita.

Kun Ruotsi tilasi Yhdysvalloista Patriot-ohjusjärjestelmän viitisen vuotta sitten, sen hinnaksi arvioitiin yli miljardi euroa. Ruotsalaisarvioiden mukaan kauppaan ei kuulunut edes montaa ohjusta.

Esimerkiksi Suomen kymmenen vuotta sitten käyttöön ottama norjalainen Nasams maksoi 366 miljoonaa euroa eikä hintaan kuulunut yhtään ohjusta.

Kun Suomi lähti 2010-luvun alussa hankkimaan uutta olkapääohjusjärjestelmää Maavoimille, silloinen ilmatorjunnan tarkastaja myönsi HS:lle, että ”ei tämä persaukisen hommaa ole”.

Alun perin Suomi sai tarjoukset viideltä yritykseltä eli kahdelta israelilaiselta, saksalaiselta, norjalaiselta ja brittiläiseltä yritykseltä.

Loppusuoralle selvisivät kaksi israelilaista asevalmistajaa, IAI ja Rafael, joista jompikumpi valitaan.

Hankittava ohjusjärjestelmä koostuu osajärjestelmistä, joita ovat ohjuslavetti, tutka ja ohjukset.

IAI tarjoaa Barak-MX-järjestelmää, johon kuuluu LRAD ER -ohjus ja Eltan tutka. Rafaelin tarjoukseen kuuluu David’s Sling -järjestelmä, Stunner-ohjus ja Eltan tutka.

Ilmatorjuntaohjusjärjestelmät ovat nousseet puheenaiheeksi Ukrainan sodan aikana, kun Venäjä on pommittanut Ukrainan siviilikohteita ohjuksillaan ja lennokeillaan. Ukraina on pyytänyt ja saanut torjuntajärjestelmiä tukijoiltaan lännessä.

Israel ei ole suostunut auttamaan Ukrainaa aseellisesti. Syynä on pidetty sitä, että maa ei halua ärsyttää Venäjää Syyrian tilanteen vuoksi. Israelissa on myös suuri venäläisperäinen vähemmistö.

Israelilaisen Rafaelin valmistama David’s Sling -järjestelmän ohjuslaukaisu.

Erityisasiantuntija Frans Peltonen, onko Israelin pelkoja Venäjän suhteen mietitty käynnissä olevassa ITSUKO1-hankkeessa?

”Lähtökohtaisesti harkinta on tehty siinä vaiheessa, kun tarjouspyynnöt on lähetetty ja viimeistään siinä vaiheessa, kun viime vuonna tehtiin päätös rajoittua pelkästään israelilaisiin.”

Peltosen mukaan hankintaprosessin aikana varmistetaan varaosien ja ampumatarvikkeiden saanti.

”Se, että ollaan päädytty näihin kahteen järjestelmään kertoo siitä, että asiat ovat tältä osin kunnossa.”

Lue lisää: Suomi ottaa riskin ostamalla aseita maasta, joka pelkää Venäjää

Suomi päätti ostaa järjestelmän Israelista vain pari viikkoa Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Silloin ei vielä tiedetty Israelin haluttomuudesta auttaa Ukrainaa aseellisesti sodassa Venäjää vastaan. Onko tällä merkitystä?

”Todetaan vain se, että kyllä näitä on mietitty meillä etukäteen. Meillä ei ole sen osalta mitään huolenaiheita.”

Mihin tämä mietintä perustuu?

”Olemme hankkineet muitakin järjestelmiä sieltä. Hankintaprosessiin kuuluu huoltovarmuuden varmistaminen. Lisäksi meillä on olemassa olevia puolustusmateriaalia koskevia yhteistyöjärjestelyjä Israelin kanssa.”

David’s Sling -ohjusjärjestelmän lavetti.

Suomi ja 14 eurooppalaista Nato-maata allekirjoittivat lokakuussa aiesopimuksen, jossa kartoitetaan eurooppalaisia yhteistyömahdollisuuksia ilma- ja ohjuspuolustuksessa.

Hankkeen veturina on Saksa. Tämän niin sanotun Essi-aiesopimuksen (Letter of Intent on European Sky Shields) tavoitteena on pyrkiä yhteisiin ja yhteensopiviin puolustushankintoihin ilmatorjunnassa.

Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan tarkoitus on keskittyä hankinnoissa erityisesti Iris-T- ja Patriot-järjestelmiin ja mahdollisesti Israelin ja Yhdysvaltojen kehittämään Arrow 3 -järjestelmään.

Kiinnostavaa on, että mikään edellä mainituista järjestelmistä ei ole Suomen käytössä.

Ilmatorjunnan tarkastaja Mikko Mäntynen kertoo HS:lle sähköpostitse, että ”ITSUKO1-hanke tulee hankkimaan suorituskykyä, joka on yhteensopiva Nato-standardien kanssa ja siten liitettävissä tarvittaviin johtamisjärjestelmiin”.

”Puolustusministeriön tiedotteen mukaisesti mahdollisista yhteishankinnoista tai hankkeista sovitaan erikseen, eikä aiesopimus ole taloudellisesti tai juridisesti Suomea velvoittava.”

Saksan ajatuksena on pyrkiä yhteishankintoihin ja saada sitä kautta kustannusetuja. Ainakaan tässä vaiheessa Suomi ei näitä etuja siis saa.

Puolustusministeriön erityisasiantuntija Peltonen sanoo, että Essiin voi tulla myöhemmin mukaan uusia järjestelmiä.

”Meidän näkökulmastamme tärkeintä on standardinmukaisuus ja se, että järjestelmät ovat yhteensopivia tulevien Nato-liittolaisten kesken. Sen takia olemme mukana ja tietenkin tietojen saamiseksi uusista järjestelmistä.”

Kongsbergin valmistaman Nasams-ilmatorjuntajärjestelmän lavetteja. Ohjukset ovat kanisterien sisällä.

Oikaisu 22.1.2023 kello 19.56: Suomi sai tarjoukset viideltä yritykseltä, ei tarjouspyynnöt kuten jutussa ensin virheellisesti kirjoitettiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat