Levin ja Ylläksen varjoon jäänyt matkailuparatiisi kuumentaa tunteita Lapissa: Kenelle tämä tunturi kuuluu?

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto, minkä lisäksi Pallaksen alue nauttii tällä hetkellä suuresta suosiosta talvilajien harrastajien keskuudessa. Nyt Kittilän kunnanvaltuutetut havittelevat aluetta takaisin Muoniolta.

Poronhoitaja Vilho Autto tankkaa moottorikelkkaansa ja varatankkia ennen töihin lähtemistä Raattaman kylän kaupan kylmäasemalla. Autto kannattaa Pallaksen alueen liittämistä takaisin Kittilään.

24.1. 2:00 | Päivitetty 24.1. 6:10

Siinä se on. Pallasjärveltä länteen, Pallastunturin, Vatikurun ja kerojen eli paljaiden tunturilakien ympäröimä alue, jonka syleilyssä tönöttää sodan jälkeen valmistunut Hotelli Pallas ja Metsähallituksen luontokeskus.

Kittilän kunta haluaa alueen takaisin Muoniolta.

Vuonna 2004 Pallastunturin alueesta noin 142 neliökilometrin alue siirrettiin valtionneuvoston päätöksellä Kittilältä Muoniolle. Esityksen teki silloin kunta-asioista päättävälle sisäasianministeriölle Muonion kunta. Aloite perustui Pallaksellakin toimivan matkailuyrittäjä Pertti Yliniemen Ebur Oy:n puolesta tekemään aloitteeseen Muonion kunnanvaltuustolle.

Vajaa parikymmentä vuotta ehti kulua, kunnes Kittilän kunnanvaltuuston keskustalainen valtuutettu Jouko Nikkinen teki viime joulukuussa aloitteen Pallastunturin alueen liittämisestä takaisin Kittilään. Nikkisen mukaan aloite on alun perin keskustan kunnallisjärjestön aloite, jonka hän kunnanvaltuutettuna on esittänyt Kittilän kunnanvaltuustolle.

”Pallastunturin alue kuuluu Kittilälle, koska se on vanhastaan ollut Kittilällä”, Nikkinen sanoo.

Näkymä kittiläläiseltä pysähdyspaikalta Muonion Pallastuntureiden Pyhäkuruun, joka on vapaalaskijoiden himoamaa laskumaastoa. Keskellä häämöttävän Taivaskeron huipulta kurun pohjalle on noin 400 metrin korkeusero. Kurussa sattuu lumivyöryjä lähes joka talvi.

Aloite sai koko valtuuston kannatuksen. Lapin Kansan mukaan Kittilän kunnanvaltuutetut jopa taputtivat Nikkiselle tämän luettua aloitteensa ääneen. Kittilän kunta aikoo seuraavaksi tehdä nykyään kunta-asioista vastaavaan valtiovarainministeriöön aloitteen, että siirretty alue palautetaan takaisin Kittilälle.

Nikkisen valtuustoaloitteen mukaan Pallaksen aluetta ei ole kehitetty sen jälkeen, kun se liitettiin Muonioon, vaikka alueen kehittäminen oli keskeinen syy vuoden 2004 rajamuutokseen.

Muonion kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäelle Kittilän valtuustoaloite tuli yllätyksenä. Hänen mukaansa Muoniossa on tehty kehitystyötä brändäämällä kestävää matkailua sekä miettimällä kestävän liikkuvuuden ja saavutettavuuden kysymyksiä Muonion matkailukeskittymien välillä.

”Kyllä me koetaan, että Pallas kuuluu Muoniolle.”

Tammikuisena perjantaina Pallaksen hotellin pihapiirissä on autoja parkissa, vaikka hotelli on suljettu vielä kuukauden. Se avautuu vasta hiihtolomaviikoille.

Myös pihapiirissä sijaitseva Metsähallituksen omistama Pallastunturin luontokeskus on suljettu. Huonokuntoinen vanha luontokeskus puretaan ja sen tilalle rakennetaan todennäköisesti uusi ja kompaktimpi luontokeskus tai opastuspiste.

Keli on lonkeronvärinen, mutta vapaalaskijat suuntavat tuntureille. He ovat täällä tuttu näky. Viime vuosina sekä lajin että alueen suosio on kasvanut rajusti.

Luontokeskuksen edessä on parkissa pakettiauto, jonka takaosassa reilun 400 kilometrin päästä Oulusta aamutuimaan paikalle saapunut Juho Huhtalo pukee ylleen laskukamppeita.

Huhtalo on käynyt laskemassa Pallaksella vuosikymmenen ajan. Hän harmittelee, ettei ollut paikalla koronakeväänä 2020, kun alueen lumiolosuhteet olivat ennennäkemättömän loistavat ennätyksellisen pitkään kevääseen.

Vapaalaskijoiden lisäksi alue houkuttelee muitakin ulkolajien harrastajia. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto. Vuonna 2021 sinne tehtiin lähes 700 000 käyntiä.

”Siksi Kittilä tämän varmaan haluaa”, Huhtalo pohtii.

Oululainen Juho Huhtalo ei laajentaisi Pallaksen hotellia, muttaremonttia rapistunut rakennus hänen mukaansa kaipaisi. ”Se on pian isompi investointiremontoida kuin rakentaa uusi”, Huhtalo sanoo.

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston neuvottelevan virkamiehen Anu Hernesmaan mukaan Kittilän ja Muonion kaltaiset kuntien osaliitokset ovat melko harvinaisia. Useimmiten esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen tekee yksittäinen kunnan jäsen ja esitetty muutos on kooltaan pienempi kuin Pallaksen tapauksessa.

Vuosituhannen vaihteessa Kittilä vastusti esitettyä muutosta. Kittilän kunta ja joukko yksityishenkilöitä valitti valtionneuvoston päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta valitus hylättiin.

Vuonna 2004 osaliitoksen edellytykset määriteltiin kuntajakolaissa. Silloisen lain mukaan kuntien välinen raja voitiin muuttaa toisen kunnan vastustuksesta huolimatta, mikäli muutos ei vaikuttanut asukaslukuun yli viittä ja kunnan pinta-alaan yli kymmentä prosenttia.

Muutos sai olla vain vähäinen.

Pallaksen alueella asui muutoksen aikaan yksi vakituinen asukas.

Hernesmaan mukaan kuntien osaliitoksen tekeminen toisen kunnan vastustuksesta huolimatta on harvinaista, mutta mahdollista myös nykyisen kuntarakennelain mukaan. Laki on muuttunut joiltain osin vuoden 2004 tilanteesta.

Keskeinen argumentti vuoden 2004 päätöksessä oli, että Muonion kunnan katsottiin edistävän Pallastunturin alueen kehittämistä. Perusteluna oli myös, että Pallas on liikenteellisesti lähempänä Muonion kuin Kittilän kuntakeskusta.

Alueella on kaksi suurempaa kiinteistöä: Lapland Hotels -ketjuun kuuluva Hotelli Pallas ja Metsähallituksen luontokeskus. Kaavoituksesta vastaa Muonion kunta, eikä Pallastunturin matkailukeskuksen alueella ole tällä hetkellä voimassa olevaa asemakaavaa. Kaava on ollut prosessissa pian vuosikymmenen.

Asemakaava on alisteinen kansallispuistolaissa esitetyille ehdoille. Laissa Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta säädetään muun muassa, miten ja minkä verran alueella saa rakentaa. Esimerkiksi hotellissa saa olla enintään 320 vuodepaikkaa.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa reittejä ja taukopaikkoja on kunnostettu ja kehitetty paljon kuluneen vuosikymmenen aikana. Kansallispuiston kehittämisestä ja kunnostamisesta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut, mutta kunnat ovat usein mukana kehittämisprojekteissa.

Sodan jälkeen valmistuneen hotellin tilanne on eri. Se on kunnostuksen tarpeessa.

”Asemakaavaa on tehty pitkään. Se on haastava kansallispuistolain vuoksi”, matkailuyrittäjä ja Lapland Hotels -ketjun omistaja Pertti Yliniemi sanoo.

Hotelli Pallas on yksi Lapland Hotels -ketjun 14 hotellista Lapissa. Sama yritys omistaa myös Pallaksen laskettelukeskuksen. Yliniemen mukaan sekä Lapin että siellä sijaitsevien kansallispuistojen suosio matkailukohteena on kasvanut voimakkaasti viime vuosina.

Siksi aikaisemmat kannattavuuslaskelmat Pallaksen matkailun kehittämisestä eivät välttämättä enää päde. Hotelli Pallaksen remontointi tai laajentaminen saattaa olla kannattavaa pienemässä tai jopa nykyisessä mittakaavassa.

”Yli kymmenen vuotta sitten tehdyt laskelmat eivät puoltaneet investointia.”

Suomenpystykorva juoksee vapaana Autton kyläkaupan pihalla Kittilään kuuluvassa Raattaman kylässä parinkymmenen kilometrin päässä Pallaksen hotellilta.

Kirkkaalla säällä Pallastunturi näkyisi tänne asti.

Kuntarajan siirrossa vuonna 2004 painoivat alueen kehittämiskysymykset, mutta noin 120 asukkaan Raattaman kylässä ne olivat jo silloin toissijainen näkökulma.

Raattaman kylätoimikunta ja alueella toimiva Kyrön paliskunta vastustivat Pallaksen alueen siirtämistä Muoniolle vuosituhannen vaihteessa, kun rajamuutos alkoi edetä. Kuntarajan muutosta vastustaneiden mukaan muutos vaikeutti raattamalaisten harjoittamaa poronhoitoa ja kalastusta, kun niihin käytetyt alueet jakaantuvat kahden kunnan puolelle.

Poromies Vilho Autto tankkaa moottorikelkkaansa kyläkaupan edessä. Ikänsä Raattamassa asunut Autto kannattaa Pallaksen alueen liittämistä takaisin Kittilään, sillä hänen mukaansa se helpottaisi kalastusta Pallasjärvellä sekä Kyrön paliskunnan toimintaa. Raattaman kylän alueella sijaitseva Pallasjärvi siirtyi vuoden 2004 rajamuutoksessa Kittilästä Muonion puolelle.

Autton kyläkaupan vieressä asuvat Tarmo ja Aira Kyrö ilahtuivat Kittilän aikeista saada Pallaksen alue takaisin. Käytännössä kuntarajan muuttaminen ei vaikuttaisi Kyröjen elämään.

”Tunnetasolla sillä on kuitenkin merkitystä”, Aira Kyrö sanoo.

Raattaman kylässä asuva Aira Kyrö leipoi pullaa kotonaan. Kyrön mielestä Pallastunturit pitäisi siirtää takaisin Kittilän kuntaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat