Maahanmuuttovirasto (Migri) on laittanut osan Suomesta turvapaikkaa hakeneiden venäläisten päätöksistä jäihin, kertoo viraston turvapaikkayksikön aluevastaava Juha Similä.
”Emme ole vielä pystyneet tekemään päätöksiä hakijaryhmistä, joihin liikekannallepano ja sen seuraukset voisivat vaikuttaa”, Similä sanoo.
Syynä on maatiedon päivitystarve.
Maatieto tarkoittaa tietoa valtion oloista kuten tietoa poliittisista tai yhteiskunnallisista olosuhteista, ihmisoikeus- ja turvallisuustilanteesta, lainsäädännöstä, maantiedosta sekä arkielämään liittyvistä asioista kuten terveydenhuollon saatavuudesta.
Venäjän aloittama Ukrainan sota sen myötä aloitettu liikekannallepano muuttivat oleellisesti Venäjän maatietoa.
”Kun puhutaan mistä tahansa maasta ja sodan syttymisestä, on se sitten Venäjä, Afganistan tai Irak, pitää päätöksen tueksi saada mahdollisimman ajantasaista maatietoa. Pitää selvittää, ketä liikekannallepano koskee, mitä rintamalle joutuminen tarkoittaa ja mitä seuraa siitä, jos kieltäytyy asepalveluksesta. Seuraako siitä rangaistuksia, vankeutta vai mitä.”
päivityksen tekeminen aloitettiin jo syksyllä. Tiedon kasaaminen ei kuitenkaan ole ollut yksinkertaista.
”Ei ole välttämättä helppoa saada tietoa siitä, mitä seuraa jos vaikkapa venäläinen mies kieltäytyy liikekannallepanosta. Sellaista ei voi googlettaa”, Similä sanoo.
Lisäksi lopputulemassa voi olla eroa sen mukaan missä, päin Venäjää on asunut ja mikä asema on ollut.
Päätökset ovat tauolla myös sen vuoksi, että Maahanmuuttovirastossa halutaan lain mukaisesti varmistua, ettei ketään Suomesta palauteta ketään alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Venäjä ilmoitti osittaisesta liikekannallepanosta viime vuoden syyskuussa.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi syyskuussa HS:lle, että Suomessa on syytä miettiä, miten reagoida asevelvollisuusikäisiin venäläisiin, joita voi pyrkiä enenevissä määrin Suomeen.
”Joudutaan kysymään, onko se peruste turvapaikalle, että välttää asevelvollisuuden maassa, joka toimii tuomittavasti”, Niinistö sanoi.
Ukrainan sota on vaikuttanut venäläisten jättämien turvapaikkahakemusten määrään mutta myös hakuperusteisiin, Similä kertoo.
Hakemusten määrä kasvoi etenkin syys- ja lokakuussa. Hakemuksista tavallista suuremmassa osassa oli perusteena liikekannallepano.
”Osalla Suomeen tulijoista oli perusteena se, että he olivat lähteneet liikekannallepanoa pakoon. He eivät halunneet rintamalle, tekemään sotarikoksia.”
Virallisesti liikekannallepano päättyi viime vuoden lokakuussa. Toisaalta marraskuussa HS kertoi, että kutsuntakirjeiden lähettämiseen oli yhä lupa. Viime viikolla HS kertoi, että uudesta liikekannallepanosta on jo merkkejä.
Toiveena, on että maatietopäivitys valmistuu parin viikon sisällä. Sen jälkeen myös päätösten laajaa tekemistä voidaan jatkaa.
Maatietoa kerätään muun muassa YK:n pakolaisjärjestöltä, tutkimuslaitoksilta ja ihmisoikeusjärjestöiltä. Tietoja vaihdetaan säännöllisesti Euroopan maiden kesken.
Venäjän osalta Migri odottaa vielä etenkin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EUAA) asepalvelusta turvapaikkaperusteena koskevaa yleistä ohjeistusta.
Päätöksen jäihin laittaminen ei tarkoita sitä, ettei hakemuksia käsiteltäisi ollenkaan.
"Venäjä on iso ja laaja maa, ja sieltä tulleilla on paljon eri hakemusperusteita. On myös sellaisia hakuperusteita, joissa päätösten tekemisiä on voitu jatkaa.”
Myös liikekannallepanoon vedonneiden turvapaikkapuhutuksia on voitu jatkaa.
