Suomessa kuoli vuonna 2022 historiallisen paljon ihmisiä, selviää Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.
Suomalaisia kuoli yhteensä 62 886. Verrattuna vuoteen 2021, määrä on 5 227 henkeä enemmän. Kuolleiden määrä on suurin sitten sotavuosien.
Samaan aikaan suomalaisia syntyi pienin määrä yli 150 vuoteen. Joulukuun ennakkotilaston mukaan vuonna 2022 syntyi 44 933 lasta. Se on 4 661 lasta vähemmän kuin edeltävänä vuonna.
Suomalaisia kuoli siis enemmän kuin syntyi.
Tilastokeskus ei arvioi kuolemien määrään vaikuttaneita syitä. Vahvistetut kuolemien määrät julkaistaan maaliskuussa ja kuolemansyytilastot joulukuussa.
Kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna mittaushistoriansa alhaisin, 1,32. Luku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla. Luvun mittaushistoria yltää Suomessa 1700-luvulle asti.
Vastasyntyneen elinajanodote putosi pojilla edellisvuoteen verrattuna 0,5 vuotta ja tytöillä 0,6 vuotta. Nyt elinajanodote on pojilla 78,6 ja tytöillä 83,8 vuotta. Elinajanodote on pudonnut viimeksi näin paljon vuonna 1957.
Väkiluku kuitenkin kasvoi vuoden 2022 aikana 17 278 hengellä. Syynä tähän on muuttovoitto ulkomailta: Suomeen muutti 48 086 ihmistä ja Suomesta ulkomaille 13 306 ihmistä. Nettomaahanmuutto oli mittaushistoriansa korkein. Maahanmuuttoa on Suomessa tilastoitu vuodesta 1945.
Maahanmuuttajiksi ei ole laskettu tilapäistä suojelua saaneita ukrainalaisia, sillä viralliseen väestöön lukeutuvat vain henkilöt, joilla on Suomessa kotikunta.
Eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla.
