Raportti: Suomeen suunnitellut miljardiraiteet ovat taloudellisesti kannattamattomia

Ministeriö: Uusista nopeista raideyhteyksistä ei saisi liiketaloudellisesti kannattavia.

Nykyinen päärata Lempäälässä, Mattilan kylän kohdalla.

24.1. 11:00 | Päivitetty 25.1. 12:35

Suomen kolmen suuren raideliikennehankkeen lopulliset hintalaput ovat yhä hämärän peitossa. Selvää on vain se, että kalliiksi ne tulisivat. Yhteishinta on vähintään kymmenen miljardin luokkaa linjauksista riippuen.

Valtiovarainministeriö ja liikenneministeriö panivat hankkeet läpivalaisuun ja tutkivat niiden rahoitus- ja investointimahdollisuudet, mutta tarkan lopputuloksen tiellä on vielä niiden mukaan liikaa epävarmuustekijöitä.

Ratahankkeiden tulot eivät kattaisi kustannuksia eikä mikään kolmesta hankkeesta nousi liiketaloudellisesti kannattavaksi, kertoi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen raportin tiedotustilaisuudessa.

Suurilla raideliikennehankkeilla tarkoitetaan nykyistä nopeampia junayhteyksiä väleille Helsinki–Turku, Helsinki–Tampere ja Helsinki–Porvoo–Kouvola. Niitä suunnittelee nyt kolme hankeyhtiötä eli Turun Tunnin Juna Oy, Suomi-rata Oy ja Itärata Oy.

Raportti ei ota kantaa, pitääkö yhteydet rakentaa, se ei pane niitä paremmuusjärjestykseen eikä arvioi, miten todennäköistä niiden rakentaminen olisi. Ratoja suunnittelevat hankeyhtiöt jatkavat työtään.

Majasen mukaan pääviesti on, että ne olisivat kannattamattomia, isoja hankkeita, joista jäisi veronmaksajien maksettaviksi suuret summat, mutta päätökset niiden rakentamisesta voidaan tehdä myös muilla kuin taloudellisilla perusteilla.

Ja joka tapauksessa Turun suunnan ja pääradan parantamiseksi on jotain tehtävä.

Ministeriöt selvittivät muun muassa kiinteistökehitysmahdollisuuksia, liikennöintituloja ja ylipäänsä investoinnin mittakaavaa. Tavoitteena oli erityisesti selvittää se, kuinka suurta julkista eli valtion ja kuntien maksamaa osuutta ne kukin edellyttäisivät.

Johtopäätöksissään ministeriöt toteavat, että hankkeiden kustannusarvioihin liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Niiden suunnittelu on myös eri vaiheissa, Turun juna niistä pisimmällä.

Jokaisen raidehankkeen investointikustannuksiin ja operointikustannuksiin voivat merkittävästi vaikuttaa monenlaiset ulkoiset tekijät. Niitä ovat globaali taloustilanne, inflaatiotaso ja korkokehitys. Samoin vaikutuksensa tulisi olemaan matkustajamäärien kehityksellä.

Selvityksen mukaan raidehankkeisiin tarvitaan ennen kaikkea julkista rahoitusta, mutta myös käyttäjämaksuja ja tuloja kiinteistökehityksestä, mutta nämä kattaisivat vain rajallisen osan kokonaisinvestoinnista.

Kiinnostava uusi tieto on arvio ilmastovaikutuksista, joita raiteiden rakentaminen aiheuttaisi. Ne ovat valtavat.

Raportin mukaan nykyisiä materiaaleja ja menetelmiä käyttäen hankkeiden ilmastopäästöjen laskennallinen takaisinmaksuaika liikennöinnistä saatavilla päästövähenemillä on hyvin pitkä, 140–330 vuotta. Pisin aika olisi Suomiradan suurnopeusradalla eli uudella raideyhteydellä.

Takaisinmaksuaika tarkoittaa tässä aikaa, jossa hankkeen mahdollistaman liikennöinnin aikaansaama liikenteen ilmastopäästöjen lasku on kompensoinut hankkeen rakentamisesta aiheutuvat päästöt.

Siten hankkeiden ilmastovaikutukset näyttävät olevan selvästi negatiivisia.

Se kuitenkin muistuttaa, että jos infrastruktuuri­rakentamisen alalla tehdään tulevaisuudessa uusia teknologisia innovaatioita, on mahdollista, että arviot muuttuisivat merkittävästikin vähäpäästöisemmiksi.

Päästövähennysten saavuttaminen vaatisi esimerkiksi fossiilittoman teräksen ja vähäpäästöisen betonin hyödyntämistä, biopolttoaineiden käyttöä työkoneissa, samoin maa- ja kiviaineksen hankinnan ja kierrättämisen tarkkaa suunnittelua.

Alustava hinta-arvio selvityksen mukaan Tunnin juna -hankkeelle (Espoo–Salo-oikorata, Salo–Turku kaksoisraide) on 3,4 miljardia euroa.

Hyvin alustava hinta-arvio Lentoradalle puolestaan on 2,7 miljardia euroa. Hyvin alustava hinta-arvio Lentorata–Tampere välille on joko 1,3 miljardia, jos vain nopeutetaan nykyistä päärataa, tai 2,8 miljardia, jos tehdään kokonaan uusi raidelinjaus.

Hyvin alustava hinta-arvio Itärata-hankkeelle on 1,8 miljardia.

Laskelmissa hankkeet aiheuttaisivat huomattavat menot julkiselle taloudelle: Itäraja aiheuttaisi keskimäärin 33 miljoonan euron vuosittaisen menon 65 vuoden ajan, Suomi-rata samassa ajassa noin 50 miljoonan euron menon ja Turun tunnin juna suunnilleen saman verran.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat