Lähes puolet nuorista sote-ammattilaisista on psyykkisesti rasittuneita

Nuorilla työntekijöillä oli eniten psyykkistä rasitusta ja he palautuivat työstä heikoiten.

Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan noin joka kolmas sote-alan työntekijä kokee työkykynsä alentuneen.

25.1. 12:22

Joka kolmas sosiaali- ja terveysalan (sote) työn­tekijä kokee työ­kykynsä alentuneen. Yli 40 prosenttia alle kolme­kymppisistä sote-alan ammattilaisista on psyykkisesti rasittuneita. He myös palautuvat työstä heikoiten.

Silti sote-työntekijöiden kokemukset työ­stressistä ja epä­varmuudesta ovat hieman vähentyneet. Muutos­myönteisyys on lisääntynyt.

Myönteistä kehitystä on tapahtunut myös sote-alan työ­yhteisöjen toimivuudessa ja valmentavassa johtamisessa.

Aiempaa useampi (68 prosenttia) suosittelisi työn­antajaansa ystävälleen.

Tässä tiivistetty lista tuloksista, jotka selviävät Työterveys­laitoksen keskiviikkona julkaisemasta tuoreesta tutkimuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin sote-alan työn­tekijöiden työ­hyvinvointia. Vuosittainen kysely toteutettiin viime vuoden marraskuussa, ja siihen vastasi lähes 10 000 työn­tekijää.

Tutkimuksen mukaan työkyky on alentunut kaikissa ikä­ryhmissä kolmas­osalla tai reilulla kolmas­osalla työn­tekijöistä.

”Tämä on iso osa, koska näillä henkilöillä on suurentunut riski ennen­aikaisesta työkyvyttö­myydestä”, sanoi tutkimus­professori Jaana Laitinen Työterveys­laitoksen tiedotus­tilaisuudessa keskiviikkona.

Hänen mukaansa tämä vaikuttaa koko työ­yhteisöön. Jos kolmanneksesta suuri osa jää pois töistä, työ jää muiden tehtäväksi, ja heidän kuormituksensa kasvaa, sillä sijaisia on vaikea saada. Siksi on tärkeää miettiä, millä keinoilla osa­työkykyisiä tuetaan työssä.

”On tärkeää on ehkäistä näitä poissa­oloja, koska se on yksi keino vahvistaa työ­voiman riittävyyttä”, Laitinen sanoo.

Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä työ­kyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä sote-alan työn­tekijöiden keskuudessa.

Tuoreen kyselyn mukaan psyykkinen rasittuneisuus on hieman laskenut edellis­vuodesta kaikissa ikäryhmissä, mutta Laitinen on erityisen huolissaan nuorimmista työn­tekijöistä. Psyykkisesti rasittuneita on alle 30-vuotiaista yli 40 prosenttia ja alle 40-vuotiaista noin 35 prosenttia.

"Keskivaikeaa tai vaikeaa ahdistusta tai masennus­oireita kärsivien nuorten osuus on selkeästi isompi kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Heillä on suuri vaara ennen­aikaisesta työkyvyttö­myydestä. Huoli herää siitä, miten he pitkän työ­uran jaksavat”, Laitinen sanoo.

Laitisen mukaan mielen­terveyden häiriöiden kanssa työssä olevat tarvitsevat tukea esi­henkilöiltä, kokeneilta kollegoilta ja työ­yhteisöiltä.

Hänen mukaansa myönteinen havainto on se, että erityisesti nuoret näyttävät hyötyvän valmentavasta johtamisesta. Siksi myönteinen kehitys valmentavassa johtamisessa on hyvä asia tästäkin näkö­kulmasta.

"Hyvä työ­yhteisön tuki edistää työ­hyvinvointia ja laimentaa työn kuormitus­tekijöiden haitallista vaikutusta, mutta se ei poista sitä kokonaan. Eli kuormituksen vähentäminen on keskeinen haaste”, Laitinen sanoo.

Tuoreen tutkimuksen mukaan myös palautuminen on nuorten kohdalla vähäisintä. Nuorista vain 30 prosenttia kokee palautuvansa hyvin työ­päivästä, kun muissa ikä­ryhmissä niin kokee 40–50 prosenttia.

Vaikka palautumisessa on tapahtunut pientä myönteistä kehitystä, Laitisen mukaan työstä hyvin palautuvien osuus on liian pieni. Hänen mukaansa palautumiseen pitää työ­paikoilla panostaa enemmän esimerkiksi kuormitusta vähentämällä, työvoima­varoja lisäämällä ja työtä tauottamalla.

”Alentunut työ­kyky ja psyykkinen rasittuneisuus ovat liian yleisiä. Yksilöiden tukemisen lisäksi pitää kehittää myös työ­yhteisöjen työtä asian ratkaisemiseksi. Tehokas työ­kyvyttömyyden ehkäisy on keino parantaa työ­voiman riittävyyttä. Siihen on tärkeä panostaa”, Laitinen summaa.

Hän muistuttaa myös tutkimuksen myönteisistä tuloksista ja pitää niitä kannustavina.

"Määrätietoinen ja tietoon perustuva kehittäminen tuottaa työ­hyvin­vointia, mikä on keino parantaa sote-alan pito- ja vetovoimaa. Erityisen tärkeää työ­hyvin­voinnin edistäminen ja kehittäminen on, kun edetään kriisi- ja muutos­tilanteista toiseen.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat