Paljastiko Helsingin Sanomat turvallisuussalaisuuksia jutussaan Viestikoekeskuksesta ja muusta sotilastiedustelusta joulukuussa 2017?
Tähän kysymykseen tulee Helsingin käräjäoikeuden ratkaisu runsaat viisi vuotta jutun julkaisun jälkeen perjantaina. Oikeus on ilmoittanut antavansa tuomion kello 13.
Tulevassa tuomiossa linjataan muun ohella sitä, mitä viestimet voivat kertoa Suomen sotilastiedustelusta. Suomen oloissa poikkeuksellista on sekin, että toimittajille vaaditaan vankeustuomioita, joskin ehdollisia.
Syyttäjien mielestä juttu perustui salaiseen materiaaliin
Syyttäjien mukaan Helsingin Sanomien 16. joulukuuta 2017 julkaistu juttu sisälsi turvallisuussalaisuuksia Puolustusvoimien toiminnasta. Lisäksi HS:lla oli syyttäjien näkemyksen mukaan tarkoitus jatkaa turvallisuussalaisuuksien paljastamista.
Syyttäjät vaativat kahdelle toimittajalle Laura Halmiselle ja Tuomo Pietiläiselle sekä talouden ja politiikan toimituksen silloiselle esihenkilölle Kalle Silfverbergille vähintään puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä.
Kukaan syytetyistä ei ole tehnyt varsinaista päätöstä jutun julkaisemisesta. Esitutkinnassa ei selvinnyt, kuka päätti jutun julkaisemisesta.
Syytteessä oleva kolmikko ei syyttäjien mielestä voi välttää vastuutaan sillä, että jutun julkaisemisesta päätettiin toimituksen johdossa. Kolmikko on joka tapauksessa toimittanut jutun ylemmälle taholle hyväksyttäväksi.
Syyttäjien arvion mukaan artikkelin tiedot perustuvat Puolustusvoimien salaiseen materiaaliin. Kaikilta osin tietolähdettä ei kuitenkaan ole löytynyt eli Puolustusvoimat ei ole kyennyt identifioimaan asiakirjoja.
”Silloinkin artikkelissa kerrottiin, että tiedot perustuivat salaisiin asiakirjoihin. Merkitystä ei ole, onko kyse suullisesta tiedosta vai asiakirjatiedosta. Vain sillä on merkitystä, että tieto on salaista”, erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen totesi syyttäjien loppulausunnossa.
Lue lisää: Syyttäjät: Viestikoekeskuksesta uutisoinnille ei ollut muuta motiivia kuin kohujulkisuus
Puolustuksen mielestä oikeudessa olivat syytteessä väärät henkilöt
Syytettyjen loppulausuntojen mukaan syyttäjät eivät pystyneet näyttämään, että HS olisi julkaissut Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salaiseksi säädettyjä tietoja.
Syyttäjät eivät myöskään osoittaneet, mistä salaisiksi määrätyistä asiakirjoista HS:n julkaisemat tiedot ovat olleet peräisin tai onko tietoja ylipäätään saatu salaisista asiakirjoista. Näyttämättä jäi sekin, mitä asiakirjoja toimittajilla on mahdollisesti ollut hallussaan.
HS:n julkaisemat tiedot ovat puolustuksen mukaan sen verran vanhoja, ettei niiden perusteella voinut tehdä johtopäätöksiä Puolustusvoimien toiminnasta vuonna 2017. Lisäksi tiedot ovat olleet ennestään yleisesti tiedossa tai muuten julkisesti saatavilla.
Puolustuksen mukaan oikeudenkäynnissä syytetyiksi joutuivat väärät henkilöt, koska he eivät päättäneet jutun julkaisusta.
Turvallisuussalaisuuden paljastamisrikos koskee puolustuksen mukaan tietojen julkistamista. Artikkelin suunnittelu, valmistelu tai kirjoittaminen ei ole Kotirannan mielestä laissa tarkoitettua julkistamista.
”Tässä jutussa on ilmiselvästi väärät vastaajat. Näiden henkilöiden ei olisi koskaan pitänyt joutua vastaajiksi”, kahta syytettyä edustava asianajaja Kai Kotiranta sanoi loppulausunnossa.
Lue lisää: HS:n toimittajat tyrmäsivät syyttäjien näytön Viestikoekeskus-käräjillä: ”Poikkeuksellisen kevyttä”
Mitä tuomion antamisen jälkeen tapahtuu?
Oikeusprosessi voi jatkua vielä ylemmissä oikeusasteissa. Käräjäoikeuden tuomiosta on mahdollista valittaa hovioikeuteen.
Muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun voidaan hakea hovioikeuden sijasta myös suoraan korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan ennakkopäätösvalitukselle.
Edellytyksenä ennakkopäätösvalitukselle on, että muutoksenhakijan vastapuoli suostuu siihen. Jos korkein oikeus ei myönnä valituslupaa, käräjätuomio jää voimaan.
