Lääkäriliitto kääntää pitkä­aikaisen kantansa: Nyt lääkärien koulutukseen lisää paikkoja

Koulutuspaikkoja voitaisiin lisätä muutamilla prosenttiyksiköillä.

Lääkäreistä on tällä hetkellä pulaa sekä perusterveydenhuollossa että erikois­sairaanhoidossa.

25.1. 18:01 | Päivitetty 25.1. 18:24

Lääkärikoulutuksen paikkoja voidaan maltillisesti lisätä, linjaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita Lääkäripäivillä.

Vaikka lause kuulostaakin hyvin varovaiselta, se on merkittävä käänne. Lääkärien edunvalvontajärjestö ei ole 2000-luvulla kertaakaan kannattanut paikkojen lisäämistä.

Nyt lääkärikoulutuksen aloittaa 750 opiskelijaa vuosittain. Ulkomailla lääkäriksi opiskelee noin 1 200 suomalaista opiskelijaa.

”Emme vastusta maltillista koulutusten lisäämistä, jos sosiaali- ja terveysministeriön asiaa pohtiva työryhmä lisäystä esittää. Numeroihin emme halua ottaa kantaa. Maltillinen tarkoittaisi muutamien prosenttien nousua”, Koivuviita sanoo.

Koivuviita pitää koulutuspaikkojen lisäämisen edellytyksenä sitä, että lääketieteen koulutukseen varataan sen tarvitsema rahoitus.

Jos koulutusmääriä nyt nostettaisiin maltillisesti, pitäisi sen vaikutusta hänen mukaansa tarkastella taas 3–5 vuoden päästä.

STM:ssä työtään tekee sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden työryhmä, jonka toimiaika loppuu maaliskuun lopussa.

Lääkäreistä on tällä hetkellä pulaa sekä perusterveydenhuollossa että erikois­sairaanhoidossa. Lisäksi yksityisissä terveyspalveluyrityksissä on auki satoja lääkärinpaikkoja.

Koivuviidan mukaan aiemmin esitetty ajatus siitä, että perusterveydenhuoltoon tarvitaan tuhat uutta lääkärinvirkaa, on yhä voimissaan. Erikoissairaanhoidon puolella vaje on noin 600 lääkäriä.

”Siellä on erittäin suurta vaihtelua alueiden ja erikoisalojen välillä.”

Lääkäriliiton laskelmien mukaan viime vuonna valmistui 130 lääkäriä enemmän kuin vuonna 2019. Hoitajilla valmistuneiden määrä taas on laskenut samana aikana tuhansilla.

Koivuviita pitää tärkeänä, että juuri nyt ajankohtaista lääkäripulaa ratkotaan entistäkin voimakkaammin työnkuvien tarkastelulla.

”Kunnat ja sairaanhoitopiirit säästivät henkilöstömenoissa. Koska lääketieteellistä tai hoitotyötä tekeviä ei ole voitu laittaa pois, sitten on irtisanottu osastosihteereitä ja hallintohenkilökuntaa. Kaikki heidän työnsä on siirretty sote-taitoisille ihmisille”, hän sanoo.

Koivuviita kantaa myös huolta siitä, että lääketieteen koulutuksen rahoitus yliopistoissa on kiristynyt.

”Tämä näkyy esimerkiksi klinikkaryhmien koossa, joka on noussut jopa yli kymmeneen, vaikka noin kuusi olisi oppimiselle hyvä.”

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) pääekonomistin Juho Ruskoahon mukaan KT:n arvio tarvittavasta lääkärimäärästä on Lääkäriliiton laskelmaa huomattavasti suurempi, noin 3 000 lääkäriä.

”Työn sisältöjä on syytä tarkastella, mutta sillä saavutettavilla vaikutuksilla on tietty raja. Pitkällä tähtäimellä lääkärimäärään voidaan vaikuttaa koulutusmäärillä”, hän sanoo.

Juttua täsmennetty 25. tammikuuta kello 18.20: Jutussa luki alun perin, ettei Lääkäriliitto ole koskaan esittänyt lääkärikoulutuksen paikkojen lisäystä. Se ei ole esittänyt niitä ainakaan 2000-luvulla, eikä sitä edeltävinä vuosikymmeninä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat