Oikeus paljasti vahingossa perheen salatun osoitteen – Vuosien työ turvallisuuden eteen mureni

Turvakiellon alainen osoitetieto päätyi käräjäoikeudesta sille henkilölle, jonka aiheuttaman uhan takia kielto oli määrätty.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus paljasti vahingossa turvakiellon alaisen osoitetiedon väärälle henkilölle. Turvakielto oli haettu juuri tämän henkilön vuoksi.

24.1. 16:06

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus toimitti vahingossa turvakiellon alaisen osoitetiedon henkilölle, jonka aiheuttaman uhan vuoksi kielto oli myönnetty.

Vuosien työ perheen turvallisuuden eteen valui käräjäoikeuden vahingon vuoksi lähes hukkaan, luonnehti turvakiellon hakenut henkilö esitutkinnassa.

Tapaus johtui käräjänotaarin huolimattomuudesta. Käräjänotaarit ovat tuomioistuin­harjoittelua suorittavia juristeja.

Käräjänotaari lähetti vuonna 2020 lausumapyynnön erään oikeusasian asianosaiselle.

Lausumapyynnössä näkyi saman oikeusasian osallisena olleen toisen henkilön turvakiellon alainen osoite.

Turvakiellon hakenut henkilö kertoi esitutkinnassa, että käräjäoikeus toimitti osoitetiedon juuri sille henkilölle, jonka aiheuttama uhka oli syynä turvakieltoon.

Osoitetiedon vuotaminen aiheutti suuren huolen ja pelon, hän luonnehti.

Esitutkinnassa käräjänotaari kertoi, että hän oli kirjannut turvakiellon alaisen osoitteen tuomioistuimen Tuomas-tietojärjestelmään. Tällöin osoite oli tulostunut automaattisesti lausumapyynnön kohtaan, jossa oli lueteltu asiaan osalliset.

Kun käräjänotaari sai tiedon virheestään, hän ilmoitti esihenkilöidensä ohjeistamana poliisille turvakiellon alaisen osoitteen päätymisestä vääriin käsiin. Lisäksi hän yritti selvittää, voiko jo lähetetyn kirjeen kuljettamista keskeyttää, mutta se ei ollut mahdollista.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen suoritti syyteharkinnan käräjänotaarin menettelystä.

Puumalainen luonnehti käräjänotaarin virhettä varsin haitalliseksi ja vahingolliseksi. Erityisen vakavaa oli se, että osoitetieto paljastui nimenomaan sille henkilölle, jonka uhan takia turvakielto oli myönnetty.

Puumalainen huomauttaa, että salaisen osoitetiedon paljastuminen voi tehdä turhaksi pitkäaikaiset ja kattavat turvallisuusjärjestelyt. Lisäksi kansalaisen on voitava luottaa tuomioistuinten kykyyn olla paljastamatta salaisia osoitetietoja.

Tästä huolimatta Puumalainen piti käräjänotaarin huolimattomuutta ja syyllisyyttä vähäisenä.

Käräjänotaari suoritti tapahtuma-aikana tuomioistuinharjoittelua, eikä kukaan ollut perehdyttänyt häntä turvakieltomenettelyihin. Harjoittelu oli alkanut noin kaksi kuukautta ennen virheen tekemistä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan käräjänotaarin olisi kuitenkin pitänyt havaita salassa pidettävä osoitetieto lausumapyynnöstä ennen sen lähettämistä. Hän tiesi tuolloin turvakiellosta.

Puumalainen päätyi arviossaan siihen, ettei käräjänotaarin menettely täytä tuottamuksellisen virkarikoksen tunnusmerkkejä eikä häntä vastaan nosteta siksi syytettä.

Apulaisoikeuskansleri antoi käräjänotaarille kuitenkin huomautuksen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat