Estonia-tutkinnan virolainen puheenjohtaja eroaa

Viron Onnettomuus­tutkinta­keskuksen johtaja Rene Arikas eroaa, sillä hän on tyytymätön Estonia-tutkimuksen rahoitukseen.

Rene Arikas (keskellä) puhui Estonia-tutkinnan väliraporttia käsittelevässä tiedotustilaisuudessa maanantaina.

24.1. 15:10 | Päivitetty 24.1. 15:32

Tallinna

Estonia-hylyn arviointiryhmä julkaisi maanantaina aiempaa vahvempia todisteita alkuperäisen onnettomuus­tutkimus­raportin tueksi, mutta puheenjohtaja Rene Arikas on tyytymätön töiden viivästymiseen Virossa ja eroaa tehtävästä. Eripuraa on ollut rahoituksesta Viron talous- ja kommunikaatio­ministeriön kanssa.

”En pidä mahdollisena jatkaa onnettomuus­tutkimus­keskuksen johtajana enkä Estonian arviointiryhmän puheenjohtaja, koska on ollut lain rikkomuksia ja on estetty niin Estonian-hylyn arviointia kuin muuta onnettomuus­tutkintaa”, Arikas sanoi HS:lle tiedotustilaisuuden jälkeen.

Arikas arvostelee Viron talous- ja kommunikaatio­ministeriötä siitä, ettei ole voinut palkata asiantuntijoita projektiin. Epäselvää on ollut, milloin yli- ja yötyöt korvataan ja milloin ei.

”Siksi Estonia-hylyn arviointiprojekti Virossa on viivästynyt noin puolella vuodella”, Arikas sanoi.

Arikasin mukaan ongelmat rahoituksen käyttöön saamiseksi ministeriöstä alkoivat viime toukokuussa. Samalla inflaatio sekä avomeritutkimuksen kysynnän kasvu maailmalla nostivat hintoja. Saman tutkimuksen minimihinta nousi toukokuun ja marraskuun välillä puolella miljoonalla, 1,3 miljoonasta 1,8 miljoonaan euroon.

Estonia-hylyn tutkimus on viivästynyt hallinnollisten erimielisyyksien vuoksi, Viron talous- ja kommunikaatioministeriön viestintäosasto vastaa sähköpostitse. Ongelma olivat palkankorotuspyynnöt, jotka tulivat kesken vuoden. Kun niihin ei vastattu, Arikas ei vahvistanut virolaisen projektityöryhmän työsopimuksia.

Viro ja Ruotsi jakavat keskenään Estonia-hylyn tutkimuskulut. Suomi osallistuu yhteydenpitäjänä, koska onnettomuus tapahtui Suomen talousvesillä.

Estonia-alus upposi myrskyssä matkalla Tallinnasta Tukholmaan 28. syyskuuta 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä ja 137 pelastettiin. Vuonna 1997 julkaistun onnettomuustutkintaraportin mukaan syynä oli keulavisiirin ja keularampin irtoaminen, minkä vuoksi vesi vyöryi autokannelle ja upotti aluksen nopeasti.

Matkustaja-alus ja sitä ympäröivä meren pohja päätettiin tutkia tarkemmin sen jälkeen, kun ruotsalaisohjaaja Henrik Evertssonin dokumenttielokuva paljasti aukon aluksen oikeassa kyljessä 2020.

Siitä vauhdittui huhumylly aluksen mahdollisesta törmäyksestä sukellusveneeseen tai räjähdyksestä. Dokumenttia varten oli kuvattu toinenkin aukko samassa kyljessä, mutta sitä ei näytetty elokuvassa. Aukkojen aiheuttajan selvittämiseksi perustettiin arviointiryhmä, jonka puheenjohtajaksi tuli Viron onnettomuustutkimuskeskuksen johtaja Rene Arikas.

Tukholman yliopiston professori Martin Jakobson esitteli maanantaina havainnekuvien avulla, kuinka aukot aluksessa noudattavat meren pohjassa olevan kallion muotoa. Epätasaisessa merenpohjassa harjanteella lepäävässä hylyssä havaittiin useita muitakin vaurioita.

”On todennäköistä, että aukot syntyivät aluksen osumista meren pohjaan”, tiivisti varajohtaja Jonas Bäckstrand Ruotsin onnettomuustutkintavirastosta.

Mikään ei viitannut räjähdykseen tai törmäykseen liikkuvaan kohteeseen.

Seuraavaksi tarkoitus on kuvata autokansi sisältäpäin ja nostaa keularamppi ylös. Hengissä selviytyneiden haastattelujen pohjalta laaditaan aikajana, jossa verrataan kertomuksia.

Helmikuun alussa Estonia-hylyn arviontiryhmän puheenjohtajana aloittaa tekniikan tohtori Märt Ots, jonka tehtävä on koota virolainen työryhmä uudelleen.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat