EU:ssa kiellettyjä ja ympäristölle haitallisia torjunta-aineita käytetään edelleen maataloudessa ja ruoantuotannossa ympäri Eurooppaa.
Suomessa käytetään poikkeuslupien turvin etenkin neonikotinoideja, jotka liitetään mehiläiskuolemiin. Aineilla käsiteltyjä siemeniä saa Suomessa käyttää sokerijuurikkaan viljelyssä.
PAN Europe -järjestön tuoreen
Kansalaisjärjestö selvitti kaikkiaan 24:ää tehoainetta koskevaa poikkeuslupaa. Eniten lupia on myönnetty neonikotinoideille, joiden käyttöä rajoitettiin mehiläisiä houkuttelevilla kasveilla EU:ssa jo kymmenen vuotta sitten. Aineet ovat riski mehiläisille ja muille pölyttäjähyönteisille.
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola pitää tilannetta kestämättömänä.
”Ympäristön kemikalisoituminen on yksi planetaarisista ympäristöongelmista. On kestämätöntä, että Suomessa käytetään EU:ssa toiseksi eniten poikkeuslupia sellaisten kasvinsuojeluaineiden käyttöön, jotka on kielletty ihmiselle tai luonnolle haitallisina”, Veistola sanoo.
Luonnonsuojeluliitto on raportin julkaisseen PAN Europen jäsen.
Poikkeuslupakäytäntö kasvinsuojeluaineiden käytössä on PAN Europen mukaan mahdollistanut jatkuvan EU-lainsäädännön kiertämisen sekä tarjonnut takaoven kielletyille myrkyille ja kemikaaliteollisuuden lobbaajille.
Nyt takaovi on mennyt osin kiinni, sillä EU:n tuomioistuin laittaa tuoreessa ennakkopäätöksessään pisteen neonikotinoidien käytölle. Poikkeuslupia ei saa enää myöntää.
EU:n tuomioistuin päätti 19. tammikuuta Belgiaa koskevassa päätöksessään, että poikkeuslupia ei saa enää myöntää siementen käsittelyyn neonikotinoideilla eikä niillä käsiteltyjen siementen kylvämiseen. Myös markkinointi tulee lopettaa.
Ennakkopäätös koskee kemialliselta vaikutustavaltaan neonikotinoidien tehoaineryhmään kuuluvia klotianidiinia ja tiametoksaamia ja niiden käyttöä avomaalla.
”Kyseessä on kokonaan uusi tulkinta Euroopan unionin kasvinsuojeluaineasetuksen poikkeusluvan perusteista, ja se koskee kaikkia jäsenmaita”, sanoo ylitarkastaja Marja Suonpää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista, joka myöntää poikkeusluvat Suomessa.
Suomessa sokerijuurikkaat on kasvatettava ilman neonikotinoideja vuonna 2024. Tänä vuonna käsiteltyjä siemeniä saa vielä käyttää, sillä tulevaa kasvukautta koskeva poikkeuslupa myönnettiin viime vuoden lopulla ennen EU:n tuomioistuimen päätöstä.
”Olemme myöntäneet poikkeusluvan sokerijuurikkaan käsiteltyjen siementen kylvämiseen. Itse käsittely eli peittaus tehdään toisessa EU:n jäsenmaassa suljetussa laitoksessa. Siemen pinnoitetaan käsittelyn yhteydessä, millä varmistetaan, ettei kasvinsuojeluainetta pääse irtoamaan siemenestä”, Suonpää kertoo.
Suonpään mukaan korvaavia aineita sokerijuurikkaan itämis- ja aikaisen taimivaiheen tuholaisia vastaan ei juuri ole.
”Tuholaisriski on suurimmillaan, ennen kuin kasvi tulee maan pintaan, tai taimivaiheessa. Sokerijuurikas ei myöskään ole pölyttäjiä houkutteleva kasvi”, hän perustelee luvan myöntämistä.
Neonikotinoidit ovat nikotiinista johdettuja hermomyrkkyjä, jotka on todettu erityisen vaarallisiksi mehiläisille. Siksi niitä sisältävien torjunta-aineiden käyttö mehiläisiä houkuttelevilla kasveilla kiellettiin EU:ssa vuonna 2013.
Kiellettyjen listalla on kolme vaarallisinta neonikotinoidia: imidaklopridi, klotianidiini ja tiametoksaami.
Suomessa aineita käytetään edelleen peltoviljelyssä. Tukes on myöntänyt vuosi toisensa jälkeen poikkeusluvan neonikotinoideilla käsiteltyjen sokerijuurikkaan siementen kylvöön.
Neonikotinoidit on tarkoitettu hyönteisten torjuntaan, minkä vuoksi mehiläiset ja muut pölyttäjähyönteiset ovat niille herkkiä.
Mehiläiset, kimalaiset ja kukkakärpäset ovat korvaamattomia ruoantuotannolle, sillä yli 75 prosenttia maailman viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Kolme neljäsosaa ruokakasveista on osittain riippuvaisia hyönteisten kuljettamasta siitepölystä.
Pölyttäjillä menee kuitenkin kehnosti. Eri puolilla maailmaa on havaittu pölyttäjähyönteisten määrän vähentyneen.
Kartanokimalainen on Suomessa yleinen luonnonvarainen pölyttäjä.
Suomessakin mesipistiäiset ovat uhanalaistuneet.
Viitteitä vähenemisestä on myös kimalaisilla, jotka ovat tärkeimpiä luonnonvaraisia pölyttäjiä Suomessa. Pölyttäjäkatoa ei kuitenkaan ole todettu.
Pölyttäjien tilaa on seurattu Suomen ympäristökeskuksen Pölyhyöty-hankkeessa, jonka loppuraportti julkaistiin viime syksynä. Tutkimuksessa ei havaittu merkittävää muutosta pölyttäjien esiintyvyydessä.
Hyönteispölytyksen taloudellinen arvo maataloudelle on merkittävä. Tulokset osoittivat, että pölyttäjät tuottavat vuosittain Suomen maataloudelle noin 50 miljoonaa euroa taloudellista lisäarvoa.
Suomessa luonnonpölyttäjät vastaavat yli puolesta viljelykasvien pölytyksestä. Myös tarhamehiläisen merkitys on suuri, sillä mehiläispesiä voidaan sijoittaa esimerkiksi rypsipellon laitaan tai kaupalliseen omenapuutarhaan.
Lue lisää: Pölyttäjäkatoa pidetään isona vaarana maailman ruoantuotannolle, ja nyt se uhkaa myös Suomea