Suomalaisten suosimat kansallispuistot löytyvät joko harvaan asutusta Lapista tai tiuhaan asutulta pääkaupunkiseudulta.
Kolme suosituinta kansallispuistoa ovat Pallas-Yllästunturin, Urho Kekkosen sekä Nuuksion kansallispuistot.
Näistä Pallas-Yllästunturi sijaitsee Länsi-Lapissa Kolarin, Kittilän, Muonion ja Enontekiön välisellä tunturialueella. Se on Suomen kansallispuistosta kolmanneksi laajin.
Pallas-Yllästunturin vetonauloja ovat tietysti Pallastunturi, Yllästunturi ja Ounastunturi, mutta erityisesti Varkaankurun lehtometsä, vapaana virtaava Ounasjoki ja yli 800 metriin nouseva Taivaskero. Vuonna 1952 Taivaskerolla sytytettiin olympiatuli.
Urho Kekkosen kansallispuisto on Suomen toisiksi suurin kansallispuisto, joka levittäytyy Itä-ja Pohjois-Lappiin Inarin, Sodankylän ja Savukosken alueille. Siellä sijaitsevat niin joulupukin koti Korvatunturi kuin useat näyttävät kurut, kuten Lumikuru, Paratiisikuru ja Rumakuru. Näin talvella latuverkko on laaja ja hiihtämään pääsee esimerkiksi Kiilopään maisemissa.
Urho Kekkosen kansallispuistoon voi tutustua talvella hiihtämällä.
Nuuksion kansallispuiston vieressä pääsee myös laskettelemaan.
Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen alueella sijaitse Nuuksio on vasta 19 laajin kansallispuisto, mutta niin suosittu, että ajoittain pysäköintialueet ruuhkautuvat. Nuuksion on kallioista järviylänköä, jonka suosituimpia reittejä ovat Haukkalammen ympäristö.
Kolmen kärjen jälkeen suosituimpia kansallispuistoja ovat Kolin, Pyhä-Luoston, Oulangan, Repoveden ja Sipoonkorven kansallispuistot.
Suomen suurin ja samalla pohjoisin kansallispuisto Lemmenjoki oli kävijämäärillä mitattuna vasta 33. suosituin kansallispuisto.
Uusin puistoista eli Salla oli sijalla 18.
Kaikkein vähiten kävijöitä viime vuonna vieraili Perämeren, Hiidenportin ja Koloveden kansallispuistoissa.
Kaikkiaan Suomen 41 kansallispuistoissa vierailtiin viime vuonna 3,55 miljoonaa kertaa. Se on vähemmän kuin pandemiavuosina, kun kävijämäärät ylittivät 4 miljoonaa kävijää.
Esimerkiksi Päijänteen, Tammisaaren saariston ja Torronsuon kansallispuistot kasvattivat kävijämääriään edellisvuoteen verrattuna.
Lue lisää: Pääkaupunkiseudun kansallispuistojen kävijämäärät pienenivät korona-ajan huipusta
Kokonaisuutena viime vuoden kävijämäärät laskivat edellisvuodesta 12 prosenttia. Kävijämäärät ovat silti noin kymmenisen prosenttia suurempia kuin ne olivat ennen pandemiaa.
Metsähallitus uskoo, että viime vuonna myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan vähensi käyntejä.
”Taloudellinen epävarmuus ja polttoaineiden kohonneet hinnat vaikuttivat kuluttajien käyttäytymiseen. Erityisesti kansallispuistoihin, jotka sijaitsevat etäällä kasvukeskuksista tai kaukana saaristossa, tehtiin aiempaa vähemmän vierailuja”, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta sanoo tiedotteessa.
Nyt käyntimäärien tasoituttua kävijät olivat kuitenkin vierailuihinsa tyytyväisempiä. Asiakastyytyväisyys nousi uuteen ennätykseensä.
Asteikolla 1–5 asiakkaiden tyytyväisyys oli viime vuonna 4,43, mikä on kautta aikain paras lukema.