Kenialainen Jamila aloitti syyskuussa sairaanhoitajaopinnot Laurea-ammattikorkeakoulussa.
Jamila ei ole kuitenkaan kertaakaan astunut kampuksen ovista sisään. Hän ei ole edes käynyt Suomessa, koska ei ole saanut oleskelulupaa.
Opintoja hän teki syyslukukauden ajan etänä Keniasta käsin.
Se oli vaikeaa, sillä verkko ei toimi kovin vakaasti alueella, jolla hän asuu.
”Opiskelu ei ole kovin tehokasta. Tunteja on vaikea seurata, kun nettiyhteyden katketessa lentää Zoom-kokouksesta ulos”, Jamila sanoo.
Lisäksi tentit tehdään verkossa tietyn aikarajan sisällä. Jos internetyhteys katkeaa kesken kokeen, saattaa aika loppua yhtäkkiä kesken.
Eikä opiskelu tunnu kovin yhteisölliseltäkään. Etänä ollessa on hankalaa saada kontaktia muihin opiskelijoihin, eikä opettajiltakaan saa kovin henkilökohtaista apua.
”Tämä aika on ollut todella turhauttavaa ja lannistavaa”, Jamila sanoo.
Sairaanhoitajan opintoihin kuuluvia harjoitteluita Jamila ei luonnollisestikaan voi tehdä etänä.
Vaikeuksien takia hän ei ole joulukuun jälkeen pystynyt edistämään opintojaan.
Jamila asuu Uasin Gishun maakunnassa. Maakunta on ollut viime kuukausina esillä rahakiistoista, joita sillä on suomalaisten oppilaitosten kanssa.
Esimerkiksi Yle uutisoi joulukuussa, että 125 kenialaisopiskelijan lukukausimaksuja syksyn ajalta ei ole maksettu Tampereen ammattikorkeakoululle ja Tampereen aikuiskoulutuskeskukselle. Opiskelijat ovat Tampereella koulutusvientiprojektin kautta, ja rahojen oli tarkoitus tulla Uasin Gishun maakunnalta.
Tammikuussa maakunnan varakuvernööri vieritti vastuun maksamattomista lukukausimaksuista nuorten vanhemmille.
Samassa jutussa Yle kertoi, että 50 kenialaisnuoren oli tarkoitus aloittaa opinnot Lappeenrannassa ja Imartalla tämän vuoden alussa, sillä myös Saimaan ammattiopiston Edusampo solmi viime vuonna koulutusvientisopimuksen Uasin Gishun maakunnan kanssa. Heidän koulutus- ja opiskeluoikeutensa kuitenkin peruttiin, koska Uasin Gishu ei ole maksanut sovittuja koulutusmaksuja.
Jamila kertoo, että Uasin Gishun maakunta on maksanut myös hänen lukukausimaksunsa ennen oleskelulupahakemuksen toimittamista. Hän kuitenkin epäilee, että maksuissa on ollut ongelmia, jotka nyt haittaavat oleskeluluvan saamista. Jamila ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, koska hän pelkää joutuvansa ongelmiin maakunnan hallinnon kanssa.
Myös Laurea-ammattikorkeakoululla on koulutusvientihanke Uasin Gishun maakunnan kanssa. Hanke toteutetaan Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian yhdessä omistaman koulutusvienti yhtiön kautta.
Ongelmia ensimmäisten lukukausimaksujen kanssa ei kuitenkaan ole ollut, sanoo Laurean rehtori ja toimitusjohtaja Jouni Koski. Hän kertoo, että tänä lukuvuonna oppilaitoksessa aloittaneiden kenialaisopiskelijoiden lukukausimaksut on maksettu viime syksynä. Hän toivoo, että hanke voisi edetä myös jatkossa sovitusti.
Osa opiskelijoista on opiskellut viime syksystä lähtien korkeakoulun kampuksilla Suomessa.
”On myös opiskelijaryhmiä, jotka on valittu korkeakouluun opiskelijoiksi, mutta jotka eivät ole päässeet Suomeen. He ovat olleet etäopetuksessa”, Koski sanoo.
STT uutisoi tammikuun alussa, että lähes puolet ulkomailta Suomeen hyväksytyistä ammattikorkeakouluopiskelijoista ei ollut joulukuun alkuun mennessä päässyt maahan, vaikka opinnot alkoivat jo syksyllä. Luvut selviävät ammattikorkeakouluille tehdystä kyselystä.
Ammattikorkeakoulujen näkemyksen mukaan syynä on Suomen lähetystöjen tunnistautumispalvelujen ruuhkautuminen. Oleskelulupahakemus edellyttää tunnistautumista Suomen lähetystössä lähtömaassa tai lähimmässä maassa, jossa lähetystö sijaitsee.
Lue lisää: Tuhansien opiskelijoiden maahantulo tyssäsi Suomen lähetystöjen ruuhkiin
Kosken mukaan Laureassa on kymmeniä opiskelijoita, jotka eivät ole päässeet Suomeen. Myös hän arvioi, että lähetystöjen ruuhkautuminen on yhtenä syynä. Taustalla voi olla myös oleskelulupahakemusten käsittelyn ruuhkautuminen.
”Sitten yksi elementti on se, ovatko opiskelijat tai opiskelijoiksi valitut osanneet hoitaa prosessin mallikkaasti omalta osaltaan, mutta sitä me emme osaa korkeakoulussa arvioida”, Koski sanoo.
Koskea tilanne hieman huolettaa, sillä Suomeen tarvittaisiin lisää osaajia takaamaan työvoiman saatavuus.
”Valtio on linjannut, että korkeakoulujen pitäisi kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä ja heistä 75 prosenttia pitäisi työllistyä Suomeen. Onko tämä yhteiskunnan etu, että Suomeen pääseminen on niin vaikeaa?”
Jamila kertoo, että hän haluaa auttaa ihmisiä. Siksi hän haaveilee sairaanhoitajan ammatista.
"Teillä on maailman paras koulutusjärjestelmä, ja sen takia halusin opiskella Suomessa”, hän sanoo.
Jamila ei ole menettänyt vielä toivoaan Suomeen pääsemisen suhteen.
”En tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta toivon, että asiat selviävät. Jos en saa viisumia nyt, ehkä voin hakea sitä myöhemmin uudestaan”, hän sanoo.
”Minä todella haluan tulla Suomeen.”
Vaikka Suomeen pääsy ja opintojen jatkaminen näyttävätkin nyt epävarmalta, Jamilalla on yksi vankka haave tulevaisuudelleen.
”Kun valmistun, haluan työskennellä Suomessa ja tuoda myös perheeni Suomeen. Se on suurin haaveeni.”
Oikaisu 7.2.2023 kello 8.56: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti Tampereen ammattikoulutuskeskuksesta. Kyseessä on Tampereen aikuiskoulutuskeskus.
