Helsingin Sanomien vt. vastaava päätoimittaja Antero Mukka luonnehtii Helsingin käräjäoikeuden perjantaista Viestikoekeskus-tuomiota osittaiseksi helpotukseksi mutta silti pettymykseksi.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi HS:n toimittajaa turvallisuusalaisuuden paljastamisesta. Tuomo Pietiläinen sai sakkoja, ja Laura Halminen jätettiin tuomitsematta rangaistukseen. Kolmas syytetty Kalle Silfverberg vapautettiin syytteistä.
”Lähtökohtaisesi jokainen toimittajalle annettu tuomio arkisen työn tekemisestä on virheellinen. Tässä mielessä olen edelleenkin pettynyt tuomioon”, Mukka sanoo HS:lle.
Syyttäjät vaativat kaikille kolmelle syytteessä olleelle HS:n toimittajalle vähintään puolentoista vuoden ehdollisia vankeustuomioita.
Mukka muistuttaa, että tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
”Katsomme edelleen, että joulukuussa 2017 julkaistu artikkeli ei paljastanut turvallisuussalaisuuksia. Myös oikeus toteaa päätöksessään, ettei maanpuolustuksen edulle tai valtion turvallisuudelle ole aiheutunut konkreettista vahinkoa. Mitään selvitystä tällaisesta ei ole prosessin aikana esitetty.”
Lue lisää: HS:n toimittajalle sakkoja Viestikoekeskus-uutisesta – Artikkeli määrättiin poistettavaksi
Mukka huomauttaa, että viisi vuotta jatkunut prosessi on ollut hyvin raskas kaikille asianosaisille.
”Pelkkä prosessi itsessään on kaventanut sananvapautta Suomessa, ja maltillisuudesta huolimatta tuomio ei pelasta tilannetta. Jo uhka vankeustuomiosta ja oikeusprosessiin liittyvä pitkäaikainen julkinen paine nostaa toimittajien ja toimitusten kynnystä tarttua yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin. Tämä heikentää kansalaisten mahdollisuuksia muodostaa oma käsityksensä siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu”, Mukka sanoo.
Mukka huomauttaa, että käräjäoikeus vapautti toimittajat syytteistä niissä kohdissa, joissa kyse oli julkaisemattomien artikkeleiden valmistelusta. Hän piti sitä odotettuna ja arvokkaana ratkaisuna, koska ”päinvastainen kanta olisi käytännössä tarkoittanut ennakkosensuuria”.
Myös Helsingin Sanomien entistä vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä kuulusteltiin uudelleen syylliseksi epäiltynä marraskuun lopulla. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kuitenkin ilmoitti joulukuussa, ettei aio nostaa syytettä Niemeä vastaan.
Olisiko silloisen päätoimittajan pitänyt kantaa julkaisu- ja oikeusprosessissa suurempi vastuu?
”Toimituksen johto on ollut tässä asiassa julkaisuvastuussa, ja se on tuotu moneen kertaan esiin. Syyttäjän kanta on ollut se, että julkaisupäätöksellä tai toimituksen johdon roolilla ei ole ollut merkitystä”, Mukka sanoo.
Mukka sanoo Niemen toimineen koko viisi vuotta kestäneen prosessin ajan hyvin vastuullisesti.
”Myöskään tämä ei ole sellaista kilpahuutoa, jossa esimerkiksi Kaius Niemen asema olisi millään tavalla vaikuttanut syytteeseen joutuneiden ja tuomittujen kohteluun oikeudessa.”
Syyttäjät eivät ole vielä kommentoineet tuomiota. Heidän puoleltaan asiasta lausuu julkisuudessa apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappe, mutta hän ei aikonut kommentoida tuomiota perjantaina.
Oikeusprosessi sai alkunsa Puolustusvoimien tutkintapyynnöstä. Pääesikunta on ilmoittanut perehtyvänsä huolellisesti tuomioon ennen kuin tekee siitä johtopäätöksiä.
Tuomo Pietiläisen asianajaja Timo Ylikantola sanoo, että hänen päämiehensä oudoksuu käräjäoikeuden syyksilukemista ja pitää tuomiota sananvapauden kannalta huolestuttavana.
”Tuomio on toimittajien ja sananvapauden kannalta ongelmallinen. Se asettaa pelotevaikutuksen ja vaikuttaa siihen, miten tutkivaa journalismia voi tehdä Puolustusvoimista ja muista turvallisuusalan toimijoista. Se rajoittaa joiltakin osin sananvapautta ja toimittajien työskentelymahdollisuuksia”, Ylikantola sanoo.
Ylikantola pitää selvänä, että Pietiläinen ilmoittaa ensi viikon aikana käräjäoikeudelle olevansa tyytymätön tuomioon. Se on edellytys tuomiosta valittamiselle. Ylikantolan mukaan he analysoivat vielä tuomion tarkasti ennen kuin päättävät lopullisesti mahdollisesta valituksen jättämisestä.
Halmisen ja Silfverbergin asianajaja Kai Kotiranta sanoo, että käräjäoikeus on tehnyt perusteellista työtä. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että tuomiosta valitetaan vielä hovioikeuteen.
”Olen Halmisen syyksi lukemisesta kuitenkin eri mieltä. Silfverbergin osalta hylkäävä tuomio on selvä ja käräjäoikeuden ratkaisu on erityisen ansiokas yritys- ja avunantosyytteiden hylkäämistä koskevien perusteluiden osalta.”
Kotirannan mielestä Halmisen osalta tuomio on ongelmallinen erityisesti tahallisuusarvioinnin osalta.
”Vaikuttaa siltä, että teon tahallisuus on nyt perusteltu sellaisen seikan perusteella, mitä ei tuomioistuimessa näytetty. Tältä osin tuomio on mielestäni kritiikille altis.”
Kotiranta pitää käräjäoikeuden määräystä poistaa HS:n joulukuussa 2017 julkaisema Viestikoekeskus-juttu verkkosivuilta ongelmallisena sanan- ja lehdistönvapauden näkökulmasta.
”Puheena oleva juttu on myös printtilehdessä ja ladattuna varmuudella lukemattomissa kohteissa. Määräys muuttaa tosiasiallisesti historiaa eikä se ole hyväksyttävää. Kaikkia syyttäjän turvallisuussalaisuuksiksi väittämiä tietoja ei ole sellaisiksi hyväksytty. Jutun hävitettäväksi määräämiselle ei ole tarvetta eikä sillä saavuteta mitään enää mitään suojaa.”
Myös Mukka sanoo pitävänsä ratkaisua erikoisena.
”Tuomio on juuri tullut ja meidän täytyy tältäkin osin perehtyä siihen, miten suhtaudumme tähän [määräykseen]”, hän sanoo.
”Lähtökohtaisesi kantamme on, että kertaalleen verkossa julkaistua sisältöä ei lähdetä jälkikäteen poistamaan kuin poikkeuksellisen painavista syistä.”