Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen ei pidä Viestikoekeskus-juttua koskevassa tapauksessa erityisen yllättävänä sitä, että käräjäoikeus langetti syyksilukevan tuomion kahdelle toimittajalle.
Toimittajat saivat tuomion turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.
Hyttisen mukaan Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen tulkintakäytäntöä ohjaava Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on perinteisesti jättänyt pelivaraa kansallisvaltioille niissä tilanteissa, joissa sananvapautta rajoitetaan kansallisen turvallisuuden nimissä.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkinnalla on merkittävä vaikutus siihen, miten sananvapautta tulkitaan Suomessa.
”Ymmärrän sen, että tässä voidaan sananvapautta rajoittaa rikoslailla. Se on tavallaan mahdollista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön nojalla”, Hyttinen sanoo ja jatkaa:
”Vastapuolena on toisaalta se, että samainen tulkintakäytäntöä ohjaava Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on suhtautunut hyvin kriittisesti siihen, että sananvapauden käyttämisestä seuraisi vankeusrangaistus, jos sen katsotaan täyttävän rikoslain tunnusmerkistön.”
Suomen rikoslaissa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta langetettava minimirangaistus on neljä kuukautta vankeutta. Käräjäoikeuden ratkaisussa toinen tuomituista toimittajista jätettiin tuomitsematta rangaistukseen ja toisen suhteen poikkeuksellisesti poikettiin rangaistusasteikosta ja tuomittiin vankeuden sijasta sakkorangaistus.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja eurooppalaisessa sananvapausoikeuskäytännössä on suhtauduttu tyypillisesti erityisen kriittisesti siihen, että toimittajille tuomittaisiin heidän tekemänsä työn perusteella vankeutta. Hyttisen mukaan on katsottu, että vankeus olisi suhteetonta siihen nähden, että sananvapaus on tärkeää demokraattisessa yhteiskunnassa.
Tatu Hyttinen
”Tässä käräjäoikeus on ehkä pyrkinyt sitten ratkaisemaan tämän dilemman. On katsottu, että rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, mutta ei kuitenkaan ole tuomittu vankeutta, vaikka lähtökohtaisesti lain mukaan sitä pitäisi tuomita vähintään neljä kuukautta”, Hyttinen sanoo ja jatkaa:
”Rikoslaista löytyy tietyt poikkeukset, että rangaistusasteikosta voidaan poiketa. Mutta se edellyttää erityisen painavia syitä, eikä sitä helposti tehdä”
Hyttinen uskoo itsestäänselvästi tapauksen rangaistusseuraamuksessa vaikuttavan osaltaan se, että tuomituissa kyse on journalisteista. Hyttisen tulkinnan mukaan tässä keskiössä on sananvapausaspekti.
”Suhtautuminen voisi olla erilaista jos kirjoittaja olisi muu kuin toimittaja, versus, että tässä on mediatalo ja sen journalistit tehneet työtään. Toimittajille sallitaan enemmän, koska he tekevät yhteiskunnallisesti merkittävää työtä.”
Tuomiossa perusteltiin toisaalta myös, että rikosprosessin kesto on ollut pitkä ja julkisuus runsasta. Oikeusprosessiin johtanut juttu julkaistiin viisi vuotta sitten.
Hyttinen muistuttaa, että koska tuomio on harvinainen eikä vastaavaa ole aiemmin Suomessa annettu, ei ole myöskään vakiintunutta oikeuskäytäntöä.
Hyttinen korostaa, että perjantaina annettu käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Hän näkee, että mahdollisesti sekä tuomituilla että syyttäjällä olisi intressi valittaa tuomiosta hovioikeuteen.
Hyttisen näkemyksen mukaan perjantaina annetusta tuomiosta ei pidä tehdä tulkintaa, että jatkossa julkisuudessa ei voisi enää keskustella esimerkiksi tiedustelutoimintaan liittyvistä asioista ja mahdollisista epäkohdista.
”Väärinkäytöksiä saa edelleen paljastaa. Ei tämä tule sitä rajoittamaan. Sen sijaan tämä linjaa selkeästi sen, että käräjäoikeuden mukaan mitä tahansa haltuun saatua tietoa ei voi julkaista, eikä valtion turvallisuutta vaarantavia tietoja saa paljastaa”, hän arvioi.
Tämä on hänen mukaansa sinänsä ihan perusteltu lähtökohta.
”Toisaalta käräjäoikeus on katsonut, ettei tästä kuitenkaan tule vankeutta. Eli on tavallaan suhtauduttu niin, että ei tästä mitä tahansa seurauksia tule, koska kyse on sananvapauden käyttämisestä ja journalisteista.”
Hän korostaa, että demokraattisessa yhteiskunnassa sananvapautta saadaan rajoittaa vain välttämättömistä syistä.
”Minusta se on ihan perusteltu lähtökohta, että valtiolla voi olla intressissä suojata tiettyjä asioita, jotta pystytään turvaamaan kansalaisten turvallisuus.”
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) ei halunnut kommentoida tuomiota.
"En halua ottaa kantaa itsenäisen tuomioistuimen ratkaisuun."
Hän perustelee asiaa sillä, että on sananvapauden ohella tärkeää pitää huolta vallan kolmijaossa. Opin mukaan toimeenpanovalta, lainsäädäntö- ja tuomiovalta kuuluvat erilleen eivätkä esimerkiksi poliitikot puutu tuomioistuinten päätöksiin.
Myöskään tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei halua kommentoida tuomiota ja sen vaikutuksia. Hän perustelee kantaansa sillä, ettei presidentin ole hyvä arvioida itsenäisten tuomioistuinten päätöksiä.
