”Minä olin taas oikeassa”, Olli Sahimäki, 74, toteaa huokaisten.
”Riskit olivat alun alkaen liian suuret, mutta päättäjiin iski hirveä pandakiima.”
Sahimäki on vastustanut pandojen tuomista Ähtäriin alusta lähtien.
Perjantaina Ähtärin eläinpuiston hallitus tiedotti aloittavansa valmistelut kahden isopandan Lumin ja Pyryn palauttamiseksi Kiinaan. Syynä on viiden miljoonan euron avustuspaketin pois vetäminen valtion lisäbudjetista. Ähtäri olisi tarvinnut rahat talousongelmiensa takia.
Lue lisää: Ähtäri päätti palauttaa pandat Kiinaan
Ähtäriläinen eläkeläinen voisi olla nyt voitonriemuinen ellei häntä samaan aikaan harmittaisi vietävästi.
”Tämä koko pandahanke on ollut hirveä katastrofi Ähtärille, ja olen hirveän surullinen ähtäriläisten puolesta”, Sahimäki sanoo.
Sahimäki on profiloitunut Ähtärissä paitsi ahkerana pandahankkeen vastustajana, myös sikäläisten päättäjien ärhäkkänä vahtikoirana.
Jo ennen pandojen saapumista vuonna 2017 Sahimäki valitti pandatalon rakentamiseen liittyvästä rahoitusjärjestelystä hallinto-oikeuteen, joka jäädytti kaupungin omavelkaisen takauksen.
Vuosien varrella Sahimäki on tehnyt menestyksekkäästi myös useita muita Ähtärin kaupungin ja eläinpuiston rahoituskuvioihin liittyviä valituksia hallinto-oikeuteen.
Sahimäen ansiosta Ähtärin kaupungin antamat yhteensä yli 17 miljoonan euron takaukset todettiin laittomiksi korkeinta hallinto-oikeutta myöten. KHO totesi, että taloudellinen riski oli ollut liian suuri, eikä takauksille ollut pystytty esittämään uskottavia vastavakuuksia.
Sahimäki kertoo saaneensa ”aika yksin” valituksia laatia. Häntä on kuitenkin ajanut huoli kunnan taloudesta.
”Minä osaan katsos laskea. Ei ole oikein, jos ähtäriläiset veronmaksajat tai valtio joutuvat tällaisessa riskihankkeessa maksumiehiksi. Kyllä tästä sopasta pitää saada päättäjät henkilökohtaiseen vastuuseen.”
Kun Sahimäki kuuli viiden miljoonan euron avustuspakettiesityksestä Ähtärille, hän ehti jo ”tilata paperit” valtiovarainministeriöstä. Sahimäki kuitenkin arvelee, ettei voi ottaa avustuspaketin pois vetämisestä kunniaa itselleen.
”Kai ne nyt jotain osaavat itsekin siellä valtiovarainministeriössä laskea”, hän sanoo.
”Vaikka saattoihan se olla, että katsoivat, että tuolla on sellainen valittaja vastassa, että parempi perua koko homma saman tien”, Sahimäki lisää naurahtaen.
Pandojen tilannetta selvitetään nyt perustettavassa maa- ja metsätalousministeriön, valtiovarainministeriön ja ulkoministeriön edustajista koostuvassa virkatyöryhmässä. Ähtärin eläinpuistolle ei ole ilmoitettu tarkempaa tietoa selvitystyöstä ja sen aikataulusta.
Päätös mahdollisesta pandojen lopullisesta palauttamisesta tehdään eläinpuiston seuraavassa hallituksen kokouksessa 28. helmikuuta 2023.
Eläinpuisto on kertonut pandojen maksavan kaikkinensa noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Ähtärin eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja Risto Sivosen arvion mukaan lipputuloilla siitä katettaisiin 600 000–700 000 euroa vuodessa. Kiinalaisten kanssa tehdystä vuokrasopimuksessa on jäljellä vielä kymmenen vuotta, joten pandojen pelastamiseksi tarvittaisiin noin 8–9 miljoonaa euroa.
Sahimäen mukaan arvio on pahasti alakanttiin.
”Todellinen summa on varmasti 20–25 miljoonaa euroa. Kaikki kustannukset nousevat nyt, ja samalla lapsiperheillä rahat loppuvat. Eivät ne tuommoiseen kalliiseen paikkaan lähde vähiä rahojaan kuluttamaan.”
Sahimäki on valmistautunut siihen, että pandasaaga saattaa vielä jatkua. Hän kuitenkin uskoo suomalaiseen oikeusjärjestelmään ja siihen, että lopulta oikeus voittaa. Sitä pitää vain jaksaa vaatia.
”Minä jaksan kyllä valittaa. Olen kehittynyt siinä aika hyväksi. Lykkään vain paperit menemään ja siinä se. Suomalaista veronmaksajaa pitää aina puolustaa!”
Pandoja, Lumia ja Pyryä, Sahimäki ei ole käynyt katsomassa kertaakaan.
”Enkä aio mennäkään. Jos nyt todella lähtevät, menen tien viereen huiskuttamaan, tervemenoa!”