Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta kertoo STT:lle, etteivät Oikeutta eläimille -järjestön salakuvaajat ole syyllistyneet eläinsuojelurikokseen odottaessaan kuukausia ennen eläinsuojeluilmoitusten tekemistä kuvaamistaan turkiseläimistä.
Turkistarhoja edustava Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (Fifur) on syyttänyt pohjanmaalaisilla turkistarhoilla salakuvia ottaneita aktivisteja eläinsuojelurikoksesta.
Fifur ei ole toistaiseksi tehnyt salakuvaajista rikosilmoitusta, mutta sen tekemistä harkitaan.
”Salakuvaajat ovat rikkoneet eläinsuojelulakia. Kuvia on pantattu kuukausikaupalla, kun olisi pitänyt toimia välittömästi, jos näkee jotain mielestään huolestuttavaa”, liiton viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen kertoi STT:lle.
Tolvasen mukaan ilmoitusvelvollisuus koskee vain valvontaviranomaisia, ei tavallisia ihmisiä tai järjestöjä.
”Lainsäädännöstä ei löydy pykälää, jossa heillä olisi mitään ilmoitusvelvollisuutta havaitsemistaan epäkohdista. En tiedä, mistä turkistarhaajat ovat tämän idean saaneet”, Tolvanen kertoi.
Matti Tolvanen tyrmää turkistarhaajien väitteet salakuvaajien syyllistymisestä eläinsuojelurikokseen.
Tolvasen mukaan salakuvaajat ovat kuitenkin saattaneet syyllistyä julkisrauhan rikkomiseen tunkeutumalla turkistarhojen tiloihin.
Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi kuudelta Pohjanmaalla sijaitsevalta turkistarhalta salaa otetut kuvat tammikuun puolivälissä. Järjestön mukaan vanhimmat kuvat olivat peräisin viime kesältä.
Lue lisää: Kansainvälinen uutisjätti kiinnostui eläinoikeusjärjestön salakuvista
Järjestö teki eläinsuojeluilmoitukset kuvatuista tarhoista tammikuun alussa. Samalla se teki yhdestä turkistarhasta poliisille rikosilmoituksen.
Kristo Muurimaan mukaan turkiseläinten ongelmana ovat hyvin ahtaat häkit, jotka johtavat erilaisiin käytöshäiriöihin.
Järjestön kampanja- ja viestintävastaava Kristo Muurimaan mukaan viranomaisilmoitukset kuvatuista tarhoista tehtiin siinä vaiheessa, kun materiaalit oli saatu kasaan.
”Käsittääkseni se, missä vaiheessa ilmoitus tehdään, ei muodosta eläinsuojelurikosta. Meidän mielestämme on erikoista, että tarhaajat keskittyvät syyttelemään kuvaajia. Ne, jotka tässä ovat nyt potentiaalisesti syyllistyneet eläinsuojelurikokseen, ovat tarhojen omistajat”, Muurimaa sanoi STT:lle.
Julkaistuissa salakuvissa näkyy eläimiä, jotka kärsivät märkivistä silmätulehduksista, korvavammoista, epämuodostuneista jaloista sekä vammautuneista ja verta vuotavista hännistä.
Muurimaan mukaan kuvissa ei näy mitään tavallisuudesta poikkeavaa eikä kyse ole ongelmasta, johon tarkastajat pystyisivät puuttumaan. Hänen mukaansa pääasiallisena ongelmana ovat hyvin ahtaat häkit, jotka johtavat erilaisiin käytöshäiriöihin.
Muurimaa ei ota suoraan kantaa siihen, miksi kuvat julkaistiin niin myöhään niiden ottamisen jälkeen. Hän korostaa ongelman ytimessä olevien häkkien säilyneen samoina.
Fifurin Olli-Pekka Nissinen. Kuva vuodelta 2012.
Fifurista kerrotaan, että liiton eläinlääkäri käy tarkistamassa kyseiset tilat varmuuden vuoksi, kuten salakuvausepäilyissä on aina tapana. Nissisen mukaan valvontaeläinlääkäri on jo käynyt rikosilmoituksen kohteeksi joutuneella tilalla eikä sieltä ollut yrittäjän mukaan löytynyt mitään huomautettavaa.
Fifurin mukaan salakuvaajat ovat ennenkin odottaneet pitkiä aikoja ennen turkistarhoilta otettujen kuvien julkaisua. Nissisen mukaan järjestö oli tarkoituksellisesti julkaissut kuvat vasta sen jälkeen, kun kaikki viime kauden tuotantoeläimet oli nahkottu.
”Tietysti aktivistitahot tietävät tilojen aikataulut ja sitä on hyödynnetty. Pyritty syyllistämään tuottajia”, Nissinen sanoi.
