Puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali (evp) Jarmo Lindberg sanoo, että puolustusvoimauudistukseksi kutsuttu suuri säästöohjelma 2012–2015 tehtiin ”vanhaan maailmaan”.
Kun säästöohjelma oli kerran lähtenyt liikkeelle, se hänen mukaansa vietiin loppuun asti, vaikka vuonna 2014 Venäjä valloitti Krimin.
Lindberg pyrkii eduskuntavaaliehdokkaaksi Helsingin kokoomuksen listalta.
Lue lisää: Suomen puolustus ajettiin veitsenterälle, sanoo entinen komentaja
Lindberg kommentoi toisen entisen komentajan, kenraali (evp) Ari Puheloisen tällä viikolla julkaistavaa kirjaa. Kirjaan liittyvässä haastattelussa Puheloinen sanoi, että Jyrki Kataisen (kok) hallitus leikkasi Puolustusvoimien resursseja liikaa, minkä seurauksena puolustuskyky leikkaantui liian alas.
Kirjassaan Puheloinen toteaa, että säästöohjelman jälkeen Suomen ”sotilaallinen suorituskyky heikkeni mitä kouriintuntuvimmalla tavalla”.
Säästöohjelma leikkasi kymmenen prosenttia Puolustusvoimien rahoituksesta vuosina 2012–2015.
Lindberg tuli komentajaksi Puheloisen jälkeen, mutta leikkausten aikaan hän oli ensin Ilmavoimien komentaja, sitten Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö ja lopuksi Puolustusvoimien komentaja vuosina 2014-2019.
Näköalapaikka leikkauksiin ja niiden vaikutuksiin siis.
”Ensin Ilmavoimien komentajana piti rationalisoida sen toiminta annettuihin raameihin ja työ jatkui sotatalouspäällikkönä. Siinä meni neljä ja puoli vuotta tehtävissä, joita en olisi voinut kuvitella etukäteen. Tuntui välillä, ettei se lopu koskaan.”
Hänestä Puheloinen puhuu suorasanaisesti, mutta itse hän ei halua määritellä, miten alas puolustuskyky mahdollisesti meni.
”Minä en halua tuota määrittelyä enää reservistä kommentoida. Puolustusta leikattiin merkittävästi, jotta säästöt saatiin tehtyä, mutta toisaalta hyökkäysuhkaakaan ei silloin Suomeen kohdistunut. Venäjä suuntasi silloinkin katseensa Ukrainan suuntaan”, Lindberg sanoo.
Kun tieto tuli julki alkuvuodesta 2012 siitä, mitä säästöt Puolustusvoimissa tarkoittavat, moni yllättyi, Lindberg muistelee.
”Ilmavoimille se esimerkiksi tarkoitti useita kymmeniä miljoonia euroja vähemmän menoja. Oli hyväksyttävä, että koko organisaatio otetaan tarkasteluun. Silloin rakennettiin palapeli, joka mahtui raameihin.”
Samaan aikaan oli menossa yksi Hornetien päivityshanke, jossa hankittiin kalliita täsmäaseita ja Nato-yhteensopiva tietovuolinkki.
”Päätimme, että Ilmavoimien taistelukyky ei saa heikentyä. Ei voi ensin päivittää hävittäjiä sadoilla miljoonilla ja sitten laittaa ne naftaliiniin.”
Kaksi tukikohtaa lopetettiin ja henkilökunta väheni useilla sadoilla, moni perhe joutui muuttamaan.
Lindberg muistuttaakin, että puolustushallinto toteutti säästöt annetussa ajassa ja määrissä, mihin moni muu valtionhallinnon osa ei välttämättä olisi kyennyt.
Kun Venäjä valtasi Krimin, säästöohjelma oli käynnissä eikä iso laiva kääntynyt helposti.
”Silloin Eurooppa heräsi, että onko valmius riittävä ja ovatko suuret leikkaukset oikein.”
Hän pitää selvänä, että puolustusvoimauudistuksen kaltaisia leikkauksia tuskin olisi tehty, jos Krimin valtaus olisi tapahtunut jo aiemmin. Siksi hänestä uudistus tehtiin menneeseen maailmaan.
”Kun tulin komentajaksi, sanoin, että valmius on tarkastettava heti, kuten muuallakin Euroopassa siltä varalta, että pienet vihreät miehet tulisivat Suomen pääkaupunkiin. Se oli päivänselvää”, hän sanoo.
Hänen komentaja-aikanaan säästöistä ei juuri enää puhuttu, mutta ei toisaalta isoista korotuksistakaan. Niiden aika tuli vasta vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
”Ilmavoimien osalta voin sanoa sen, että säästöjen vuoksi tuolloin ei yhdestäkään ohjuksesta tingitty eli taistelukyky säilyi silloinkin. Nyt voi todeta, että toimet näyttäytyvät rationaalisena, kun tuli vielä dramaattisempi toimintaympäristön muutos ja koko Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui.”
Lisäys kello 17.14: Lisätty tieto, että Lindberg pyrkii eduskuntavaaliehdokkaaksi Helsingin kokoomuksen listalta.
