Viranomaiset ovat varautuneet siihen, että huhtikuun alussa järjestettäviin eduskuntavaaleihin voi kohdistua kyberhyökkäyksiä ja muuta häirintää. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja Suomen Nato-prosessi tekevät oikeusministeriön mukaan tilanteesta erilaisen verrattuna aiempiin Suomen vaaleihin.
”Tilanne on nyt herkempi kuin edellisten eduskuntavaalien aikaan neljä vuotta sitten”, sanoo oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.
Hänen mukaansa tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, eikä merkkejä mahdollisesta myöhemmästä massiivisesta vaalihäirinnästä ole toistaiseksi ilmennyt.
Jääskeläinen pitää kuitenkin todennäköisenä, että vaaleja yritetään häiritä esimerkiksi kyberhyökkäyksillä. Ne voivat kohdistua hänen mukaansa mihin tahansa vaaleihin liittyviin it-järjestelmiin kuten esimerkiksi valtion tai viestinten tulospalveluihin.
Ruotsin valtiopäivävaalien yhteydessä tehtiin viime syksynä palvelunestohyökkäyksiä vaaliviranomaista vastaan. Ne vaikeuttivat tulosten päivittämistä viestinten käyttöön, mutta eivät vaarantaneet vaalitulosta.
”Olisin yllättynyt, jos Suomen eduskuntavaaleissa ei tapahtuisi mitään hyökkäyksiä. Olemme varautuneet niihin laajalla pensselillä ja niin, ettei mitään merkittävää vahinkoa pääse tapahtumaan”, Jääskeläinen sanoo.
Muiden maiden kokemusten perusteella vaalihäirintää voivat harjoittaa yksittäiset ihmiset, järjestöt, ryhmittymät sekä vieraat valtiot tai niitä lähellä olevat toimijat. Esimerkiksi Venäjän tiedetään sekaantuneen aiemmin muiden maiden vaaleihin.
Informaatiovaikuttaminen on suojelupoliisin (Supo) mukaan yksi menetelmä, jolla valtiolliset toimijat voivat yrittää vaikuttaa muiden valtioiden vaaleihin. Se voi tapahtua esimerkiksi vuotamalla ehdokkaista kiusallisia tietoja, antamalla julkisia lausuntoja tiettyjä poliittisia toimijoita vastaan ja lietsomalla yhteiskunnallisia ristiriitoja.
Suojelupoliisin havaintojen mukaan Venäjä tai muut vieraat valtiot eivät kuitenkaan ole yrittäneet vaikuttaa epäasiallisesti Suomen vaaleihin kylmän sodan jälkeen. Tällä hetkellä suojelupoliisi pitää epätodennäköisenä, että niin tapahtuisi nytkään.
Venäjällä pitäisi Supon mukaan olla jokin asia, jota se pyrkisi toimillaan ajamaan, mutta nyt sellaista ei ole näköpiirissä.
Voisiko Venäjä yrittää vaikuttaa vaalien yhteydessä Suomen Nato-prosessiin?
”Nato-jäsenyydellä on niin laaja tuki kansan ja puolueiden keskuudessa, ettei siihen ole otollista mahdollisuutta vaikuttaa”, sanoo suojelupoliisin erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki.
Suojelupoliisin mukaan on myös mahdollista, että jokin marginaalinen toimija yrittää kyseenalaistaa tulevan vaalituloksen.
Vaalihäirintä voi ilmetä myös muun muassa valheellisten tietojen levittämisenä tai ehdokkaiden häirintänä. Häiritsijät voivat olla niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin.
Viranomaiset ovat vaalijohtaja Jääskeläisen mukaan kartoittaneet mahdollisia riskikohteita ja harjoitelleet toimimaan hyökkäystilanteissa. Kyse ei ole uudesta asiasta, sillä viranomaiset ovat tehneet samoin aiemmissakin vaaleissa.
”Yksi tärkeä asia on ketterä viestintä, jota olemme harjoitelleet. Pystymme antamaan nopeasti oikeaa tietoa, jos väärää tietoa aletaan levittää”, Jääskeläinen sanoo.
Edellisissä eduskuntavaaleissa tulostietojärjestelmän verkkopalveluun kohdistui palvelunestohyökkäys viikkoa ennen vaaleja. Lisäksi ehdokkaisiin kohdistui häirintää vaalikentillä ja netissä.
Jääskeläinen pitää todennäköisenä, että osa ehdokkaista joutuu epäasiallisen käyttäytymisen kohteeksi myös näissä vaaleissa.
Joidenkin ehdokkaiden tuoreissa vaalitilaisuuksissa on herättänyt huomiota valkoisiin haalareihin ja maskeihin pukeutunut mielenosoittajajoukko.
Sen taustalta löytyy Sananvapaus ja perusoikeudet Suomi -niminen rekisteröity yhdistys. Yhdistyksen edustaja on kiistänyt, että tarkoituksena olisi häiritä vaalityötä, vaikka ehdokkaiden joukossa on koettu niin.
Lue lisää: Elisa ja Mika Aaltolalle annettiin kuolleita kukkia vaalitilaisuudessa, ulkona naamiojoukko