Mira Huuskon lapset pelastuivat, koska hän synnytti heidät sairaalassa.
Huuskon esikoinen syntyi vuonna 2010, toinen lapsi kaksi vuotta myöhemmin ja nuorimmainen vuonna 2014. Kahden ensimmäisen raskauden kohdalla ilmeni ongelmia, jotka olisivat voineet olla kohtalokkaita, jos Huusko ei olisi ollut ammattilaisten hoidettavana.
Sosiaalisessa mediassa virisi vilkas keskustelu synnytyksistä sen jälkeen, kun Yle julkaisi artikkelin kotisynnytyksistä. Ylen mukaan kotisynnytysten määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.
Artikkelin julkaisun jälkeen moni vanhempi jakoi sosiaalisessa mediassa kokemuksiaan sairaalasynnytyksistä ja erityisesti sairaalassa tehdyistä hätäsektioista.
Mira Huuskolle tehtiin hätäsektio, kun hän odotti ensimmäistä lastaan.
Kuusi viikkoa ennen laskettua aikaa hänelle pidettiin baby shower eli vauvakutsut. Kutsujen aikaan hän kaatui portaissa mahalleen.
”Lapsen isä oli silloin Lissabonissa golfaamassa ja ystäväni tuli luokseni yökylään. Silloin ohjeistettiin, että pitäisi aina laskea, potkiiko vauva kymmenen kertaa tunnissa. Seuraavana aamuna puhuin ystävälleni, että en ole tuntenut yhtään potkua ja pitäisiköhän tässä soittaa jonnekin”, Huusko kertoo.
”Ystävälläni oli viisi lasta ja hän kehotti heti soittamaan Kättärille.”
Kätilöopistolta ohjeistettiin Huuskoa tulemaan heti paikalle. Ultraäänessä kaikki vaikutti olevan hyvin, mutta Huuskoa pyydettiin kuitenkin jäämään sairaalaan tarkkailtavaksi.
Pian lääkäri kuitenkin kutsui Huuskon uudestaan ultraääneen. Vauvalla oli todettu pari viikkoa aiemmin munasarjakysta, joka näytti nyt erilaiselta.
Ultraäänessä havaittiin, että vauvan sydänäänet alkoivat yhtäkkiä heiketä. Huusko vietiin saman tien leikkaussaliin.
”Paljoa en ehtinyt siinä tilanteessa ajatella, kun lääkäri sanoi, että lapsi on saatava ulos än yy tee, nyt”, Huusko kertoo.
Hätäsektio sujui ongelmitta, ja vauva vietiin suoraan Lastenklinikalle. Seuraavana päivänä kysta leikattiin, ja kymmenen päivän ikäisenä keskosena lapsi pääsi pois sairaalasta.
”Jos en olisi ollut sairaalassa, en tiedä, mitä olisi tapahtunut”, Huusko sanoo.
Pari vuotta myöhemmin syntyi Huuskon toinen lapsi. Syntymää hankaloitti se, että vauvalla oli napanuora kaulan ympärillä.
”Hän syntyi aivan sinisenä eikä huutanut. Jos en olisi ollut sairaalassa, hänkin olisi kuollut kohtuuni.”
Kahden lapsen vanhempi Annamaija Korhonen synnytti molemmat lapsensa kiireellisellä sektiolla.
Hänen mukaansa kumpaankaan tapaukseen ei liittynyt suoraa hengenvaaraa, mutta ilman kokeneita ammattilaisia ja sairaalaympäristöä vauvoille olisi voinut käydä ”köpelösti”.
Lapset syntyivät Mikkelin keskussairaalassa, esikoinen vuonna 2008 ja kuopus vuonna 2015.
Molemmilla kerroilla Korhonen oli ollut jo valmiiksi sairaalassa tarkkailtavana.
”Esikoisen syntymä meni yli lasketusta ajasta. Synnytys käynnistettiin, mutta se pysähtyi. Synnytystä oli kestänyt jo yli 15 tuntia”, Korhonen kertoo.
”Siinä kohdin sairaalassa oli vuoronvaihto ja aamuvuoroon tullut lääkäri ilmoitti, että äidin voimat ovat niin vähissä, että nyt pitää leikata.”
Jälkimmäisen synnytyksen kohdalla Korhoselle oli jo varattu aika suunniteltuun sektioon, koska vauvan oletettiin olevan isokokoinen, poikkitilassa ja Korhosella oli ongelmia verenpaineen takia. Kun vauvan liikkeet ja sydänäänet heikkenivät, Korhonen otettiin osastolle seurantaan. Suunniteltu sektio vaihtui lopulta kiireelliseksi, kun synnytys käynnistyi spontaaniksi.
”Olin ollut yhden yön sairaalassa, kun vauva päättikin ruveta syntymään. Siinä kohtaa lääkäri arvioi, että on molemmille parempi, jos tehdään leikkaus.”
Korhosella oli molempien synnytysten kohdalla varma ja turvallinen olo, koska hän oli sairaalassa osaavien ammattilaisten ympäröimänä.
”Oma asenteeni on ollut se, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat kokeneita ja osaavat asiansa. Oli minun ja ennen kaikkea syntyvän lapsen etu, että tällaiset ihmiset ovat huolehtineet meistä”, Korhonen sanoo.
Mira Huusko synnytti lapsensa Kätilöopistolla, joka suljettiin vuonna 2017.
Kahdesta ensimmäisestä synnytyksestä Huuskolla oli tuoreeltaan päällimmäisenä mielessään kiitollisuus sairaalan henkilökuntaa kohtaan.
”Molempien lasten kohdalla tuli ihan käsittämätön kiitollisuus. En ollut koskaan aiemmin ollut sairaalassa edes potilaana. Tajusin, että ainakin isoissa sairaaloissa on älytön valmius hätäsektioita varten. On koneisto, joka lähtee heti pyörimään, ihmiset saavat avun ja vauvat pelastetaan”, Huusko kiittelee.
Huusko ei olisi koskaan voinut kuvitellakaan synnyttävänsä kotona. Erityisesti toisen lapsen syntymä osoitti hänelle, että synnytyksiä ei voi suunnitella etukäteen eikä koskaan voi ennustaa, mitä synnytyksen aikana tapahtuu. Ongelmien ilmetessä ammattilaisten apu on korvaamatonta.
"Kun lukee juttuja kotisynnytyksestä, tulee mielikuva siitä ihan kuin synnyttäminen olisi jotain elämysmatkailua. Sairaalassa tavoitteena on pitää äidit ja lapset hengissä. Turvallisuus on ihan ensisijainen asia”, Huusko sanoo.