Kuusi vuotta sitten Juha-Matti Ylitalo kutsuttiin keskustelemaan Puolustusvoimien historian kalleimmasta hankinnasta.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen silloinen apulaisjohtaja Kari Renko kysyi Ylitalolta, kuka pantaisiin vetämään Hornet-hävittäjien seuraajan valintaa.
Insinöörieversti Ylitalo oli tuolloin logistiikkalaitoksen järjestelmäkeskuksen osastopäällikkö.
”Minulla oli viisi nimeä. Pistin ne siihen taululle: tässä on ihan hyvät kandidaatit”, hän kertoo.
”Kari kysyi sitten, että oletko nyt varma, että tuossa on kaikki. Sanoin, että en kyllä löydä ketään muuta.”
Renko pyysi Ylitaloa miettimään tarkkaan vielä kerran, mutta tämä ei keksinyt ketään muuta.
”No, oletko ajatellut itseäsi?” Renko oli kysynyt.
”Sanoin, että en.”
Kuka?
Juha-Matti Ylitalo
Syntynyt 1966 Hollolassa
Insinööriprikaatikenraali.
Insinööri ja diplomi-insinööri.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja
HX-materiaaliprojektin johtaja 2017–2022
Renko tarjosi Ylitalolle yhtä Puolustusvoimien vaativimmista johtamistehtävistä. Sen verran suuri oli yllätys, ettei hän osannut heti päättää.
”Kyllä siinä yksi yö meni. Sitä piti miettiä”, hän muistelee nyt.
”Minulla oli suurin piirtein käsitys siitä, mitä se tarkoittaa elämässä matkustamisena, työaikana ja hektisyytenä. Ne eivät niinkään hirvittäneet, vaan se mietitytti, miten se elämän pirtaan muuten sopisi. Mutta jos olisin kieltäytynyt, niin ehkä se olisi harmittanut.”
Juha-Matti Ylitalo aloitti lentoteknisen uransa varusmiehenä Kuljetuslentolaivueessa Utissa, missä hän pääsi tutustumaan Mi-8-helikoptereihin.
Kuusi vuotta kestänyt Ilmavoimien uuden hävittäjän valintaprosessi eli HX-hanke oli Puolustusvoimien eniten julkisuutta saanut aseostos vuosikymmeniin.
Julkisuudessa HX:n kärkihahmona näkyi puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, entinen Ilmavoimien komentaja Lauri Puranen. Hän toimi hankkeen edushenkilönä viestimien ja poliitikkojen suuntaan.
Harva Puolustusvoimien ulkopuolella tiesi, että materiaaliprojektia johti todellisuudessa Juha-Matti Ylitalo. Puranen oli kilpimies, jonka avulla järjestettiin työrauha todelliselle materiaalihankkeen johtajalle.
Ylitalo tunnetaan Logistiikkalaitoksessa kaikilla portailla vain ”Jyllinä”.
Nimi tulee Ilmavoimien lentotekniikan tietojärjestelmästä, jossa käyttäjät tunnistettiin kolmikirjaimisesta käyttäjätunnuksesta. Se muodostui tyypillisesti etunimen ensimmäisestä ja sukunimen kahdesta ensimmäisestä kirjaimesta: jyl.
Entinen kollega kuvailee Ylitaloa sosiaalisesti lahjakkaaksi ihmiseksi, joka on hyvä johtamaan ja delegoimaan. Hänellä sanotaan olevan ymmärrystä teollisista prosesseista ja siitä, miten raha niissä liikkuu.
”Hänellä on lisäksi ihan työuransa ensi metreiltä alkaen kaikilta tasoilta Ilmavoimien lentotekniikasta erittäin hyvä kokemus. Se kokemus ja oppi on jäänyt hänen päähänsä, se kulkee hänen mukanaan. Kapasiteettia riittää.”
Ylitalo on lähtöisin työläisperheestä. Hän kuvaa itseään hollolalaiseksi maalaispojaksi.
Autot ja mopot kiinnostivat nuorta Ylitaloa, joten hän haki varusmiespalvelukseen Ilmavoimien lentotekniselle aliupseerikurssille.
”Se osoittautui hirveän mielenkiintoiseksi”, hän muistelee.
”Siitä jäi sellainen fiilis, että kyllä tätä voisi myös työnä tehdä.”
Ylitalo pani varusmiespalveluksen jälkeen hakupaperit sisään Ilmavoimiin. Ensimmäiseksi työpaikaksi valikoitui Pirkkala.
”Siellä sitten aloitin kesäkuun 1987 alussa va. kersanttina. Sen jälkeen olen yhtäjaksoisesti pitänyt päällä sotilasvirkapukua.”
Kersantista lähtenyt urapolku johti viime vuonna ylennykseen insinööriprikaatikenraaliksi. Virassa olevia insinöörikenraaleita on Suomessa vain yksi.
Insinööri-sana kenraalin edessä tarkoittaa, että Ylitalo on erikoisupseeri. Erikoisupseerit toimivat asiantuntijatehtävissä, ja heidän urapolkunsa poikkeaa kadettiupseereista.
Ylitalo ei ole opiskellut Kadettikoulussa vaan Päällystöopistossa ja Puolustusvoimien eri kursseilla sekä työn ohessa insinööriksi ja diplomi-insinööriksi.
Pitkälle uralle on mahtunut työtä eri koneiden parissa aina neuvostoliittolaisista Mig-21 bis -hävittäjistä nykyisiin amerikkalaisiin Horneteihin asti.
Viimeiset suomalais-Hornetit poistuvat käytöstä 2030-luvun alussa. Kuvassa oikealla näkyvä laiva on amerikkalainen maihinnousutukialus Kearsarge.
Ylitalo myöntää, että vaikka hänellä oli aikaisempaa kokemusta erilaisten lentävien järjestelmien ylläpitoon liittyvistä hankinnoista, HX oli kokoluokaltaan jotain ihan muuta.
”Onneksi oli se ymmärrys, miten kansainvälinen puolustusmateriaaliympäristö toimii ja miten siellä kalustetuissa huoneissa käyttäydytään.”
Kun Ylitalo aloitti HX-materiaaliprojektin johdossa, yksi ensimmäisistä huomioista oli se, että hankkeeseen liittyy paljon asiantuntijoita, joita ei voi koota fyysisesti samaan paikkaan.
”Meillä oli kolme pääpaikkaa, jotka olivat etäällä toisistaan: meillä oli ihmisiä Logistiikkalaitoksessa, meillä oli Ilmataistelukeskus Pirkkalassa ja Ilmavoimien esikunta Tikkakoskella.”
Toimipaikkoja ja ihmisiä yhdistämään tarvittiin jokin yhdistävä tekijä, että kaikki etenisivät hankkeessa samalla tavalla yhtä jalkaa.
”Päädyttiin kirjoittamaan arviointikäsikirja, joka on ikään kuin kuvaus siitä, miten päätöksentekomalli toteutetaan. Sen kanssa meni oikeastaan ensimmäinen puolitoista vuotta samalla kun valmisteltiin ensimmäistä tarjouspyyntöä.”
Arviointikäsikirjasta liitteineen tuli noin 250-sivuinen.
””Jouduimme olemaan siinä aika avoimia, että emme tee mitään piilossa vaan avoimin kortein.”
Ylitalo kertoo, että suomalaiset joutuivat opettamaan hävittäjien myyjiä erityisesti kahdesta asiasta.
Ensimmäinen oli Ilmavoimien taistelutapa. Toinen oli Logistiikkalaitoksen kehittämä päätöksentekomalli eli se, miten hävittäjäkilpailun voittaja ratkaistaan.
”Jouduimme olemaan siinä aika avoimia, että emme tee mitään piilossa vaan avoimin kortein.”
Sitten puhkesi koronaviruspandemia.
”Se vaikeutti meidän työskentelyämme. Jouduimme pitämään ihmiset erossa toisistaan.”
Hankkeen käytössä oli kuitenkin hanketietojärjestelmä, joka mahdollisti tarvittaviin noin 12 000 dokumenttiin eli tiedostoon pääsyn ja niiden käsittelyn.
Oman vaikeutensa aiheutti se, että HX-hankkeen hallussa oli neljän maan ja viiden tarjoajan erittäin sensitiivistä tietoa. Ne täytyi pitää erillään omissa siiloissaan.
Kaikkien viiden myyjän kanssa vietiin läpi neljä pääneuvottelukierrosta. Jokaisessa neuvottelussa oli kymmeniä tai satoja neuvottelutavoitteita, jotka oli pidettävä erossa toisistaan.
”Se oli yllättävänkin raskasta ja tarkkaa hommaa”, Ylitalo kertoo.
Esimerkiksi hankkeen tietopankista kukaan ei saanut ottaa tiedostoa itse. Se piti aina pyytää joltain erikseen nimetyltä henkilöltä, joka sitten haki tiedoston ja teki siirtolevyn, jos tietoa piti viedä muualle.
”Yksittäinen ihminen ei voinut tehdä päätöstä, vaan siinä oli aina useampi. Joskus se tuntui vähän kankealta, mutta siinä oli välttämättömiä varmistuksia, että asiat menevät oikein.”
Työlääksi osoittautuivat kansainvälisesti turvaluokitellun tiedon hallinta sekä siihen liittyvät normit ja käytänteet.
”Sen hallinta oli erityisen haastavaa. Sen alan osaajia ei hirveästi ole.”
Suomen väreihin maalattu F-35-hävittäjä Ilmavoimien havainnekuvassa.
HX-hankkeen voittaja eli Suomen uusi hävittäjä julkistettiin 10. joulukuuta 2021. Valituksi tuli amerikkalainen F-35.
Päätös viivästyi suunnitellusta vain puolisen vuotta. Se on kansainvälisesti vertailtuna vähän, kun huomioi vielä pandemiankin.
”Kun valintapäätös tehtiin, silloin oli vähän aikaa sellainen olo, että mitäs nyt”, Ylitalo sanoo.
Hän kertoo miettineensä, onko tosiaan olemassa muutakin elämää.
”Ei se hurma ja helpotus kauan kestänyt.”
Heti valinnan jälkeen ruvettiin valmistelemaan kiireesti myös hankintasopimusta. Se yritettiin saada valmiiksi ennen vuodenvaihdetta, mutta tässä ei onnistuttu.
”Sitten oli vielä hävinneiden tyynnyttely. Kävimme jokaisen kanssa läpi, mitkä olivat heidän koneensa vahvuudet ja heikkoudet”, Ylitalo kertoo.
”Hyvä että kävimme. Saimme siitä hirveän hyvän palautteen. Moni piti sitä uniikkinakin tapana.”
Lue lisää: Tätä F-35-lentäjiltä vaaditaan
Puolustusministeriö hautasi HX-hankkeen nimenä jo viime keväänä eli muutti sen F-35-hankkeeksi.
Ylitalon mukaan HX-hanke päättyy oikeastaan vasta sitten, kun viimeisenkin koneen takuuaika menee umpeen, noin vuonna 2032.
”Valvomme sopimuksen toimeenpanon, että tavara tulee kuten on sovittu, maksamme laskut, teemme vastaanotot ja tekniset hyväksynnät materiaalille, että sitä on turvallista käyttää Suomessa.”
F-35-hävittäjiä ostaneet maat ovat olleet tyytyväisiä koneen laatuun, Ylitalo kertoo. Koneet ovat kuulemma olleet sellaisia kuin on luvattu.
”Onhan siellä erilaisia teknisiä haasteita, koska kone on tietyiltä osin vähän epäkypsä.”
Ylitalo muistuttaa, että toisin kuin Suomen nykyisestä Hornet-hävittäjästä, F-35-koneesta on tulossa länsimainen standardihävittäjä. Tämän vuoksi paine sen kehittämiseen ja ongelmien korjaamiseen on suuri.
Insinööriprikaatikenraali Ylitalon työpiste on Logistiikkalaitoksen tiloissa Tampereella.
Joko Hornetien poistoprojekti on käynnistynyt?
”Joka vuosi on tarkennettu sitä, mikä koneyksilö on missäkin vaiheessa ja milloin se poistetaan”, Ylitalo kertoo.
Ensimmäinen Hornet poistuu käytöstä vuonna 2025 ja viimeinen näillä näkymin vuonna 2031. Jokaisesta koneyksilöstä on olemassa konekohtainen tarkka suunnitelma viimeiseen käyttöpäivään asti.
Ylitalo on seurannut keskustelua siitä, voitaisiinko Horneteja lahjoittaa Ukrainaan.
”Hornetien pääomat on suhteellisen hyvin kulutettu loppuun. Niissä ei ole hirveästi varaa niiden rakenteellisen eliniän osalta. Niiden suorituskykykään ei ole enää 2030-luvulla kovin kilpailukykyinen.”
Osa Hornetien komponenteista myytäneen pois Yhdysvaltojen ilmavoimien pyörittämässä huutokauppajärjestelmässä. Muutama konerunko noussee myös tolpan päähän muistomerkiksi.
”Osa menee ihan vain murskattavaksi.”
Oliko kuuden HX-vuoden aikana unettomia öitä?
”Joo, oli”, Ylitalo myöntää.
”Oli siinä tiukkojakin paikkoja. Aikataulut olivat aika hektisiä. Siinä oli kuitenkin sellainen flow, ettei se siinä vaiheessa hirveästi häirinnyt.”
Hän muistuttaa, ettei tekemisen huumassa onneksi aina näe kokonaiskuvaa.
”Kai sitä kauhistuisi sitten ja jähmettyisi tuleen makaamaan, jos miettisi, miten isosta asiasta on kysymys.”
