Suomessa tunteita kuumentanut lyijyhaulikielto tulee voimaan ensi viikolla. Lyijyhauleja ei saa enää käyttää metsästyksessä kosteikkoalueilla eikä niiden suojavyöhykkeillä.
Metsästyksen lisäksi lyijyhaulirajoitus koskee esimerkiksi kiellon vaikutusalueella olevia ampumaratoja.
Koko EU:n aluetta koskeva kielto tulee voimaan 15. helmikuuta. Tarkoitus on vähentää lyijyn aiheuttamia ympäristö- ja terveysriskejä sekä estää myrkyllisen lyijyn kertyminen maaperään, vesistöihin, lintuihin ja ihmisiin.
Lyijy on sekä ihmiselle että ympäristölle myrkyllinen raskasmetalli.
Suomi on vastustanut kieltoa, joka perustuu EU:n komission tammikuussa hyväksymään lyijyhaulirajoitukseen. Närää on herättänyt kosteikon määritelmä.
Kielto koskee kosteikkoja suojelevan Ramsar-sopimuksen määrittelemiä alueita. Ne sisältävät myös suot ja turvemaat, joita on Suomessa paljon.
Käytännössä kielto tarkoittaakin lyijyhaulien täyskieltoa metsästyksessä Suomessa.
Kosteikkoalueen määritelmään on kaivattu tarkennuksia, kertoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.
Tukes määrittelee kieltoalueiksi kosteikkoalueet, jotka voivat olla vesilintujen elinympäristöjä.
Kosteikkoalueita ovat meret, järvet, joet, lammet, kanavat, tekojärvet, altaat ja muut vastaavat suuremmat vesialueet sekä niityt, jotka rajautuvat näihin vesialueisiin.
Listalla ovat myös esimerkiksi vesikivet ja -kivikot, maatuvat vesialueet, tulva-alueet, matalikot ja avoimet vesijättöalueet sekä vaikeakulkuiset puuttomat suot.
Suojavyöhykettä puolestaan ovat kaikki sadan metrin säteellä kosteikkoalueista olevat alueet.
Tukes suosittelee, että lyijyhauleja ei käytetä, jos on epäselvää, tapahtuuko haulien ampuminen kosteikkoalueilla.
Lyijy on ympäristössä myrkyllinen raskasmetalli, joka on haitallinen ihmisille ja eläimille.
”Jo yhden lyijyhaulin syöminen voi riittää tappamaan pienen vesilinnun. On arvioitu, että EU:n alueella kosteikkoalueille päätyy vuosittain noin 4 000 tonnia lisää lyijyä, mikä johtaa noin miljoonan linnun kuolemaan”, kertoo ryhmäpäällikkö Pauli Kärkkäinen tiedotteessa. Tukesista.
Lyijy kertyy ravintoketjussa ja voi päätyä lopulta myös ihmisiin. Echan mukaan runsaasti riistalihaa syövillä on riski saada elimistöönsä lyijyä haulien tai lyijytäytteisten luotien välityksellä.
Suomessa riistan lyijypitoisuudet ovat vähentyneet 1980-lukuun verrattuna. Ruokaviraston mukaan lyijypitoisia luoteja käytettäessä lyijyä voi levitä riistassa ampumahaavan ympärille.
Vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit kiellettiin Suomessa kansallisella päätöksellä jo vuonna 1996.
Metsästyslakia muutettiin lyijyn myrkyllisyyden takia, koska sorsastusalueilla veteen pudonneiden haulien oli todettu joutuvan vesilintujen vatsoihin ruokailun yhteydessä.
Lyijyhauleja sisältäviä patruunoita on kuitenkin käytetty esimerkiksi kanalintujen ja pienriistan metsästyksessä.
Euroopan unionissa puolestaan valmistellaan jo seuraavaa lyijyyn liittyvää kieltoa. Se kieltäisi lyijyn kokonaan sekä hauleissa että kiväärien luodeissa. Lisäksi valmisteilla oleva rajoitus kieltäsi lyijyä sisältävien kalastustarvikkeiden markkinoille saattamisen.
Lue lisää: Suomi vastusti EU:n lyijyhaulikieltoa viimeiseen asti: ”Raskas pettymys”, sanoo ministeri Leppä