Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland sai mittavat rapsut F1-kuljettaja Kimi Räikkösen lumiukkokuvan julkaisemisesta ilman lupaa.
HS julkaisi tammikuussa 2021 jutun, joka perustui Räikkösen Instagram Stories -osiossa esittelemään kuvaan. Siinä Räikkönen seisoo lumiukon vieressä talvisella pihalla ja kuvassa on teksti ”the third brother”. Jutussaan HS julkaisi kuvakaappauksen Räikkösen Instagram-tarinasta.
Kuvan julkaisu ilman Räikkösen lupaa oli markkinaoikeuden mukaan väärin. Julkaisu tuli maksamaan Sanomalle 7 000 euroa ja lisäksi maksettavaksi tuli roppakaupalla oikeudenkäyntikuluja.
Lue lisää: Kimi Räikkösen lumiukkokuvan julkaisu Helsingin Sanomissa maksoi Sanomalle yli 100 000 euroa
Myös tavan kansalainen voi joutua maksajaksi, jos hän julkaisee esimerkiksi sosiaalisen median tilillään kuvan, jonka käyttöön hänellä ei ole oikeutta.
Lähtökohtaisesti kaikkia valokuvia suojaa joko niin sanottu lähioikeus tai tekijänoikeus, kertoo tekijänoikeusjuristi Herkko Hietanen.
Tekijänoikeussuojan saadakseen valokuvan on ylitettävä niin sanottu teoskynnys. Teoskynnys ylittyy, jos kuva on ottajansa luovan työn itsenäinen ja omaperäinen tulos. Lähioikeus taas suojaa muitakin valokuvia.
Lähioikeus suojaa kuvaa 50 vuotta kuvan ottamisesta. Tekijänoikeus taas vielä 70 vuotta kuvaajan kuoleman jälkeen.
”Mikä tahansa kuva saa suojan. Kuvien saattaminen yleisön saataville verkon välityksellä, tapahtuu se sitten somessa tai vaikkapa blogissa, on tekijän yksinoikeus. Jos joku toinen jakaa kuvan, kyseessä on tekijänoikeusloukkaus ja lähtökohtaisesti siitä pitää maksaa hyvitysmaksu”, Hietanen sanoo.
Hietasen mukaan tuomioistuimet ovat usein todenneet, että hyvitysmaksu vastaa sitä määrää, minkä tässä tapauksessa valokuvaaja ois saanut myydessään siihen laillisen lisenssin.
”Se auttaa, jos on esimerkiksi ammattivalokuvaaja, jolla on hinnasto olemassa. Oikeudessa tukeuduttaisiin siihen. Jos sellaista ei ole, niin hyvän osviitan normaalista korvauksesta antaa esimerkiksi STT:n lisenssihinnasto. Sosiaalisen median käyttöön hinta on valokuvien osalta noin 200 euron kieppeillä.”
Suomessa on kuitenkin hyvin harvinaista, että valokuvien käytön tekijänoikeusrikkomukset vietäisiin oikeuteen asti, koska hyvitysmaksut ovat murto-osa verrattuna kalliisiin oikeudenkäyntikuluihin, Hietanen sanoo.
”Meillä on ollut vuosikausia paljon valokuvaajia asiakkaina ja olemme ensin lähestyneet rikkeen tekijää kirjeitse, pyytäneet tätä lopettamaan kuvan käytön ja asia on sovittu kohtuullista hyvitystä vastaan. Yleensä tilanteet ratkeavat viimeistään siinä vaiheessa, kun haastehakemusta ruvetaan laatimaan”, Hietanen sanoo.
Viime vuonna koomikko-käsikirjoittaja Kaisa Pylkkänen sai 240 euron korvausvaatimuksen sen jälkeen, kun hän oli jakanut kuvan Paavo Väyrysestä Facebook-sivulleen ilman lupaa. Kuvan oli ottanut Lehtikuvan kuvaaja Jussi Nukari kesäkuussa 2018. Lehtikuva on nykyään osa STT:tä.
STT on valtuuttanut tanskalaisyritys Copyright Agentin hoitamaan mahdollisten tekijänoikeusrikkomusten selvitys- ja laskutustyön puolestaan. Yritys etsii verkosta Lehtikuvan kuvia, jotka on julkaistu ilman lupaa ja hoitaa tekijänoikeusrikkomusten korvausten laskutusta. Myös osa sosiaalisen median alustoista on seurannan piirissä.
Korvausvaatimuksia lähetetään vuosittain satoja, kertoo STT:n toimituspäällikkö Panu Tuunala. Maksun määrä riippuu siitä, miten kuvaa on käytetty.
”On eri asia, käyttääkö jokin iso yritys mainoskampanjassaan meidän kuvaamme luvatta vai onko kyseessä vähäisempi luvaton kuvan käyttö”, Tuunala sanoo.
Tyypillinen tekijänoikeusrikkomusmaksu on Tuunalan mukaan reilut 200 euroa. Satunnaisen kansalaisen huolimattomasta kuvan julkaisusta ei kuitenkaan seuraa laskua.
”Tekijänoikeusseuranta ei ulotu yksityishenkilöiden somepostauksiin. Poikkeuksena ovat ammatinharjoittajat, kuten vaikkapa taiteilijat, ammattipoliitikot tai somevaikuttajat, jotka käyttävät kuvia uransa edistämiseen. Heille luvattomasta käytöstä saattaa tulla seuraamuksia”, Tuunala sanoo.
Julkaisuun ei puututa myöskään silloin, kun Lehtikuvan kuvia käytetään meemien pohjana.
”Mutta se on aina rajanvetoa, mikä on mitäkin käyttöä. Se, että joku kuva leviää laajalle, ei vielä tarkoita, että se olisi vapaata riistaa.”
Hankaluuksien välttämiseksi tekijänoikeusjuristi Hietanen kehottaa kansalaisia hyödyntämään sosiaalisen median alustoilla alustojen itsensä sallimia ominaisuuksia muiden sisältöjen jakamiseksi.
Alustat keräävät sisältöjen oikeuksia oikeuden haltijoilta ja niiden käyttöehdot sallivat esimerkiksi sisältöjen upottamisen ja uudelleen jakamisen.
”Jos otetaan omat työkalut käyttöön ja jaetaan esimerkiksi kuvakaappauksia toisten sisällöistä, kannattaa pitää mielessä, että siihen sisältyy aina riskejä”, Hietanen sanoo.