Monet koirat voivat huonosti, koska jalostuksesta puuttuvat terveet pelisäännöt. Tutkija Katariina Mäki sanoo, että monia jalostusongelmia voidaan ehkäistä käyttämällä jalostukseen vain koiria, joilla on terveen koiraeläimen rakenne.
”Terveen koiraeläimen rakenne tarkoittaa suden tai dingon tapaista koiraa” sanoo Mäki.
Kaikkien koirien ei tarvitse Mäen mielestä suinkaan olla sellaisia, mutta ihanteena se on asianmukainen.
”Pitäisi pitää mielessä se, että kun siitä rakenteesta lähdetään radikaalisti poikkeamaan, ongelmia saattaa tulla. Olisi hyvä tunnistaa ongelmat, eikä ajatella niin, että bulldoggit ovat aina olleet tällaisia ja niiden kuuluukin olla.”
Mäki on tutkijana Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa selvityksessä, joka määrittelee kriteerejä koiranjalostuksen valvontaan sekä raja-arvoja koirien perinnöllisille sairauksille ja vioille.
Selvityksessä esitetään, ettei jalostukseen saisi käyttää koiraa, jolle on tehty kirurginen toimenpide rakenteellisen vian tai heikkouden vuoksi tai jolla on todettu selkeä tarve tällaiseen toimenpiteeseen.
Samoin jalostukseen ei saisi käyttää koiraa, jolla on tarve jatkuvaan tai toistuvaan lääkitykseen tai siihen verrattava erikoisruokavalio perinnöllisen sairauden, vian tai käyttäytymishäiriön vuoksi.
Jalostukseen ei myöskään saisi käyttää pelokkaita koiria eikä koiria, joilla on esimerkiksi atopia, sydänsairaus tai tietynlaisia hampaiston vikoja.
Mäki korostaa, että useat hyvinvointihaittaa aiheuttavat sairaudet ja viat liittyvät koirien rakenteeseen.
Rakenneominaisuuksien periytymisasteet ovat tyypillisesti korkeita, joten niiden vähentäminen jalostuksen avulla on suhteellisen helppoa – etenkin, jos jalostuksessa otetaan käyttöön kaikki laajan jalostuspohjan mahdollistavat keinot.
”Pitäisi tehdä roturisteytyksiä ja käyttää jalostuksessa rodun ulkopuolisia koiria, jos rodussa ei ole tarpeeksi paljon terveitä jalostusyksilöitä”, selventää Mäki.
Jos rotuun on kasautunut niin paljon ongelmageenejä, ettei ongelmattomia yksilöitä löydy, roturisteytykset ovat ainoa tervehdyttävä keino.
””Jos joitakin rotuja halutaan jatkaa, jalostuksen tervehdyttämisellä on kiire.”
Suomessa kasvattajat ovat Mäen mukaan jo hyvin valveutuneita ja vastuuntuntoisia. Jarru saattaa ulkomaisten rotujen kohdalla olla ulkomailla, jossa ei katsota välttämättä hyvällä risteytyksiä.
Roduista ainakin cavalier kingcharlesinspanielilla ja ranskanbuldoggilla on Suomessa käynnissä projekti, jossa tähdätään rodun ulkopuolisten koirien käyttämiseen jalostuksessa.
Mäki korostaa, että koirien rakenteeseen liittyvien terveysongelmien mahdollisuus koskee kaikkia koiria ja myös risteytyksiä, ei vain tiettyjä rotuja. Paikoin koirien karsimisessakin on menty liian pitkälle.
”Geenitestein on karsittu joissain roduissa jopa liikaa koiria jalostuksesta. Yksi ongelmageeni ei haittaa, jos koiran yhdistää koiran kanssa, jolla tätä geeniä ei ole.”
Kokonaisuudessaan rodunjalostuksen tervehtyminen on edennyt Mäen mukaan kuitenkin joissain roduissa liian hitaasti.
”Ei ole herätty ennen kuin on ruvettu tekemään lainsäädäntövalmistelua ja koiranjalostusta koskevaa selvitystä. Jos joitakin rotuja halutaan jatkaa, jalostuksen tervehdyttämisellä on kiire.”
Isoin ongelma on usein se, että koiran ulkomuotoa ei olla valmiita muuttamaan niin paljon, että terveyteen liittyvät ongelmat poistuisivat.
”Yritetään tehdä terveystutkimuksia, mutta niiden avulla rodun rakenteeseen liittyvät ongelmat eivät katoa mihinkään.”
Koiraroduista tulisi selvityksen mukaan vähentää erityisesti tiettyjä geenejä: esimerkiksi kondrodystrofiaa eli selän välilevyrappeumaa nuorella iällä aiheuttavia geenejä sekä geenejä, jotka aiheuttavat ihon äärimmäistä poimuuntumista.
Myös koirien koon ja turkin määrän ääripäiden yhteyttä hyvinvointihaittoihin tulisi selvityksen mukaan tutkia lisää.
Sukusiittoisuus on yksi keskeinen syy joihinkin rotuihin kasaantuneille perinnöllisille ongelmille. Selvityksessä esitetäänkin, ettei pentuja saisi teettää lähisukulaisten kesken.
Asiassa auttaisi, että kantakirjarekisterit avattaisiin suunnitelmalliselle, kannan ulkopuolisten eläinten jalostuskäytölle.
Nykyaikaisin genomisin menetelmin määritetyt sukusiitosasteet ovat koiraroduissa tyypillisesti korkeita, keskimäärin 25 prosenttia. Maatiaistyyppisillä roduilla sekä roduilla, joissa on vastikään tehty roturisteytyksiä, sukusiitosaste on matalampi.
Useimmat koirien perinnölliset sairaudet ja ongelmat ilmenevät kolmeen ikävuoteen mennessä. Tuore selvitys vaatiikin, että tätä nuorempien koirien laajamittaisesta jalostuskäytöstä pidättäydyttäisiin.
Selvitystyö tehtiin uutta, maa- ja metsätalousministeriössä valmisteilla olevaa lakia varten.