Poliisihallitus tiedotti viime viikolla Twitterissä, että katuturvallisuus parani viime vuonna Suomessa. Poliisin tuolloisen näkemyksen mukaan häiriöt yleisillä paikoilla ovat vähentyneet osin siksi, että virkavalta on onnistunut valvontatyössään.
Myös Helsingin Sanomat teki poliisin näkemyksistä uutisen.
Katuturvallisuuden parantuminen olisi hieno asia, mutta se ei ole totta. Todellisuudessa katuturvallisuus heikkeni rikostilastojen mukaan viime vuonna Suomessa.
Poliisin käsitys katuturvallisuuden parantumisesta perustui virheellisiin tietoihin. Poliisi myöntää tämän nyt itsekin.
Katsotaan ensin, mitä rikostilastot kertovat yleisten paikkojen turvallisuudesta viime vuodelta.
Ryöstörikokset lisääntyivät Tilastokeskuksen mukaan yleisillä paikoilla 37 prosenttia, pahoinpitelyt 15 prosenttia ja raiskausrikokset 12 prosenttia. Henkirikoksia kirjattiin yleisillä paikoilla kaksikymmentä, kun vuotta aiemmin niitä oli vain kymmenen.
Mukana tilastossa ovat sellaiset poliisin kirjaamat rikosepäilyt, jotka ovat tapahtuneet kaduilla ja muilla yleisillä paikoilla lukuun ottamatta ravintoloita, liikekeskuksia ja yleisiä tapahtumia. Niiden voi siten katsoa kuvaavan katuturvallisuutta.
Ryöstörikosten määrä yleisillä paikoilla oli suurin ainakin 14 vuoteen. Myös pahoinpitelyjä kirjattiin enemmän kuin kymmenenä aiempana vuotena, raiskausrikoksia enemmän kuin kuutena aiempana vuotena ja henkirikoksia enemmän kuin kolmena aiempana vuotena.
Tilastokeskuksen luvut kertovat varsin selvästä käänteestä huonompaan.
Tällaisia rikostilastoja tarkastellessa kannattaa muistaa kuitenkin se, että ne kertovat parhaimmillaankin rikostilanteesta vain suuntaa antavasti. Osa rikoksista jää aina tulematta viranomaisten tietoon.
Helsingin Sanomat uutisoi 9. helmikuuta, että katuturvallisuus heikkeni yleisesti Suomessa viime vuonna. Tiedot perustuivat poliisin katuturvallisuusindeksiin.
Poliisi on seurannut katuturvallisuusindeksinsä perusteella 1990-luvulta lähtien katuturvallisuuden kehitystä.
Indeksi muodostaa yhden mittarin katuturvallisuudesta ryöstö-, pahoinpitely- ja vahingontekorikosten sekä rattijuopumusten perusteella. Esimerkiksi ryöstöt saavat indeksissä suuremman painoarvon kuin vahingonteot.
Poliisihallitus tiedotti uutisen julkaisun jälkeen samana päivänä Twitterissä, että se luopuu katuturvallisuusindeksin käytöstä, koska indeksi ei mittaa yleisten paikkojen turvallisuutta riittävän hyvin. Indeksiin sisältyy nimittäin myös yksityisillä paikoilla kuten kodeissa tapahtuneita rikoksia.
Poliisi kertoi tuolloin myös, että todellisuudessa katuturvallisuus ei ole heikentynyt vaan parantunut.
Poliisin näkemys turvallisuuden paranemisesta perustui sen kehittämään uuteen häiriöindeksiin. Se kuvaa poliisin mukaan yleisten paikkojen turvallisuutta ja häiriöiden määrää paremmin kuin vanha katuturvallisuusindeksi.
Uudessa häiriöindeksissä otetaan huomioon aiempaa suurempi määrä erilaisia asioita. Mukaan on otettu myös esimerkiksi monet seksuaalirikokset, henkirikokset ja vaaran aiheuttaminen sekä osa häiriökäyttäytymiseen liittyvistä hälytystehtävistä. Tarkastelu on rajattu vain yleisillä paikoilla tapahtuneisiin rikoksiin.
Poliisin uuden indeksin tarkoituksena on siten luoda pelkkiä rikostilastoja laajempi kuva turvallisuus- ja häiriötilanteesta yleisillä paikoilla.
Uuden häiriöindeksin osoittama katuturvallisuuden paraneminen vaikutti omituiselta, koska monet katuturvallisuuden kannalta keskeiset rikokset lisääntyivät selvästi viime vuonna.
Tiedustelin sen vuoksi Poliisihallitukselta viime viikon perjantaina, mihin asioihin indeksin tulos turvallisuuden parantumisesta perustuu. Poliisihallitus lupasi toimittaa tarkempia tilastoja uudesta häiriöindeksistään.
Poliisihallitus vastasi tiedusteluihin myöhemmin, että katuturvallisuus ei olekaan parantunut edes uuden häiriöindeksin mukaan.
Häiriöindeksin osoittama yleisten paikkojen turvallisuuden parantuminen johtui Poliisihallituksen mukaan tietojärjestelmävirheestä. Se aiheutti virheitä erityisesti vertailuvuosien 2020 ja 2021 häiriöindeksien arvoihin.
Poliisin aiempi tiedotus asiasta perustui siis vääriin tietoihin.
Nyt myös häiriöindeksi osoittaa, että katuturvallisuus huononi viime vuonna, joskin vain hyvin vähän, kertoo Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Vesa Pihajoki.
Poliisihallitus aikoo kertoa myöhemmin tarkemmin häiriöindeksin korjatuista tuloksista, mutta vielä sellaisia ei ole saatavilla.
Poliisissa on nyt herännyt pohdinta, olisiko tiettyjen rikosten lisääntymisen pitänyt vaikuttaa selvemmin häiriöindeksin lopputulokseen. Hälytystehtävien määrän väheneminen muutti häiriöindeksin lopputulosta myönteisemmäksi.
Häiriöindeksi on yksi monista mittareista, joilla poliisihallinnossa seurataan poliisiyksiköiden onnistumista työssään. Sen vuoksi on tärkeää, että indeksi on mahdollisimman hyvä, Pihajoki kertoo.
Hänen mielestään hälytysindeksiin on valittu mittareiksi oikeat rikokset ja hälytystehtävät, mutta niiden välisiä painoarvoja voi olla syytä muuttaa.
”Arvioimme vielä sitä, saavatko hälytystehtävät liian suuren painoarvon rikosten kustannuksella häiriöindeksissä”, Pihajoki sanoo.
Tämä tapaus on hyvä muistutus siitä, että tietty asia – tässä tapauksessa katuturvallisuus – voi näyttää hyvin erilaiselta riippuen siitä, mitä tilastoja korostaa ja mitä ei.
