Joensuun kaupunki huutokauppaa aivan ydinkeskustassa sijaitsevan entisen Lyseon lukion. Koskikatu 8:ssa sijaitseva koulurakennus myydään tontteineen.
Vuonna 1956 valmistuneessa kolmikerroksisessa rakennuksessa on neliöitä yhteensä reippaat 5 000, ja tontilla on kokoa reilut 9 000 neliömetriä. Tontilla on jäljellä vielä myös rakennusoikeutta noin 3 000 kerrosneliömetriä.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että halvalla menee: korkein tarjous oli kohteesta huutokaupat.com-sivustolla keskiviikkona 26 000 euroa.
”Kyllä siihen aika monta nollaa pitäisi vielä saada perään”, toteaa Joensuun kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen.
Varonen kertoo, että Joensuun kaupunki päätti kokeilla nyt huutokauppaa ensimmäistä kertaa. Kohde tuli huutokauppasivustolle joulukuun alussa. Lähtöhinta oli 0 euroa. Minimikorotus oli 500 euroa.
”Halusimme kokeilla tätä tapaa myös näkyvyyden vuoksi”, Varonen sanoo.
Kaupungilla on tällä hetkellä myynnissä myös muita keskeisiä arvorakennuksia, joista osa on myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Ne ovat kuitenkin myynnissä ihan tavalliseen tapaan.
Myynnissä on myös esimerkiksi Magnus Schjerfbeckin suunnittelema, tyttölyseona tunnettu jylhä kivilinna.
Vertailun vuoksi: sen pyyntihinta on ollut 750 000 euroa.
Nyt huutokaupan oleva entinen Lyseon lukio on peruskorjauksen tarpeessa, ja siellä on ollut myös sisäilmaongelmia.
”Ilmanvaihdon saaminen toimivaksi koko koulun henkilömäärälle olisi vaatinut niin mittavan remontin, että kaupunki päätti mieluummin siirtää lukion kokonaan uusiin tiloihin”, Varonen kertoo.
Rakennuksen peruskorjaus olisi maksanut useita miljoonia euroja. Lukiotoiminta rakennuksessa päättyi vuoden 2020 lopussa, ja lukio muutti uusiin tiloihin Joensuun Tiedepuistoon vuoden 2021 alussa.
Ihan tyhjillään rakennus ei tällä hetkellä kuitenkaan ole, vaan siellä on vuokralaisia. Rakennuksessa on muun muassa kuljettajien taukotiloja, ja siellä järjestetty sirkustoimintaa ja aikuisille suunnattua perusopetusta.
”Pienemmillä käyttäjämäärillä ilmanvaihto ei ole niin iso haaste”, Varonen kertoo.
1950-luvun koulurakennus on suojeltu asemakaavalla, mikä tarkoittaa, ettei rakennusta saa purkaa eikä sen julkisivua muuttaa.
Vuonna 2019 alueen asemakaavaa muutettiin, ja korttelin käyttötarkoitusta laajennettiin niin, että tiloja on mahdollista muuttaa tulevaisuudessa muuhunkin kuin opetuskäyttöön, esimerkiksi liike- tai toimistotiloiksi.
Tiloja ei kuitenkaan ole mahdollista muuttaa esimerkiksi asuinkäyttöön.
Jos tontille rakennetaan vielä, uusien rakennusten tulee sopia ympäristöön, koska kaava-alue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaassa miljöössä.
Huutokaupattavana olevassa koulurakennuksessa on kolme kerrosta ja neliöitä yhteensä noin 5000.
Tarjoajia on tähän mennessä ollut yhdeksän, joista kaksi vaikuttaa tosissaan kiinnostuneelta – tai ainakin he ovat korottaneet tarjouksiaan.
Joensuun kaupungin tilajohtaja Joni Sorjonen kertoo HS:lle sähköpostitse, että huutokaupan luonteen mukaisesti tiedot tarjoajista tulevat vasta myynnin päätyttyä.
Mitä kaupunki toivoisi rakennukseen tulevan?
”Omistajalla on mahdollisuus toteuttaa itseään. Tosin tontin kaavamääräykset varmasti sanelevat mitä siellä voidaan tehdä”, Sorjonen kirjoittaa.
Hän kuitenkin lisää, että kaavamuutosta hakemalla kiinteistöä on mahdollista kehittää uusiin käyttötarkoituksiin.
Ari Varosen mukaan entinen Lyseon lukio voisi toimia hyvin esimerkiksi toimistokäytössä, miksei myös tilapäisessä majoituskäytössä.
Kaupungin myyntikohteista tyttölyseo toimisi Varosen mielestä taas erinomaisesti esimerkiksi hotellina.
Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, jos yrittäjillä ei ole tällä hetkellä kiinnostusta satsata majoitustoimintaan.
”Ukrainan sodan vaikutus näkyy selkeästi Joensuussa: venäläiset turistit ovat poistuneet, eikä näytä siltä, että turismi olisi elpymässä lähiaikoina.”
Entisen Lyseon lukion huutokauppa päättyy perjantaina 17. helmikuuta kello 15.
Ellei lopuksi ole luvassa vielä hurjaa kilpahuutoa, voi olla, ettei korkeimman tarjouksen perään ilmesty enää lisää nollia.
Ilmoituksessa kerrotaan, että myyjällä on myös oikeus hylätä korkein tarjous, joten mikään pakko kaupungin ei ole kohdetta liian halvalla myydä.
Tilajohtaja Joni Sorjonen ei halua kertoa, mikä on alin summa, jolla kaupunki voisi kuvitella kauppojen syntyvän.
”Katsotaan aina tapauskohtaisesti tehdäänkö kaupat. Kohde on kaupungin myytävien rakennusten listalla kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti. Jos tämä toimeksianto ei johda kauppoihin, mietitään muita ratkaisuja”, hän viestittää.
Lue lisää: Kaupunki aikoo huutokaupata yli satavuotiaan kivikartanon – Lähtöhinnaksi nolla euroa